Suunnilleen näin kiteytti kaupunkipolitiikan asiantuntija Neil McInroy sanomansa OECD:n yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan seminaarissa maaliskuun lopussa. Ja sai kuulijansa ajattelemaan.
”Business as usual” ei toimi
Seminaarin keskusteluissa hahmottui iso joukko haasteita, jotka pahimmillaan voivat luistaa yhteiskuntamme kohti pahan kierrettä. Ilmastonmuutoksen ja luontokadon seuraukset ovat tiedossa olevista ongelmista vaikeimmin ratkaistavia. Taloudellinen eriarvoisuus ei ehkä ole Suomessa niin räikeää kuin monessa muussa maassa, mutta meilläkin syrjäytymisen ja osattomuuden lisääntyminen tunnustetaan vakavaksi ongelmaksi.
Huoli alustatalouden vaikutuksista työelämään nousi vahvasti esiin monissa puheenvuoroissa. Mikä on digitaalisia alustoja ja palveluja hallitsevien jättien voima? Tuleeko niistä uusia riistäjiä? Tiedämme, että maapallo ei kestä nykyistä luonnonvarojen käyttöä. Miten teemme uudelleen käytöstä, korjaamisesta ja kiertotaloudesta ensisijaisen ratkaisun?
Kuten EU:n työllisyys- ja sosiaaliasioiden komissaari Nicolas Schmit totesi, ”business as usual” ei ole enää vastaus. Tulevaisuuden markkinan pitää olla solidaarinen. Ihmisten ja maapallon hyvinvoinnin pitää olla tärkeämpää kuin taloudellisten voittojen maksimointi.
Toimivaa ratkaisua ei voi sanella
Ongelmien ratkaiseminen ja siirtyminen kohti sosiaalisesti ja ekologisesti kestävämpää taloutta vaativat ihmisten ajattelutavan ja toiminnan muutosta. Siksi ratkaisuja ei voi sanella ylhäältä. Oleellista on, että ratkaisu lähtee ihmisistä, sillä yhteisöistä kumpuava toiminta palvelee juuri yhteisöjen tarpeita. Kun ihmiset ovat itse mukana aktiivisina toimijoina ja hyötyjinä, he sitoutuvat todelliseen muutokseen. Tämä logiikka näkyy niin Islannin mallissa nuorten syrjäytymisen ehkäisyssä kuin Meksikon toimissa torjua luontokatoa tai Saksan toimissa vihreän siirtymän edistämiseksi.
Juuri tätä yhteisötalous ja yhteiskunnallinen yritystoiminta pohjimmiltaan on. Kyse on toimintamallista, joka ei toimi omistajien varallisuuden kasvattamiseksi, vaan yhteisön hyväksi.
Suomen pitää terävöityä
Yhteisötalous ja yhteiskunnallinen yrittäjyys tunnistetaan maailmalla vahvana muutosvoimana kohti parempaa yhteiskuntaa. Suomi on osin hyvin mukana ja jopa edelläkävijä edistämässä yhteiskunnallista yritystoimintaa. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on esimerkki tästä työstä. Tarjoamme neuvontaa ja ohjausta, etsimme hyviä toimintamalleja ja levitämme niitä sekä kehitämme alan tietoa, tutkimusta ja koulutusta. Kaikki nämä ovat toimia, joita myös OECD suosittaa tehtäväksi.
Vaarana on, että Suomen toimet jäävät pintasilaukseksi. Moni valtio on nostanut yhteiskunnallisen yritystoiminnan katalysaattoriksi innovaatioille ja uudistuksille sekä vastuuttanut yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja yhteisötalouden edistämisen nimetylle ministerille. Toivottavasti näin tehdään myös meillä Suomessa.
Susanna Kallama on Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n toimitusjohtaja.
OECD on julkaissut yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yritystoiminnan edistämisen suosituksen marraskuussa 2022. EU:n komission odotetaan julkaisevan omat suosituksensa kesäkuussa 2023.