YYO julkaisee vuoden 2024 alussa Julkisten hankintojen käsikirjan yhteisötalouden toimijoille.
Teksti ja kuva: Tiina Jäppinen
Kun yhteiskunnallinen yritys on työhön integroiva organisaatio, on sen missiona työllistää osatyökykyisiä ja muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Työhön integrointi voi tarkoittaa esimerkiksi henkilön suoraa palkkausta, työntekoa erilaisissa työsuhteissa, tuettua työtä sen eri muodoissa tai valmennusta kohti työelämää.
Työhön integroivilla yrityksillä voi olla myös mahdollisuus osallistua julkisen sektorin ns. varattuihin hankintoihin. Niissä kunta tai valtion voi varata hankintoja yrityksen palveluihin tai tuotteisiin, jos tarjoajan työntekijöistä on vähintään 30 prosenttia vammaisia tai muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä.
Julkisissa hankintojen kilpailutuksissa voidaan käyttää myös työllistämisehtoa. Siinä yritys sitoutuu työllistämään osatyökykyisiä henkilöitä, jos siitä tulee hankintakilpailun jälkeen sopimuskumppani. Työllistämisehtoa voidaan käyttää periaatteessa minkä tahansa tuotteen tai palvelun hankintaan.
Työllistämisehto auttanut myös yrityksiä
Suomessa on usean hallituskauden aikana edistetty julkisten hankintojen vastuullisuutta. Pelkän tuotteen tai palvelun hinnan lisäksi hankintalaki tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa esimerkiksi ympäristö-, sosiaali- ja työllisyysnäkökohtiin hankintaan lisättyjen erityisehtojen kautta.
Hankinnoilla työllistäminen tarkoittaa, että julkinen hankkija liittää tarjouspyyntöönsä ja hankintasopimukseensa työllistämistä koskevan ehdon tai liittää sen arviointikriteeriksi. Työllistämisehto edellyttää, että palvelun tai tuotteen hankintaan osallistuva sopimuskumppani työllistää sopimuskauden aikana tilaajan määrittelemiä heikommassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, kuten pitkäaikaistyöttömiä osatyökyisiä henkilöitä tai nuoria, joilla työttömyys on pitkittynyt.
Yrittäjien hankinta-asiamies Pentti Komssi on neuvonut kymmenen vuotta niin yrityksiä kuin hankintayksiköitä työllistämisehdon käytössä. Hänen mukaansa yrityksistä on aina löytynyt osatyökykyisille henkilöille selkeä tehtävä ennen kuin palkkaus alkaa.
– Alkuun yrityksiltä tuli aika räväköitäkin mielipiteitä. Epäiltiin, onko työllistämisehdon takia rekrytoitavalle henkilölle mitään tekemistä yrityksessä, kertoi Komssi.
– Negatiivisimmat kommentit tulivat sellaisilta henkilöitä, jotka eivät tunteet hankinnoilla työllistämistä. Yleisemminkin julkisia hankintoja kritisoivat eniten ne, jotka tuntevat niitä vähiten, hän muisteli.
Moni työllistyi hankintojen jälkeen yrityksiin myös pysyvästi. Työllistämisehtoa käytetään kuitenkin vielä vähän. Vuonna 2022 yksittäisten hankintatoimistojen julkisista hankinnoista vain 5,6 prosentissa käytettiin työllistämisehtoa.
Komssi uskoo, että moni osatyökykyinen henkilö olisi jäänyt palkkaamatta ilman työllistämisehtoa tai palkkatukea. Työllistämisehdon vaikutus voi silti yllättää. Komssi kertoi eräästä 10 hengen yrityksestä, jossa suhtauduttiin hyvin kriittisesti työllistämisehtoon.
Yritys kuitenkin palkkasi ehdon mukaisesti pitkään työttömänä olleen osatyökykyisen henkilön projektityöntekijäksi, sitten hän siirtyi projektipäälliköksi ja lopulta henkilöstä tuli toimitusjohtaja.
Toinen työllistämisehtoa toteuttava yritys palkkasi osatyökykyisiä henkilöitä enemmän, mitä työllistämisehto vaati: – He halusivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta, koska se oli järkevää, totesi Komssi painottaen neljää viimeistä sanaa.
Komssi kertoi edellä kuvattuja yrittäjän näkökulmia Hankinnoilla työllistämisen vauhditus -hankkeen seminaarissa 14.2.2023. Lähetys on edelleen katsottavissa Kunta.tv -sivulla ja Komssin osuus alkaa kohdasta 1:22.
Varatut hankinnat
Varatut hankinnat on yksi keino edistää sosiaalista vastuuta julkisilla hankinnoilla. Silloin kunta tai valtio varaa hankintoja työkeskukselle, työohjelmille tai muille vastaaville toimijoille. Vates-säätiössä Jari Korpelan YYO:lle tekemän selvityksen mukaan Suomessa on arviolta noin 40 toimijaa, jotka voisivat osallistua varattuun hankintamenettelyyn.
Varatuilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintalaissa olevaa mahdollisuutta kohdentaa tarjouspyyntö sellaisille toimijoille, joiden päätarkoituksena on vammaisten tai muiden heikommassa asemassa olevien henkilöiden sopeuttaminen yhteiskuntaan ja työelämään. Tarjouskilpailuun osallistumisen yhtenä edellytyksenä on, että tarjoajan työntekijöistä on vähintään 30 prosenttia vammaisia tai muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä.
Varattuja hankintoja on tehty Suomessa hyvin vähän. Selvityksen mukaan hankinnat ovat koskeneet esimerkiksi ympäristönhoitoa ja kiinteistönhuoltamista sekä pesulapalvelua, jossa käytettiin käyttöoikeussopimusta.
Muita lähteitä ja lisätietoa
Suurin osa alla olevista julkisia hankintoja koskevista lähteistä on tarkoitettu kunnan ja valtion hankintoja tekeville henkilöille, mutta lähteistä saa itselleen tärkeää tietoa myös yritys, joka haluaa tarjota palveluita tai tuotteitaan julkisten hankintojen kautta.
- Yritykselle bisnestä julkisista hankinnoista (2022). Suomen Yrittäjien opas yrittäjille julkisiin hankintoihin osallistumisesta.