Haavoittuvassa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistymisessä työnantajilla on oma tärkeä ja ilmeinen roolinsa. Työllisyyttä edistävän palvelun tai hankkeen kriittinen osa on toimiva yhteistyö työnantajan kanssa, mutta usein se on myös yksi keskeisimmistä haasteista.
Työnantajayhteistyön tekemiseen ja onnistumiseen vaikuttavat monet asiat. Tällä hetkellä haastava taloustilanne jarruttaa organisaatioiden työllistämismahdollisuuksia, jolloin rekrytointeja – täsmäosaajien rekrytoinneista puhumattakaan – ei nähdä houkuttelevina. Joskus myös työnantajien suhtautuminen haavoittuvassa asemassa oleviin saattaa olla varauksellista, jos ilmiö ja toimivat käytännöt ovat heille vieraita.
Haasteista huolimatta työnantajayhteistyö on monipuolinen ja jopa innostava kokonaisuus, joka mahdollistaa työllistämispalvelun tai -hankkeen työntekijöille useiden erillisten tai samanaikaisten toimenpiteiden kokeilun ja toteuttamisen.
Ratkaisuja työnantajien tarpeisiin
Yhteistyön luominen on oikeastaan myyntityötä. Se vaatii pitkäjänteisyyttä, runsaasti työaikaa ja monipuolisia tapoja tavoittaa yrityksiä. Etenkään taantuman aikana massaviestittely työnantajille ei riitä, vaan tilanne vaatii esimerkiksi yrityksiin jalkautumista ja kohdennettuja kartoituksia tarpeista. Myös tuotteistamisosaamisesta on hyötyä: on helpompi tarjota valmista pakettia työllistämiseen saatavilla olevasta avusta ja tuesta.
Verkostoituminen ja vuoropuhelu työnantajien kanssa on lähtökohta lisäämään ymmärrystä työantajien tarpeista sekä erilaisista ratkaisuista ja kumppanuuksista, joita heille on mahdollista paketoida. Samalla rekrytointikynnystä voidaan madaltaa lisäämällä tietoa, edistämällä kohtaamisia ja tunnistamalla piileviä työtehtäviä sekä osaamistarpeita.
Työnantajat tarvitsevat monipuolista tukea myös työntekijän palkkaamiseen, työn räätälöintiin ja palvelujärjestelmän tukien hyödyntämiseen, esimerkiksi palkkatukeen tai oppisopimukseen liittyen. Myös työntekijän perehdytykseen ja työelämän pelisääntöjen kertaamiseen on mahdollista saada apua. Lisäksi työyhteisön ymmärrystä monimuotoisuudesta voi olla tarpeen lisätä koulutuksin, työpajoin tai mentorointitoiminnalla.
Yhteiset arvot ja avoin vuoropuhelu yhteistyön perustana
Yksi esimerkki pitkäjänteisestä ja tuloksellisesta työnantajayhteistyöstä on Pirkanmaan Osuuskaupan ja Ammattiopisto Luovin välinen yhteistyö täsmätyökykyisten työllistämisessä. Yhteistyö on rakentunut vuosien aikana vaiheittain, ja sen taustalla on useita onnistuneeseen työllistymiseen tarvittavia keskeisiä elementtejä, kuten luottamus, keskinäinen tuntemus, yhteiset arvot sekä avoin vuoropuhelu. Oppilaitoksen on ymmärrettävä yrityksen toiminnan realiteetit ja osaamistarpeet, kun taas työnantajan on tunnettava oppilaitoksen toiminta, opiskelijoiden osaaminen ja tuen tarpeet.
Pirkanmaan Osuuskaupassa täsmätyökykyisten työllistäminen kytkeytyy suoraan organisaation arvoihin ja missioon. Osuustoiminnallisena yrityksenä tavoitteena on paitsi tuottaa palveluja myös rakentaa parempaa paikallista yhteisöä. Täsmätyökykyisten työllistäminen nähdään osana tätä tehtävää: kaikilla tulisi olla mahdollisuus osallistua työelämään ja yhteiskuntaan. Samalla monimuotoisempi työyhteisö rikastuttaa työpaikan arkea ja tuo uusia näkökulmia työyhteisöön.
Käytännön tasolla yhteistyö rakentuu selkeiden roolien varaan. Oppilaitoksen tai palvelun puolelta tuleva tukihenkilö tai ohjaaja tukee työntekijää työelämään kiinnittymisessä, auttaa perehdytyksessä sekä toimii tarvittaessa linkkinä työntekijän ja työnantajan välillä. Työnantajan vastuulla on puolestaan työyhteisön ja esihenkilöiden perehdyttäminen sekä työtehtävien organisointi työntekijän vahvuudet ja työnantajan tarpeet huomioiden.
Yhteistyö ei rajoitu yksittäisiin rekrytointeihin. Kumppanit pitävät yhteyttä, vaihtavat tietoa työelämän muutoksista ja suunnittelevat uusia yhteistyön muotoja jatkuvasti. Yksi esimerkki tästä on niin sanottu Ope-day, jossa oppilaitoksen opettaja työskentelee päivän yrityksessä. Päivän aikana opettaja tutustuu työtehtäviin ja työympäristöön sekä pohtii, millaisia työtehtäviä opiskelijat voisivat siellä tehdä ja millaisia tutkinnon osia työpaikalla olisi mahdollista suorittaa.
Kaiken kaikkiaan yhteistyö täsmätyökykyisten työllistämisessä on pitkäjänteinen prosessi. Se edellyttää työnantajalähtöistä toimintatapaa, ymmärrystä tarpeista ja aitoa halua rakentaa ratkaisuja yhdessä. Kun yhteistyö perustuu luottamukseen, yhteisiin tavoitteisiin ja molemminpuoliseen hyötyyn, syntyy lisäarvoa niin työnantajalle, työntekijälle kuin koko alueelliselle työelämälle.
Jetta Virtanen (YTM) työskentelee Live-säätiössä aluekoordinaattorina osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta. Keski-Suomen aluekoordinaattorina hän tarjoaa paikallisille toimijoille tukea esimerkiksi kehittämishankehakuihin ja täsmätyöllistämiseen liittyvissä teemoissa.
Benita Barman työskentelee Silta-Valmennusyhdistyksessä kotimaisten ja kansainvälisten hankkeiden parissa. Osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta hän osallistuu hyvien työllistämisen mallien kartoittamiseen, arviointiin ja levittämiseen.
Lähteet:
Silta-Valmennusyhdistys, 2023. Osatyörekry viestintämateriaali (PDF). Saatavilla: https://cdn.prod.website-files.com/64490fd0b2c56f351addac8d/664484af00b198ee2ef460ad_viestint%C3%A4materiaali_osatyorekry_5_24.pdf
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus, n.d. Pirkanmaan Osuuskaupan täsmätyöhaku. Saatavilla: https://yyo.fi/tyollisyysmalli/pirkanmaan-osuuskaupan-tasmatyohaku/
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. (2025, 28.11.). Mahdollisuuksien polut – hyviä työllistämisen ratkaisuja työnantajayhteistyöllä [Webinaari]. Vierailijat: Heini Salo (Pirkanmaan Osuuskauppa), Minna Korpela (Ammattiopisto Luovi).