Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen asiantuntijat osallistuivat kesäkuun ensimmäisellä viikolla Sloveniassa järjestettyyn Reuse, Innovation and Green Jobs: Unlocking Inclusive Business Models for the Future -konferenssiin sekä CEFEC Academy Green Leaders -koulutusohjelmaan. Tapahtumat kokosivat yhteen yhteiskunnallisia yrittäjiä ja yhteisötalouden asiantuntijoita eri puolilta Eurooppaa.
Kuvankauniissa Bledin kaupungissa järjestetyn konferenssin taustalla oli CEFEC Social Firms Europe, joka on yksi osaamiskeskuksen tärkeimmistä kansainvälisistä yhteistyöverkostoista. CEFEC edistää erityisesti työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten asiaa ja se painottaa työssään mielenterveyskuntoutujia ja muita haavoittuvia ryhmiä.
Kiertotalous haastaa nykyisiä toimintamalleja
Konferenssissa pohdittiin, kuinka siirtymää kohti kiertotaloutta ja reilumpaa talousjärjestelmää voitaisiin vauhdittaa.
Keskusteluissa korostui ajatus siitä, että nykyinen talousmalli perustuu edelleen vahvasti luonnonvarojen kulutukseen. Kiertotalous ei tarkoita ainoastaan materiaalien tehokkaampaa käyttöä, vaan myös toimintatapojen ja taloudellisten kannustimien uudelleenajattelua.
Yksi konferenssin pääpuhujista muistutti, että ihmisiltä ei voida samanaikaisesti odottaa sekä vastuullisempaa kuluttamista että jatkuvasti kasvavaa kulutusta. Kiertotalous edellyttääkin laajempaa keskustelua siitä, millaista taloudellista kasvua ja hyvinvointia yhteiskunnassa tavoitellaan.
Ratkaisun osana nähtiin yhteiskunnalliset yritykset, jotka pyrkivät yhdistämään liiketoiminnan, yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja ympäristön kestävyyden.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen edustus. Vasemmalta: Juha Lehtikuja (Kierrätyskeskus), Harri Kostilainen (Diak), Jukka Lindberg (Silta-Valmennusyhdistys), Anna Ojapelto-Multala (Silta-Valmennusyhdistys) ja Veera Semi (Diak).
Kiertotaloudella valtava työllistämispotentiaali
Konferenssissa korostettiin yhteiskunnallisten yritysten merkitystä inklusiivisten työmarkkinoiden rakentajina. Ne tarjoavat työllistymismahdollisuuksia ihmisille, jotka ovat vaarassa jäädä työelämän ulkopuolelle.
Kiertotalous nähtiin merkittävänä mahdollisuutena uusien työpaikkojen luomisessa. Työtä syntyy esimerkiksi korjaamisen, uudelleenkäytön, kierrätyksen ja materiaalien jatkojalostuksen parissa. Monet näistä tehtävistä tarjoavat matalan kynnyksen väyliä työelämään, eikä niitä ole helppo korvata automaatiolla.
Teema näkyi myös konferenssin käytännön järjestelyissä. Yksi tapahtuman järjestäjistä oli Slovenian ensimmäinen yhteiskunnallinen yritys, joka ylläpitää laajaa kierrätyskeskustoimintaa ja tukee samalla heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä.
Konferenssin tarjoiluista vastasi puolestaan ETRI Group, jonka toimintaan kuuluu muun muassa ruokakaupoilta saadun hävikkiruoan hyödyntäminen uusien tuotteiden valmistuksessa. Myös heidän toiminnassaan työllistämisen ja työelämäosallisuuden tukeminen ovat keskeisessä roolissa.
Samat haasteet tunnistetaan myös Suomessa
Työllistymistä tukevien yhteiskunnallisten yritysten keskeisiksi haasteiksi nostettiin pirstaleinen tukijärjestelmä, lyhytjänteinen rahoitus sekä hankintakäytännöt, joissa painotetaan usein hintaa sosiaalisen arvon sijaan. Haasteena nähtiin myös siltojen rakentaminen avoimille työmarkkinoille ja perinteisten työnantajien suuntaan.
Ratkaisuiksi ehdotettiin muun muassa yhteiskunnallisia yrityksiä tukevaa politiikkaa, vaikuttavuutta painottavia hankintoja sekä vahvempaa panostamista osaamisen kehittämiseen ja työmarkkinasiirtymien tukemiseen. Yksilöitä tulisi tukea kokonaisvaltaisesti heidän vahvuuksistaan ja tarpeistaan käsin.
Keskusteluissa korostui myös laajemman ekosysteemin merkitys. Kestäviä ratkaisuja syntyy, kun eri toimijat tukevat ja täydentävät toisiaan.
Monet konferenssissa esiin nousseista haasteista ja ratkaisuista olivat tuttuja myös osaamiskeskuksen työllisyysmallityöstä. Kansainväliset kokemukset vahvistivat käsitystä siitä, että työllistämisen haasteet ja mahdollisuudet ovat pitkälti samoja eri puolilla Eurooppaa.
Vaikuttavuudesta pitää puhua ääneen
Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja kiertotalous tarvitsevat valtavirtaistuakseen myös poliittista tukea. Siksi vaikuttamisen paikat on käytettävä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.
Konferenssissa muistutettiin, että yhteisötalouden toimijoiden on itse tuotava esiin sektorin merkitys. Kukaan muu ei tee sitä heidän puolestaan. Yhteiskunnallisten yritysten vaikutuksista työllisyyteen, sosiaaliseen osallisuuteen, yhteiskunnan resilienssiin ja julkisten menojen vähentämiseen on pystyttävä viestimään selkeästi ja vakuuttavasti.
”Älkää tappako yhteisötalouden alaa kiltteydellä”, entinen EU-komissaari Janez Potočnik kiteytti.
Viesti on ajankohtainen myös Suomessa. Yhteistyökykyisyys on yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden vahvuus, mutta samalla alan toimijoiden on kyettävä puolustamaan omaa rooliaan ja vaikuttavuuttaan pitkäjänteisesti.
Teksti: Anna Ojapelto-Multala ja Veera Semi
Anna Ojapelto-Multala työskentelee Silta-Valmennusyhdistyksessä kehittäjänä osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta. Hän on kiinnostunut työllistymisen edistämisen teemoista monipuolisesti ja vastaa työssään osatyökykyisten henkilöiden työllistämisen kokonaisuuden erityisasiantuntijatyöstä sekä teemaan liittyvästä tiedontuotannosta.
Veera Semi työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hänen erityisosaamistaan on EU-politiikan seuraaminen ja kansainvälinen yhteistyö, ja erityisesti hän on kiinnostunut vastuullisten liiketoimintamallien kehittämisestä.