Vihreä siirtymä tarkoittaa siirtymistä talouteen ja yhteiskuntaan, joka toimii ympäristön kantokyvyn rajoissa. Se näkyy muun muassa siinä, että energiantuotanto muuttuu uusiutuvaksi, liikenne sähköistyy ja luonnonvarojen kulutusta vähennetään. Kyse ei ole pelkästään teknologisesta kehityksestä, vaan laajasta yhteiskunnallisesta muutoksesta, jossa myös työelämän rakenteet uudistuvat.
Vihreä siirtymä on yhteiskunnan suurin murros sitten teollistumisen, ja sillä on merkittäviä vaikutuksia työllisyyteen. Vaikutukset vaihtelevat toimialoittain, alueittain ja ajallisesti, ja ne voivat olla sekä myönteisiä että haastavia. Muutos tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden rakentaa kestävämpää ja osallistavampaa työelämää, jossa esimerkiksi uudelleenkäyttö on yksi keskeinen ratkaisu.
Kiertotalous on olennainen osa vihreää siirtymää. Sen periaatteena on, että tuotteet ja materiaalit pidetään käytössä mahdollisimman pitkään. Yksi sen konkreettisimmista muodoista on uudelleenkäyttö – tavaroiden, kuten vaatteiden, huonekalujen ja elektroniikan kunnostaminen ja myyminen uudelleen sen sijaan, että ne päätyisivät jätteeksi. Tämä vähentää uusien tuotteiden tuottamisen tarvetta, säästää luonnonvaroja ja pienentää päästöjä.
Uudelleenkäyttö yhdistää ympäristövastuun ja sosiaalisen vastuun
Uudelleenkäyttö ei kuitenkaan ole vain ekologinen teko, vaan myös yhteiskunnallinen mahdollisuus. Se synnyttää työpaikkoja, joita ei voi ulkoistaa tai automatisoida helposti. Nämä työpaikat syntyvät paikallisesti, lähellä käyttäjiä ja kuluttajia, ja ne voivat tukea alueellista elinvoimaa – myös niissä paikoissa, joissa työmahdollisuuksia on vähän.
Kierrätys- ja uudelleenkäyttötoiminta tarjoaa työtä monelle, jolle perinteinen työmarkkina ei avaudu – esimerkiksi pitkäaikaistyöttömille, osatyökykyisille tai maahanmuuttajille.
Työtehtävät, kuten lajittelu, kunnostus ja asiakaspalvelu, ovat usein matalan kynnyksen töitä, joissa voi oppia työn kautta. Monessa tapauksessa tämä on ensimmäinen askel takaisin työelämään.
Yhteiskunnalliset yritykset ovat keskeisessä roolissa tässä työssä. Niiden tavoitteena ei ole voiton maksimointi, vaan yhteiskunnallisen arvon tuottaminen. Uudelleenkäytön parissa toimivat yhteiskunnalliset yritykset voivat yhdistää ympäristövastuun ja sosiaalisen osallisuuden tavalla, joka tuottaa aidosti kestäviä ratkaisuja – sellaisia, joita ei synny yksin markkinoiden logiikalla, vaan yhteisön tarpeista ja vastuullisuudesta käsin.
Tukea tarvitaan
Tällä hetkellä uudelleenkäyttö ei vielä kilpaile tasavertaisesti uusien tuotteiden kanssa. Syynä ovat muun muassa heikot taloudelliset kannustimet ja se, ettei työvaltaisen toiminnan arvoa tunnisteta riittävästi. Uudelleenkäytön laajentaminen vaatisi selkeämpiä tukirakenteita – esimerkiksi vero-ohjausta, julkisia hankintoja, ja tilojen ja logistiikan saatavuutta.
Uudelleenkäytön kautta on mahdollista rakentaa vihreää siirtymää, joka ei sulje ketään ulkopuolelle. Se on konkreettinen esimerkki siitä, miten ilmastotavoitteet ja työllisyystavoitteet voivat kulkea käsi kädessä. Jos vihreä siirtymä tehdään vain teknologian ja tehokkuuden ehdoilla, se voi jäädä kylmäksi ja lisätä eriarvoisuutta. Mutta kun siihen sisällytetään osallisuus ja työ, sillä voi olla voimaa vahvistaa yhteisöjä, hyvinvointia ja demokratiaa.
Ilmastonmuutos ei odota – mutta ei odota myöskään ne ihmiset, jotka etsivät paikkaansa työelämässä. Me voimme valita, rakennammeko tulevaisuuden, joka tukee sekä luonnon kantokykyä, että ihmisten mahdollisuuksia – yhdessä, ketään sivuun jättämättä.
Satu Vasala työskentelee ympäristöasiantuntijana Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen yrityspalveluissa, jossa hän tukee yrityksiä ja yhteisöjä vastuullisuuden kehittämisessä.
Lähteet
RREUSE (2024): Social and Circular Outlook 2024–2029 – https://www.rreuse.org/social-and-circular-outlook-2024-2029/ RREUSE (2019): Job Creation in the Re-use Sector – https://www.rreuse.org/job-creation-in-the-re-use-sector/
Circwaste-hanke – https://www.materiaalitkiertoon.fi Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) – https://www.yyo.fi Suomen Kierrätyskeskusten yhdistys ry – https://www.kierratyskeskus.fi/yhdistys
Kostilainen, Harri (2015): Yhteiskunnallinen yrittäjyys ja institutionaalinen muutos (väitöskirja) – https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-44-9917-3