Kunnista aktiivisia työllisyyden rakentajia

Vuoden 2025 alussa toteutettu työllisyydenhoidon uudistus on vahvistanut kuntien roolia työvoimapalvelujen järjestäjinä ja työllisyyden edistäjinä. Kasvanut taloudellinen vastuu on lisännyt painetta löytää vaikuttavia ja paikallisiin tarpeisiin sopivia ratkaisuja.


Vuoden 2025 alussa Suomessa otettiin käyttöön uusi työllisyydenhoidon malli, jossa vastuu julkisista työvoimapalveluista siirtyi valtiolta kunnille. Kunnat vastaavat nyt sekä työnhakijoiden palvelujen järjestämisestä että merkittävästä osuudesta työttömyysetuuksien kustannuksia, mikä pakottaa ne tekemään entistä enemmän valintoja resurssien kohdentamisen, kohderyhmien priorisoinnin ja kumppanuuksien välillä. Uudessa tilanteessa hyvinvointialueet, yritykset ja yhteisötalouden toimijat nousevatkin kunnille tärkeiksi yhteistyötahoiksi.

Kuntien vastuut ja mahdollisuudet

Tehdyssä uudistuksessa muodostettiin 45 työllisyysaluetta, jotka vastaavat sekä työnhakijoiden että työnantajien palveluista. Työllistymistavoitteiden saavuttamista vauhdittanee kuntien kasvava taloudellinen vastuu työttömyysetuuksista: tammi–heinäkuussa 2025 kunnat maksoivat työttömyysetuuksien kuntaosuuksia yhteensä noin 445 miljoonaa euroa.

Mitä nopeammin työtön työllistyy, sitä vähemmän kustannuksia kunnalle syntyy. Suurimmat kustannukset aiheutuvat pitkäaikaistyöttömistä eli yli 300 päivää työttömänä olleista henkilöistä, kun taas alle 100 päivää työttömänä olleista työnhakijoista kunnille ei synny kustannuksia.

Kasvaneen vastuun myötä kunnilla on myös aiempaa enemmän mahdollisuuksia etsiä uusia ratkaisuja työllisyyden edistämiseen. Työllisyyspalveluja voidaan rakentaa entistä tiiviimmin yhdessä paikallisten yritysten, järjestöjen ja muiden kumppaneiden kanssa. Tämä avaa ovia kokeiluille ja toimintamalleille, jotka vastaavat paremmin alueiden erityispiirteisiin ja työnhakijoiden erilaisiin tarpeisiin.

Kokeiluja ja kumppanuuksia

Monipuoliset ja rohkeat kumppanuudet voivat parhaimmillaan tuottaa paikallisiin tarpeisiin vaikuttavia ratkaisuja. Esimerkkejä uudenlaisista yhteistyön avauksista löytyy jo useita eri puolilta Suomea.

Valtakunnallinen TEKO – työllistymisen edistämisen ekosysteemi -hanke kokoaa yhteen hyvinvointialueet, valtion ja kuntien toimijat, kolmannen sektorin sekä työelämän edustajat kehittämään vaikeasti työllistyvien palveluja. Keskiössä on monialaisten palveluiden yhteensovittaminen työllistymisen edellytysten, työ- ja toimintakyvyn ja osallisuuden parantamiseksi. Hankkeessa tunnistetaan ja kehitetään hyviä käytäntöjä, vahvistetaan yhteistyötä toimijoiden kesken sekä lisätään tiedonvaihtoa hyvinvointialueiden välillä. Malli tukee palveluiden vaikuttavuutta ja helpottaa vaikeasti työllistyvien etenemistä kohti työelämää.

