Rikostaustaiset henkilöt ovat yhä yhteiskunnassa kaikkein heikoimmin koulutettua ja eniten monialaista tukea tarvitseva ihmisryhmä. Suomessa on päivittäin noin 3 000 vankia ja vastaava määrä suorittaa jotakin yhdyskuntaseuraamusta, kuten yhdyskuntapalvelua. Kokonaisuudessaan puhutaan vuositasolla yli kymmenestä tuhannesta heikosti muuhun kuin rikolliseen ja/tai päihde-elämään kiinnittyneestä henkilöstä.
Rikosseuraamusasiakkaat ovat työllistymis- ja koulutuspolkujen osalta haasteellisessa asemassa johtuen monista tekijöistä. Rikostaustaisista henkilöistä noin 80 %:lla on kielen ymmärtämisen vaikeuksia ja oppimisvaikeuksia, ADHD:n esiintyvyys on kymmenkertainen muuhun väestöön verrattuna. Vangeista 8-10 %:lla ei ole peruskoulun oppimäärää ja 70 %:lla ei ole mitään peruskoulun jälkeistä tutkintoa.
Vankien työkykyä ja osaamista pyritään vankeusaikana kehittämään vankiloiden työtoiminnalla ja opiskelumahdollisuuksilla. Tämän lisäksi tarvitaan yhteistyötä ja tuetun työllistämisen muotoja, jotta rikosseuraamuksen aikana aloitettu myönteinen kehitys saadaan jatkumaan myös vapautumisen jälkeiseen aikaan.
Tavallinen tarina
Monen rikostaustaisen henkilön elämänpolku on ollut kivinen jo hyvin varhaisista vaiheista lähtien. Olen työurani aikana haastatellut satoja rikostaustaisia ja usein kuulemani kertomus alkaa rikkinäisestä lapsuudenkodista, köyhyydestä, vanhempien päihteiden käytöstä ja väkivallasta. Tarina jatkuu kodin ulkopuolisiin sijoituksiin ja lastensuojelulaitoksiin, joissa jo varhaisessa teini-iässä mukaan kuvioon tulevat päihteet. Koulunkäynti on ollut hankalaa ja monen kohdalla on epäselvää, missä määrin vaikeudet ja niihin kytkeytyvä häiriökäyttäytyminen on ollut sidoksissa diagnosoimattomiin neuroerityisiin pulmiin.
Päihteiden käyttöön ovat vähitellen kasvavassa määrin kytkeytyneet omaisuusrikokset ja väkivalta ja lopulta, yleensä noin 20-ikävuoden liepeillä, on tuomittu ensimmäinen ehdoton vankeusrangaistus. Kuinka kauan henkilö jatkaa rikos- ja päihdesidonnaista elämää, on hyvin yksilöllistä. Tutkimuskirjallisuudessa on mainintoja, että yleensä noin 35-ikävuoden kohdalla rikoskierteessä eläneet henkilöt alkavat väsyä kuluttavaan elämäntyyliin ja alkavat etsiä muutosta, mutta tämä voi tapahtua paljon aikaisemminkin. Tällöin kimmokkeena voi olla jokin merkittävä tapahtuma, kuten vaikkapa oman lapsen syntymä.
Yhteiskunnallisten yritysten rooli rikostaustaisten henkilöiden työelämävalmiuksien rakentamisessa
Rikostaustaiset ja tästä elämäntavasta irrottautumiseen halukkaat henkilöt ovat mitä suurimmassa määrin yhteiskunnallisten yritysten kohderyhmää. Heidän mahdollisuutensa työllistyä avoimille työmarkkinoille ovat olemattomat, koska tyypillisesti heillä ei ole ammattikoulutusta, eikä juuri minkäänlaista työkokemusta. Halu päästä kiinni työelämään on kuitenkin monella suuri, koska se on keskeinen osa uuden identiteetin rakentumista. Siihen kuuluu monia asioita lähtien päivärytmin muotoutumisesta, mutta keskeisin on ehkä tunne siitä, että kuuluu johonkin, mikä ei ole tuhoavaa. Yksi merkittävä tekijä on myös palkka: yhteiskunnan tukiin verrattuna on itsetunnon ja pystyvyyden tunteen osalta aivan toinen asia, että joku haluaa maksaa jostain, mitä osaat tehdä.
Oman kokemukseni mukaan rikostaustaisen henkilön työllistäminen lähtee tyypillisesti liikkeelle työkokeilun kautta. Se on turvallinen tapa aloittaa sekä työnantajalle että työkokeilijalle joustavuutensa takia. Työelämän pelisäännöt voivat olla niihin tottumattomalle raskaita ja se ei välttämättä tule heti esiin. Siksi myös säännöllinen esihenkilön tuki on tärkeää.
Seuraava etenemisen vaihe on yleensä ollut palkkatuki ja sen jälkeen on mietitty koulutukseen hakeutumista. Oppisopimus on yleensä ollut se koulutusmalli, josta on kiinnostuttu eniten.
Haluan vielä nostaa esiin kokemusasiantuntijuuden merkityksen. Pitkästä rikos- ja päihdekierteestä irti pääseminen on kova ja monialainen ponnistus. Eritoten riippuvuustematiikan ympärillä työskenteleviä yhteiskunnallisia yrityksiä kannustaisin kiinnostumaan kokemusasiantuntijoiden palkkaamisesta, koska usein heidän saamansa kontakti asiakkaisiin on eri tavalla merkityksellinen, kuin kontakti ammattilaisen kanssa. Laurea-ammattikorkeakoulu ja Silta-Valmennusyhdistys ry järjestävät rikostaustaisten kokemusasiantuntijakoulutusta ja heidän työllistymisprosentit ovat olleet varsin hyvät.
Teksti: Maarit Suomela
Maarit Suomela (PsM, TM) työskentelee Silta-Valmennusyhdistys ry:ssä kuntoutusjohtajana. Hänellä on 27 vuoden kokemus rikostaustaisten parissa tehtävästä kehittämistyöstä sekä Rikosseuraamuslaitoksessa että alan järjestöissä.