Hyväkin malli jää helposti hyllylle
Matikainen toi puheenvuorossaan esiin syitä sille, miksi vain murto-osa hankkeiden tuloksista juurtuu pysyviksi käytännöiksi ja toimintamalleiksi. Yksi syy on hankekehittämisen mittakaava: ESR+ -hankkeiden ja niissä syntyneiden mallien, palvelujen ja työkalujen määrä on niin suuri, etteivät kaikki voi mitenkään päätyä pysyvään käyttöön. Toisekseen hankerahoitus on pitkään ohjannut kuvaamaan konkreettista tekemistä pidemmän aikavälin vaikutusten sijaan.
Muutoksen oletetaan tapahtuvan kuin itsestään tekemisen seurauksena, eikä tulosten juurtumista varmisteta. – Kehitettyjä ratkaisuja levitetään passiivisesti: esitellään uusi malli seminaarissa tai laitetaan opas verkkoon ja toivotaan, että se juurtuu ja leviää, kuvasi Juha Matikainen tyypillistä tilannetta.
Hankkeen päättyessä tekijätiimi voi hajota ja siirtyä toisiin tehtäviin, mikä osaltaan haastaa juurruttamista. Hankekehittäjille Juhalla oli selkeä viesti: – Panostakaa palvelun, toimintamallin tai työkalun tuotteistamiseen ja tunnistakaa ne organisaatiot ja henkilöt, jotka voisivat ottaa hankkeen tuotokset käyttöön.
Hankkeista jää pysyvä jälki
Toisinaan hankkeiden tulokset kuitenkin vakiintuvat palveluksi ja toimintamallit juurtuvat arkeen. Onnistuneita esimerkkejä laajalle levinneistä hanketuloksista ovat nuorten Ohjaamot, IPS-työhönvalmennus ja LAPE-perhekeskusmalli.
Myös erilaiset alustat voivat koota kehitettyjä malleja ja materiaaleja yhteen ja tukea niiden käyttöönotossa. Esimerkiksi THL:n Innokylä kokoaa sosiaali- ja terveysalan vaikuttavat toimintamallit yhteen. Rakennerahaston hankkeilta yhteinen tietopankki on tähän mennessä puuttunut.
– Uusi hanketietopankki on parhaillaan rakenteilla, ja sen on tarkoitus koota yhteen paikkaan hankkeiden tietoja, tuloksia ja hyviä käytänteitä pysyvästi, yli EU-ohjelmakausien, lupasi Tulevaisuuden työmarkkinat -hanketta luotsaava Matikainen.
Hiljainen tieto jää organisaatioon
Vaikka konkreettiset tulokset jäisivät joskus unholaan, jää hankkeista elämään paljon muutakin. Esimerkiksi hiljainen tieto ja osaaminen jäävät työntekijöiden ja organisaatioiden käyttöön. Myös kumppanuudet ja yhteistyön tavat kantavat pitkälle hankeajan jälkeenkin, samoin kuin yhteinen ymmärrys hankkeen teemoista. – Niin sanotut pehmeät vaikutukset hankkeen kohderyhmään tunnistetaan usein hyvin, mutta niitä voi olla hankala mitata ja raportoida hankeajan kuluessa. Tällaisia vaikutuksia ovat esimerkiksi vahvistuneet työelämävalmiudet, itseluottamus ja osallisuus, Juha Matikainen valotti.
Tilaisuuden lopussa pohdittiin mahdollisia ratkaisuja juurtumisen edistämiseksi. Yksi mahdollisuus voisi olla muokata rahoitusta siten, että se tukisi paremmin hankkeessa kehitetyn toiminnan vakiinnuttamista. Esimerkiksi EU:n Interreg Europe –ohjelmasta rahoitetuissa hankkeissa on käytössä seurantavaihe, joka keskittyy siihen, miten opitut asiat viedään käytäntöön. Organisaatiot tarvitsisivat myös pitkäjänteistä rahoitusta vaikuttavimpien mallien käyttöönottoon ja skaalaamiseen.
Seuraava Aamun ajatus -keskustelu- ja verkostoitumistilaisuus järjestetään tiistaina 1.12.2026 klo 8.15-9.00. Silloin puhutaan siitä, vikisevätkö yhteiskunnalliset innovaatiot, kun teknologiset innovaatiot vievät. Tule mukaan kertomaan, mitä itse ajattelet!