Aiemmassa kirjoituksessani avasin, kuinka suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset näyttäytyvät digiuskovaisina, jotka sekä uskovat digin positiivisiin vaikutuksiin että panostavat siihen huomattavasti hanakammin kuin muut vastaavat yritykset. Tämä onkin fiksua, sillä digitalisaatiota pidetään yhtenä kilpailukyvyn peruspilareista ja siitä katsotaan olevan erityistä hyötyä mission ja taloudellisen kannattavuuden yhteensovittamisessa.
Tutkimuksessamme tarkastelimme, miten vuonna 2015 digi-innokkaiksi tunnistetut yhteiskunnalliset yritykset kasvoivat suhteessa muuten samanlaisiin, mutta ”tavallisiin” yrityksiin ja mikä oli digiteknologioiden ja -osaamisen vaikutus. Kasvun mittareina käytimme liikevaihtoa, henkilöstöä, tasetta, kannattavuutta ja työn tuottavuutta.
Yhteiskunnalliset yritykset kasvavat samaa tahtia kuin muutkin yritykset
Yhteiskunnalliset yritykset kasvoivat keskimäärin aivan yhtä nopeasti – tai hitaasti – kuin muut samankaltaiset pk-yritykset. Yhteiskunnallisten yritysten kasvua tarkastelevassa tutkimuskirjallisuudessa on, vahvasti kärjistettynä, kaksi koulukuntaa. Yhtäältä, osa tutkijoista katsoo mission olevan keskeinen kasvuhalukkuuden tausta-ajuri / motivaattori. Yritykset, joilla on missio, ovat muita motivoituneempia kasvamaan, sillä missio motivoi ihmisiä vielä rahaakin paremmin. Tätä teoriaa tukee se, että tarkasteltaessa kasvuhalukkuutta tässä yritysjoukossa yhteiskunnalliset yritykset olivat huomattavasti muita kasvuorientoituneempia.
Toisaalta osa tutkijoista katsoo yhteiskunnallisen mission hidastavan yritysten taloudellista kasvua. Niukat rahalliset ja henkilöresurssit jakautuvat mission ja talouden välille, ja usein työntekijät priorisoivat missiota talouden sijaan. Tutkimustulostemme valossa nämä kaksi vaikutusta kuitenkin joko kumoavat toisensa, tai ovat niin vähäisiä, etteivät ne käytännön tasolla toteutunutta kasvua tarkasteltaessa.
Panostukset digiosaamiseen vauhdittavat myös yhteiskunnallisten yritysten kasvua
Satsaukset digitaaliseen osaamiseen kirittivät sekä yhteiskunnallisten että muiden yritysten keskimääräistä nopeampaa kasvua. Ne yritykset, joilla oli käytössä omaa tai ulkoistettua ohjelmointiosaamista, kasvoivat keskimäärin nopeammin kuin ne, joilla vastaavaa osaamista ei ollut. Yhteiskunnallisten ja muiden yritysten välillä ei kuitenkaan ollut eroja, eli yhteiskunnalliset yritykset eivät saaneet panostuksistaan sitä teoriakirjallisuuden hahmottelemaa suhteellista etua, jota kuvittelimme löytävämme.
Yhteiskunnallisten yritysten panostukset digiteknologioihin ovat menneet osin pieleen
Digitaalisten työkalujen osalta eroja ei ollut, paitsi tarkasteltaessa investointeja sosiaaliseen mediaan. Sen osalta yhteiskunnallisten yritysten panostukset olivat vaikuttaneet tulevaan tuottavuuskasvuun negatiivisesti verrattuna muihin yrityksiin. Myös muiden teknologioiden osalta tulokset olivat samansuuntaiset, mutta niiden virhemarginaali oli huomattavan suuri.
Toteuttiko digilampun henki yhteiskunnallisten yritysten kasvutoiveet? Ehkä osittain. Tulosten mukaan panostukset digiosaamiseen kannattavat myös yhteiskunnallisissa yrityksissä, ja niitä tulee jatkaa ja tukea.
Teknologiapanostusten osalta kova etukeno sen sijaan voi kostautua. Rajut, mutta huonosti kohdennetut panostukset uusiin teknologioihin voivat jäädä pelkiksi oppirahoiksi, jotka eivät tuotakaan kasvua. Toisaalta emme voi tietää mitkä olivat panostusten vaikutukset kaikkein tärkeimpään, eli yhteiskunnalliseen vaikuttavuuteen. Sen kasvattaminen olisi luultavasti yhteiskunnallisten yritysten ensimmäinen toivomus lampun hengelle – ja se saattoi hyvin toteutua.
Tämä kirjoitus on laadittu seuraavan julkaisun pohjalta:
Kotiranta, A., Puumalainen, K., Sjögren, H., & Dana, L.-P. (2024). Digitalization as a growth driver for social enterprises. Technological Forecasting and Social Change, 209, 123837. https://doi.org/10.1016/j.techfore.2024.123837
Annu Kotiranta toimii tutkijana Lappeenrannan-Lahden teknillisessä yliopistossa. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa hän tutkii yhteiskunnallisten yritysten kasvua.