Suomalaisyritykset ovat maailman kärkeä, kun tarkastelussa on digitaalisten työkalujen käyttöönotto ja vaikuttavuus. Onnistuneet digipanostukset ovat yritysten tuottavuuskasvun ja kilpailukyvyn peruspilareita. Fiksut investoinnit digitaaliseen osaamiseen ja teknologioihin tarjoavat yrityksille mahdollisuuden kilpailuetuun ja parantavat sekä kannattavuutta että kilpailuasetelmaa markkinoilla.
Yhteiskunnallisilla yrityksillä pelissä on kuitenkin enemmän kuin pelkkä kannattavuus. Niiden tavoitteena on aikaansaada ennen kaikkea yhteiskunnallista vaikuttavuutta – ja pysyä samalla taloudellisesti kannattavina.
Akateemisessa kirjallisuudessa digitalisaatiosta on hahmoteltu ”ihmelääkettä”, joka ratkaisee yhteiskunnallisten yritysten ikiaikaisen ristiriidan liiketoiminnan ja vaikuttavuustyön välillä. Taloustermein kuvattuna digitalisaatio tarjoaa yhteiskunnallisille yrityksille suhteellisen edun muihin yrityksiin verrattuna juuri tästä syystä: teoriakirjallisuuden mukaan se mahdollistaa yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ja liiketoiminnan samanaikaisen kasvun. Suhteellisen edun lisäksi yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteet, kuten innovatiivisuus, optimistisuus ja avoimuus muutokselle, lisäävät todennäköisyyttä sille, että yhteiskunnalliset yritykset näkevät digitalisaatiossa verrattain paljon mahdollisuuksia.
Lähtökohtaisesti suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset ovat siis kansainvälistä digieliittiä ja kuuluvat pohjoismaisten digiyritysten kärkijoukkoon. Yhteiskunnallisena yrityksenä toimiminen lisää entisestään digitalisaation käyttöönoton todennäköisyyttä.
Yhteiskunnalliset yritykset uskovat lampun henkeen ja panostavat sen vapauttamiseen
Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etla toteutti vuonna 2015 kyselyn, jossa kartoitettiin yritysten näkemyksiä, toiveita, pelkoja ja investointeja liittyen mm. digitalisaatioon. Tulosten mukaan jo tuolloin yhteiskunnalliset yritykset näkivät digitalisaatiossa paljon enemmän mahdollisuuksia kuin muut muutoin samanlaiset yritykset ja aikoivat myös tehdä sen vaatimia muutoksia muita rohkeammin.
Yritysten digiasenteita ja -odotuksia testattiin yhteensä kahdeksalla eri väittämällä. Yhteiskunnallisten yritysten positiivinen usko oli vankkumatonta ja johdonmukaista, ja ne uskoivat muita enemmän digitalisaation hyötyihin kaikkien kuuden positiivisen väittämän kohdalla.
Esimerkiksi digitalisaation tuomaan liikevaihdon kasvuun uskoi yli 30 % yhteiskunnallisista yrityksistä, kun muilla vastaavilla yrityksillä osuus oli reilu 20 %. Merkittävin ero oli kuitenkin suunnitelluissa osaamispanostuksissa. Kun muista yrityksistä vain joka kymmenes suunnitteli hankkivansa rekrytoinneilla uutta osaamista, yhteiskunnallisista yrityksistä uusia digirekrytointeja suunnitteli lähes joka viides (kuva 1). Kun tarkasteltiin digitalisaation negatiivisia vaikutuksia, erot hävisivät. Uhkana digitalisaation näki vain 4 % vastaajista, eikä ryhmien välillä ollut eroja (kuva 2).
Yhteiskunnallisten yritysten korkealle asetetut odotukset heijastuivat suoraan myös niiden suunniteltuihin panostuksiin. Yhteiskunnalliset yritykset suunnittelivat panostavansa muita yrityksiä enemmän kaikkiin kyselyssä listattuihin teknologialuokkiin: sosiaaliseen mediaan (55 % vs. 46 %), datapohjaisiin teknologioihin (71 % vs. 52 %) sekä teollisuuden sovelluksiin (26 % vs. 15 %) (Kuva 3). Yksittäisten teknologioiden osalta suurimmat erot olivat pilvipalveluissa ja avoimessa datassa, joiden osalta panostajien osuus yhteiskunnallisten yritysten joukossa oli yli puolet muiden yritysten vastaavaa suurempi.
Tulosten mukaan digitalisaatio todella on yhteiskunnallisten yritysten lampun henki, tai ainakin niin uskotaan. Yhteiskunnalliset yritykset sekä uskovat että panostavat säännönmukaisesti enemmän digitalisaatioon kuin muut samankaltaiset yritykset. Entä palkitaanko yhteiskunnalliset yritykset lampun hengen vapautuksesta kolmella toivomuksella – ja ennennäkemättömällä kasvulla? Malttamattomimmat voivat lukea tulokset artikkelista, jonka pohjalta tämä kirjoitus on laadittu. Muut saavat vastauksen seuraavasta Asiantuntijalta-puheenvuorostani.
Tämä kirjoitus on laadittu seuraavan julkaisun pohjalta:
Kotiranta, A., Puumalainen, K., Sjögren, H., & Dana, L.-P. (2024). Digitalization as a growth driver for social enterprises. Technological Forecasting and Social Change, 209, 123837. https://doi.org/10.1016/j.techfore.2024.123837
Annu Kotiranta toimii tutkijana Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa hän tutkii yhteiskunnallisten yritysten kasvua.