Työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys – mitä ihmettä?

Osatyökykyisten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymisellä parannetaan heidän yhteiskunnallista asemaansa sekä edistetään Suomen työllisyysasteen nostoa. Työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten missio on heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen, mutta niiden toiminta ei ole Suomessa kovin tunnettua.


Suomessa on 2000-luvulta alkaen vilahdellut keskusteluissa ja teksteissä käsite ”työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys”. Käsite ei kuitenkaan ole täysin vakiintunut, ja sen sisällöstä on erilaisia tulkintoja.

Kansainvälisessä kontekstissa käsite”work integration social enterprises”, tuttavallisesti WISE, on yleisemmin käytössä. Euroopassa työhön integroivilla yrityksillä on oma kattojärjestönsä, European Network for Social Integration Enteprises, ENSIE. Järjestön mukaan työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten päätavoite on haavoittuvassa yhteiskunnallisessa asemassa olevien henkilöiden yhteiskunnallinen ja ammatillinen integraatio.

Suomessa nykyhallituksen 75 prosentin työllisyysasteen tavoittaminen helpottuisi, mikäli heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen saataisiin lisää vauhtia.

Mikä on yhteiskunnallinen yritys?

Mitä työhön integroivan yhteiskunnallisen yrityksen käsite tarkoittaa Suomessa? Käsitteen määrittelyn klassisin periaattein pilkon ajatusta pienempiin palasiin.

Aloitetaan helpoimmasta päästä eli yhteiskunnallisesta yrityksestä. Kyseistäkin käsitettä on määritelty eri tavoin, eikä se ole itsestään selviö, mutta tässä yhteydessä lienee käytännöllisintä lähteä työministeriön yhteiskunnallisten yritysten strategian (2021) mukaisesta määrittelystä.

Sen mukaan yhteiskunnallinen yritys ”harjoittaa liiketoimintaa yhteiskunnallisen tavoitteensa toteuttamiseksi ja käyttää suurimman osan voitostaan tai ylijäämästään tämän ensisijaisen tavoitteensa edistämiseen, mikä on vahvistettu yhteisön yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Lisäksi yhteiskunnallinen yritys korostaa toiminnassaan vastuullisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä hallintomallissaan osallisuutta ja demokratiaa.”

Käsitteellinen epäselvyys ei kuitenkaan ole tällä täysin ratkaistu, sillä Suomessa on käytetty ja käytetään myös käsitettä ”sosiaalinen yritys”, joka nivoutuu osittain työhön integroivan yrityksen käsitteeseen. 

Suomessa on myös voimassa laki sosiaalisista yrityksistä. Sosiaalinen yritys on Suomessa käsitteenä kapea-alaisempi kuin yhteiskunnallinen yritys, mutta termien käyttö ei ole mitenkään kiveen hakattua. Kaikki sosiaaliset yritykset eivät myöskään ole yhteiskunnallisia yrityksiä.

Tässä blogissa kuitenkin pyrin hahmottamaan työhön integroivaa yhteiskunnallista yritystä, joten käsite sosiaalinen yritys jääköön tässä sivuhuomioon.

Mikä on työtä?

Tähän saakka siis melko helppoa. Mutta miten työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys hahmottelee käsitettä työ? Tilastokeskuksen mukaan työ tarkoittaa tuottavaa toimintaa, josta maksetaan rahapalkkaa tai joka tuottaa yrittäjälle tuloa.

Tämä sopii pääosin myös siihen, mitä työhön integroivien yritysten ajatellaan tekevän, mutta jotta integrointi onnistuisi, työn käsitettä täytyy laajentaa.

Suomessa yksi työhön integroinnin väline on esimerkiksi työkokeilu, joka on palkatonta. Henkilö tekee normaalia työtä, mutta hänen tavoitteenaan on esimerkiksi kokeilla uutta uravaihtoehtoa.

Tässä yhteydessä työn käsite voisi olla siis: ”Tuottavaa toimintaa yrityksen tai muun organisaation palveluksessa. Toiminta voi olla palkallista tai palkatonta. Työhön integroinnin tavoite on siirtyä kohti palkkatyötä tai yrittäjänä toimimista.”

Miten ja keitä integroidaan?

Ja lopuksi itse asiaan eli integrointiin, joka tarkoittaa sanakirjamääritelmän mukaan esimerkiksi yhdistämistä tai sulauttamista. Tavoitteena on siis ”yhdistää tai sulauttaa” heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä työn avulla yhteiskuntaan.

Miten tämä tapahtuu? Termi integraatio, ”yhdistäminen” sisältää tässä tapauksessa varsin paljon merkityksiä. Työ itsessään toki jo integroi henkilöä yhteiskuntaan – työntekemisen kautta henkilö saa yhteiskunnallisesti hyväksytyn aseman ja voi kokea osallisuutta työn kautta.

Henkilöt voivat kuitenkin tarvita esimerkiksi uudelleenkoulutusta, tukea työelämävalmiuksiin tai tukea muihin elämän osa-alueisiin, jotta työelämään siirtyminen olisi mahdollista. Integraatio sisältää siis käytännössä esimerkiksi erilaista valmennusta, työntekoa erilaisissa työsuhteissa tai tuetuissa työn muodoissa. Osaamisen lisääminen eri tasoilla on olennaista.

Ja vielä: keitä tässä oikein ollaan integroimassa yhteiskuntaan? Meitä kaikkia, joilla työkyky vaihtelee elämäntilanteessa riippuen, mitä moninaisimmasta syistä: esimerkiksi sairaudesta, pitkäaikaistyöttömyydestä, pitkästä rikostuomiosta tai päihteidenkäytöstä.

Tätä joukkoa voi kutsua esimerkiksi osatyökykyisiksi, mutta ehkäpä kuvaavampi on termi täsmätyökykyinen, koska työkyky liittyy aina myös työhön ja sen vaatimuksiin.

Kun työtehtävä on henkilön osaamisen ja työkyvyn mukaisesti määritelty, onkin osatyökykyinen henkilö täystyökyinen kyseisessä tehtävässä. Eli summa summarum: työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys osaa työllistää täsmätyökykyisiä.

Lue lisää!

Teksti: Eeva Salmi

Eeva Salmi työskentelee johtajana yhdistysmuotoisessa työhön integroivassa yhteiskunnallisessa yrityksessä eli Silta-Valmennusyhdistyksessä sekä sen sisarjärjestössä Valo-Valmennusyhdistyksessä. Salmi toimii asiantuntijana yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa.