Euroopan unionin neuvoston yhteisötalouden suosituksissa osuuskunnat mainitaan lähi- ja yhteisötalouden toimintamuodoista ensimmäisenä. Tämä on perusteltua, sillä jäsenyhteisön ja liiketoiminnan yhdistyvät osuuskunnat ovat yli vuosisadan ajan toimineet yritystoiminnan valtavirrasta poiketen.
Yhteiskunnallisten yritysten päivän -tapahtumassa Helsingin Kulttuurikasarmilla Euroopan tuotanto- ja palveluosuuskuntien liiton CECOP:in presidentti Giuseppe Guerini totesi tervehdyksessään, että osuuskunnat ovat rakenteellisesti järjestäytynein lähi- ja yhteisötalouden muoto. Tämä viitannee kahteen ulottuvuuteen.
Ensinnäkin osuuskunnat soveltuvat hyvin taloudelliseen toimintaan, koska ne ovat yrityksiä. Toiseksi kattavasti eri aloilla toimivat osuuskunnat ovat itse järjestäytyneet vahvasti sektoreittain, maanosittain ja lopulta maailmanlaajuisesti Kansainväliseen Osuustoimintaliittoon.
Tämä on ollut hyvä pohja toiminnan kehittämiselle ja laajentamiselle sekä myös edunvalvonnalle. Osoituksena tästä mainittakoon päättymässä oleva YK:n osuustoiminnan teemavuosi.
Osuuskunnat Suomessa
Suomessa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen datasivusto tunnistaa 713 yhteiskunnalliseksi yritykseksi katsottavaa osuuskuntaa. Yhteiskunnallisia tarkoituksia osuuskunnilla on muun muassa jäsentensä työllistäminen tai paikallisten palvelujen tuottaminen. Erittäin tärkeää on huomata myös, että yhteisötalouden suositukset katsovat myös osuuskunnan jäsenten yhteisen edun kuuluvan yhteiskunnallisiin tarkoituksiin. Tämä voi tarkoittaa niin toiminnallista kuin taloudellistakin etua.
Yhteiskunnallisten yritysten strategian luonnoksessa osuuskunnat on huomioitu hyvin. Jotta osuuskunnat voisivat palvella työllisyyden ja erilaisten palvelujen kentällä, ne tarvitsevat kuitenkin niiden erityispiirteet huomioivia toimenpiteitä. Koska osuuskunnat ovat yhteistyöhön perustuvia organisaatioita, niitä perustaville ryhmille tarvitaan osuuskuntakohtaisia valmennuksia.
Osuuskuntien käynnistysvaiheeseen on oltava rahoitusta, ja yritysrahoituksessa on varmistettava osuuskuntien pääsy kaikkiin rahoitusvälineisiin. Lisäksi työosuuskuntien jäsenten työsuhdeasemaa tulee selkeyttää.
Suotuisassa ympäristössä osuuskuntamallin potentiaali saadaan jalostettua yhteiskunnan hyödyksi. Esimerkiksi yhteisötalouden suosituksissa mainittu Workers’ buyout -malli yrityksen siirrosta työntekijöiden omistukseen toisi uuden vaihtoehdon vaikeiksi osoittautuneisiin omistajanvaihdoksiin. Tämän haltuunotto edellyttää toki selvitystyötä, mallinnusta Suomen toimintaympäristöön ja yhteistyötä eri sidosryhmien kanssa.
Teksti: Jarmo Hänninen
Jarmo Hänninen (MMM, agronomi) työskentelee Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry:ssä ja vastaa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa neuvonnan ja ohjauksen palveluista. Häntä kiinnostaa osuustoiminnan ja yhteisötalouden kehittäminen, minkä parissa hän on työskennellyt jo vuosikymmeniä useissa eri organisaatioissa.