Pohjois-Karjalan työllisyysalue on käynnistänyt alkuvuodesta 2026 välityömarkkinahankkeen, jonka tavoitteena on tarjota työllistymismahdollisuuksia lähes 4000 työnhakijalle. Kohderyhmiä ovat erityisesti pitkäaikaistyöttömät, nuoret, maahanmuuttaneet ja täsmätyökykyiset henkilöt, joille rakennetaan yksilöllisiä polkuja kohti työelämää tai yrittäjyyttä. Kohdehenkilöiden osaamista kehitetään käytännön työtehtävissä kuntiin perustettavissa valmennusympäristöissä, joissa osallistujat saavat yksilöllistä tukea työllistymispolulla etenemiseen. Samalla työnantajille tarjotaan uusia tukimuotoja rekrytoinnin tueksi. Malli vahvistaa työelämävalmiuksia, ehkäisee työttömyyden pitkittymistä ja tukee alueen elinvoimaa.

Kokemäen kaupunki otti vuonna 2025 käyttöön uudenlaisen nuorten aikuisten työllistämisen mallin osana nuorten työpajatoimintaa. Mallissa kaupunki tarjoaa nuorelle neljän kuukauden mittaisen työjakson, jonka aikana hän työskentelee projektiluonteisissa tehtävissä kaupungin eri toimialoilla työvalmentajan ohjauksessa. Nuori saa myös yksilöllistä tukea työnhakuun ja koulutuspolun suunnitteluun. Malli on auttanut nuoria etenemään kohti työelämää tai opintoja: osa on työllistynyt ja osa jatkanut opintoihin. Kaikki osallistujat ovat saaneet arvokasta työkokemusta ja onnistumisen kokemuksia.

Turussa taas on vastattu korkeakoulutettujen kasvavaan työttömyyteen Gen T -liikkeellä. Osana työllisyystoimia Turun kaupunki palkkaa 50 alle 30-vuotiasta korkeakoulutettua nuorta kuuden kuukauden määräaikaisiin työsuhteisiin eri toimialoille. Samalla kaupunki haastaa yritykset mukaan avaamaan nuorille urapolkuja ja kehittämään uusia ratkaisuja työllistymisen tukemiseksi. Tavoitteena on tarjota nuorille koulutusta vastaavaa työkokemusta, madaltaa työnantajien rekrytointikynnystä sekä luoda pysyvä toimintamalli nuorten työllistämiseen. Mallin avulla pyritään vahvistamaan nuorten työmarkkina-asemaa, ehkäisemään osaajien poismuuttoa ja tukemaan alueen elinvoimaa.

Yhteistyö ratkaisujen mahdollistajana

Työllisyysalueiden käynnistyminen on vahvistanut kuntien roolia työllisyydenhoidossa merkittävästi. Vaikka uudet toimintamallit ja yhteistyörakenteet ovat vielä osin muotoutumassa, kunnissa näkyy vahva kehittämisen into ja halu rakentaa vaikuttavia ratkaisuja yhdessä. Kumppanuuksien kautta kunnille avautuu uudenlaisia mahdollisuuksia työllisyyden edistämiseen ja yhteistyön syventämiseen eri toimijoiden kanssa.

Kun eri toimijat yhdistävät osaamisensa ja resurssinsa, kunnan rooli laajenee palvelujen järjestäjästä aktiiviseksi työllisyyden mahdollistajaksi ja verkostojen rakentajaksi. Samalla syntyy paikallisia ekosysteemejä, joissa työnhakijoiden palvelupolut sujuvoituvat ja yritysten osaajatarpeisiin voidaan vastata aiempaa joustavammin ja nopeammin. Yhteistyöhön perustuva toimintatapa vahvistaa alueiden elinvoimaa ja luo edellytyksiä pitkäjänteiselle työllisyyden kehittämiselle.


Taina Silkkola työskentelee kuntakoordinaattorina Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa. Tehtävässään hän tukee kuntia ja alueellisia toimijoita yhteiskunnallisen yritystoiminnan, työllisyyden edistämisen ja välityömarkkinoiden kehittämisessä. Lisäksi hän toimii Valo-Valmennusyhdistyksessä nuorten työpajatoiminnan alueellisena koordinaattorina Satakunnassa.


Lisätietoa esimerkeistä: