Lue artikkeli englanniksi täältä.
Sekä Gureakin että Lantegi Batuakin historia juontaa juurensa 1970- ja 1980-luvuille eri tavoin vammaisten lasten vanhempiin, jotka näkivät, että heidän lapsillaan olisi yhteiskunnalle annettavaa. Perheet alkoivat työskennellä sen eteen, että myös näillä lapsilla olisi mahdollisuus kouluttautua. Myöhemmin oli luontevaa ryhtyä luomaan heille myös mahdollisuuksia työntekoon.
Lantegi Batuakia ja Gureakia luonnehtii määritelmä Special Employment Centre (SEC). Tällaisissa organisaatioissa työntekijöistä vähintään 70 prosentilla tulee olla jokin toimintakykyä heikentävä vamma tai sairaus, kuten kehitysvamma, liikuntavamma tai mielenterveyden pulma. Gureakissa työskentelee noin 6000 henkeä, joista 83 % on tukea tarvitsevia. Lantegi Batuakissa henkilöstöä on yli 3100, joista 82 % on tukea tarvitsevia.
Kumpikin organisaatio kuvailee olevansa tiivis osa yhteisöä, jossa toimii. Lantegi Batuakilla on 23 toimipistettä Biskajan maakunnassa ja Gureakilla 14 toimipistettä Gipuzkoan maakunnassa. Baskimaan vuoristoisella ja vaikeakulkuisella seudulla on pitänyt mennä sinne, missä ihmisetkin ovat, jotta kaikilla on tosiasiallinen mahdollisuus osallistua. Näissä yrityksissä liiketoimintaa myös harjoitetaan monilla eri toimialoilla. Tämä mahdollistaa sekä monenlaisia ja vaativuudeltaan eritasoisia työmahdollisuuksia täsmätyökykyisille että organisaation palveluvalikoiman laajuuden.
Monipuolisia työtehtäviä ja merkittäviä asiakkaita
Pääsimme näkemään molempien organisaatioiden toimintaa hyvin läheltä. Yhdessä toimipisteessä valmistetaan johdotuksia autoteollisuuden tarpeisiin, toisessa digitoidaan viranomaisten asiakirjoja, kolmannessa pestään niin alueen sairaaloiden, hoivalaitosten kuin hotellienkin pyykit. Näille kaikille on yhteistä se, että tehtävät on pilkottu niin pieniin osiin, että niistä lopulta löytyy sopivan räätälöity ja helposti opittava työtehtävä jokaiselle. Työtä tehdään aina tiimeissä, jotta työntekijät voivat auttaa toinen toisiaan.
Lantegi Batuak tarjoaa esimerkiksi siivouspalvelua, puutarhan hoitoa, dokumenttien hallintaa ja ateriapalveluiden toimitusta ikäihmisille. Näiden lisäksi palveluvalikoimassa on erilaisia teollisen tuotannon alihankintatöitä esimerkiksi autoteollisuuden tarpeisiin. Lantegi Batuakin asiakkaisiin kuuluu esimerkiksi Coca-Cola. Gureakin kohdalla vastaava lista on suorastaan hengästyttävä: tarjolla on edellä mainittujen lisäksi mm. catering-palveluita, pesulatoimintaa, painotalo, postipalveluita, päiväkoteja, contact center -palveluita, huoltoasematoimintaa ja päivittäistavarakauppaa. Teollisuuspuolella Gureakin asiakkaita ovat esimerkiksi Siemens, Otis ja tanskalainen tuulivoimayritys Vestas.
Työstä maksetaan työntekijöille käypä palkka. Kumpikin organisaatio painottaa, ettei työtä tehdä sen halvemmalla kuin muissakaan espanjalaisissa yrityksissä. Asiakkaat halutaan saada ja pitää ennen kaikkea työn laadulla. Jos hinta ja laatu eivät ostajaa miellytä, ei yhteiskunnallisella hyvän tekemisellä ole esimerkiksi teollisuusalan asiakkaille merkitystä. Mutta jos kaupat syntyvät, yhteiskunnallisuus onkin usein lisäarvo. Lisäksi innovatiivisuudella on iso rooli – sillä voi päihittää kilpailijat. Uusia työmahdollisuuksia ja palveluvalikoimaa kehitetään aktiivisesti, koska esimerkiksi automaatio ja tekoäly vähentävät perinteisempiä työtehtäviä.
Ihminen keskiössä
Espanjassa laki vaatii yli 50 henkeä työllistäviä yrityksiä palkkaamaan täsmätyökykyisiä. Yritys voi tosin hakea erivapautta vetoamalla esimerkiksi vaarallisiin työolosuhteisiin. Vaihtoehtoisesti palkkaamisvelvollisuuden voi välttää esimerkiksi solmimalla kaupallisen sopimuksen suoraan täsmätyökykyisen yksityisyrittäjän tai Gureakin ja Lantegi Batuakin kaltaisen täsmätyökykyisiä työllistävän organisaation kanssa, tekemällä niille suoran lahjoituksen tai maksamalla sakon. Käytännössä nämä vaihtoehdot tulevat yritykselle kalliimmaksi, kuin täsmätyökykyisen palkkaaminen.
Baskimaan alueella on oma – joskin Espanjan lain puitteissa toteutettava – verotus, terveydenhuoltojärjestelmä, poliisi ja koulutusjärjestelmä. Baskimaassa on kehitetty oma inkluusiomalli, jota voi pitää Euroopan malliesimerkkinä sekä täsmätyökykyisten työllistämisestä, että yhteisötaloudesta. Malli nostaa keskiöön ihmisen kokonaisvaltaisen tilanteen huomioimisen ja sen avulla tavoitellaan pitkäaikaista vaikutusta, ei nopeita ratkaisuja. Lisäksi alueella käytetään laajasti Social Value Integrated -laskentamallia, jonka avulla voidaan havainnollistaa liiketoiminnasta muodostuvaa yhteiskunnallista arvoa; kuinka paljon yhteiskunta esimerkiksi säästää eläkemaksuissa, kun ihminen käykin töissä.
Molemmissa vierailukohteissa meihin teki vaikutuksen liiketoimintaosaamisen korkea taso sekä organisaatioiden kyky sopeutua muuttuvassa maailmassa ja löytää uusia toimintaratkaisuja ja bisnesideoita. Kaiken kaikkiaan opintomatka oli ajatuksia herättävä kokemus! Tiukasta aikataulusta huolimatta iltaisin aikaa jäi myös kauniista Baskimaasta nauttimiseen. Lähetämme isot kiitokset vieraanvaraisuudesta sekä Lantegi Batuakille että Gureakille! Kaikki kohtaamamme työntekijät ottivat meidät lämpimästi vastaan ja esittelivät omaa tehtäväänsä ylpeydellä ja ammattitaidolla.
*****
Baskimaa, Euskal Herria, on Espanjaan kuuluva autonominen alue Espanjan ja Ranskan rajaseudulla. Vuoristoisella alueella asuu noin 3 miljoonaa baskia, joista 700 000 puhuu baskin kieltä äidinkielenään. Alue kuuluu Espanjan vauraimpiin ja on tunnettu monipuolisesta teollisuudestaan. Baskeja asuu myös Ranskan puolella rajaa.
Lue lisää:
Lue lisää Gureakista: https://www.gureak.com/en
Lue lisää Lantegi Batuakista: https://www.lantegibatuak.eus/
Lue lisää Espanjan lakisääteisestä velvoitteesta palkata täsmätyökykyisiä:
https://www.euroblind.org/convention/article-27/spain#11
Lue lisää Baskimaan inkluusiomallista: The Basque Model of Social and Labour Inclusion
Lue lisää Social Value Integrated (SVI) -laskentamallista: Social Accounting in the Social Economy: A Case Study of Monetizing Social Value
Teksti: Jetta Virtanen ja Heidi Similä
Jetta Virtanen (YTM) työskentelee Live-säätiössä Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeessa (ESR+) osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta. Keski-Suomen aluekoordinaattorina hän tarjoaa paikallisille toimijoille tukea esimerkiksi kehittämishankehakuihin ja täsmätyöllistämiseen liittyvissä teemoissa.
Heidi Similä (FM) työskentelee Live-säätiössä aluesuunnittelijana Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeessa (ESR+) osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta. Hänen vastuualueenaan on Pohjois-Pohjanmaa ja erityisenä kiinnostuksen kohteena yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja täsmätyökykyisten työllistymisen edistäminen.
