Yhteisötaloudella on vahva edunvalvontakoneisto Euroopan ytimessä ja EU-politiikan pelikentillä. Suomalaisten toimijoiden kannalta keskeisiä verkostoja ovat:
- Euclid Network
- RREUSE
- ENSIE (European Network of Social Integration Enterprises)
- Social Firms Europe CEFEC
- CECOP
Jokaisella verkostolla on oma painopisteensä, mutta niitä yhdistää pyrkimys vahvistaa yhteisötalouden asemaa osana Euroopan talous- ja sosiaalipolitiikkaa. Merkittävä toimija on myös Social Economy Europe, joka on eurooppalaisten yhteisötalouden verkostojen sateenvarjo-organisaatio.
Suomalaisille toimijoille verkostot tarjoavat väylän eurooppalaiseen näkyvyyteen, rahoitusmahdollisuuksiin ja uusiin kumppanuuksiin.
Päätöksenteon taustavaikuttajat
Verkostojen merkitys EU:n päätöksenteossa on huomattava. Ne vaikuttavat sääntelyn valmisteluun, helpottavat menestymistä EU-rahoituksen haussa ja nostavat itselleen tärkeitä teemoja EU:n agendalle. Samalla ne tuottavat vertailukelpoista tietoa ja toimivat foorumeina, joissa hyvät käytännöt leviävät jäsenmaasta toiseen. Ilman verkostoja erityisesti monen pienen maan ääni ei kuuluisi Brysselissä lainkaan.
Euclid Network on eurooppalainen yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden tukiorganisaatioiden, korkeakoulujen, kansalaisjärjestöjen ja vaikuttavuussijoittajien verkosto. Hollannissa päämajaansa pitävä Euclid Network seuraa aktiivisesti EU-päätöksentekoa sekä tuottaa materiaaleja ja tutkimuksia yhteisötaloudesta. Se tarjoaa jäsenilleen monipuolisia verkostoitumismahdollisuuksia esimerkiksi työryhmien, vertaisryhmien ja rahoitusinfojen kautta.
Euclid Network toimii myös Brysselissä yhden työntekijän voimin. Se jakaa verkkosivuillaan paljon materiaalia avoimesti, kuten kattavan oppaan EU-rahoitusmahdollisuuksista. Yksi keskeinen ponnistus viime vuosina on ollut European Social Enterprise Monitor -tutkimus, jonka avulla on saatu uutta tietoa myös suomalaisista yhteiskunnallisista yrityksistä. Suomesta jäsenenä on Diakonia-ammattikorkeakoulu.
CECOP on osuuskuntien kattojärjestöjen äänitorvi EU:ssa. Se on viime aikoina vaikuttanut EU-politiikassa muun muassa työntekijälähtöisten yritysostojen helpottamiseksi. Suomesta jäsenenä on Coop Finland.
Verkostoja työhön integroiville yhteiskunnallisille yrityksille
Työhön integroinnin parissa työskentelevien suomalasten yhteisötalouden toimijoiden kannattaa tutustua tarkemmin erityisesti kolmeen keskeiseen eurooppalaiseen verkostoon.
ENSIE edustaa työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten kansallisia katto-organisaatioita EU:n päätöksenteossa. ENSIE on viime vuosina edistänyt voimakkaasti näiden yritysten tunnettavuutta ja parempaa huomioimista julkisissa hankinnoissa. Suomesta jäsenenä on Silta-Valmennus Yhdistys ry.
CEFEC on samantyylinen verkosto kuin ENSIE, mutta se hyväksyy jäsenikseen myös yksittäisiä yhteiskunnallisia yrityksiä. Sen toiminta tähtää näiden yritysten toimintaedellytysten vahvistamiseen keskinäistä verkostoitumista ja oppimista edistämällä. CEFEC on hieman enemmän painottunut osatyökykyisten työllistämisen ja työn tekemisen edellytyksien parantamiseen. Sen suomalaisjäseniä ovat Vates-säätiö, Mielenterveyden keskusliitto ja Valo-Valmennusyhdistys.
RREUSE puolestaan on työhön integroivien kiertotalouden alalla toimivien yhteiskunnallisten yritysten etujärjestö. Sen suomalaisjäseniin lukeutuu muun muassa pääkaupunkiseudulla vaikuttava Kierrätyskeskus.
Hyödynnetäänkö verkostoja riittävästi?
Suomalaisille toimijoille verkostot tarjoavat väylän eurooppalaiseen näkyvyyteen, rahoitusmahdollisuuksiin ja uusiin kumppanuuksiin. Aktiivinen osallistuminen voi tuoda lisää vaikutusvaltaa ja auttaa kotimaisen kentän kehittämisessä. Tieto eri Euroopan maiden tilanteista ja käytänteistä antaa pohjaa sääntelyn, rahoituksen ja vaikuttavuuden arvioinnin kehittämiseen.
Verkostoitumalla suomalaiset organisaatiot voivat saada ennakkotietoa tulevista valmisteluista ja rahoituksista, mikä auttaa kovassa kilpailussa menestymisessä. Monissa verkostoissa valmistaudutaan ja etsitään sopivia kumppaneita yhdessä jo hyvissä ajoin ennen hakukuulutuksen julkaisemista.
Suomalaisten perisynti on se, että itsestä tai osaamisesta ei ole tapana huudella. Eurooppalaisissa verkostoissa näin ei kannata toimia, vaan suomalaisten tulisi vieläkin rohkeammin pyrkiä johtaviin rooleihin ja vaikuttamisen paikoille.
Esimerkiksi suomalainen Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus ja sen sidosryhmiä vahvasti osallistava toimintamalli on kiinnostanut eurooppalaisia kollegoita. Osaamiskeskus toimiikin jatkossa entistä vahvemmin linkkinä suomalaisen kentän ja eurooppalaisten verkostojen välillä. Tarkoituksena on varmistaa, että suomalaiset hyödyntävät täysimääräisesti EU:n tarjoamat rahoitus- ja yhteistyökanavat.
Teksti: Harri Kostilainen & Veera Semi
Harri Kostilainen on Diakin erityisasiantuntija, YTT, jonka ydinosaamista on useita intressejä ja toimijoita yhdistelevien kehittämisprojektien suunnittelu, toteutus ja johtaminen hyvinvointi- ja työllisyyspalveluiden uudelleen suuntaamiseksi.
Veera Semi työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hänen erityisosaamistaan on EU-politiikan seuraaminen ja kansainvälinen yhteistyö, ja erityisesti hän on kiinnostunut vastuullisten liiketoimintamallien kehittämisestä.