Työllisyyspalveluiden siirtyminen kunnille on merkittävä muutos työllisyyttä edistäville yhteiskunnallisille yrityksille. Kannustavassa rahoitusmallissa ainoastaan työllistyminen vähentää kunnan maksamaa osaa työmarkkinatuesta. Kunnille koituvat kulut työttömistä kuntalaisista voivat kasvaa jopa räjähdysmäisesti.
Vielä ei ole tietoa, mitä tapahtuu esimerkiksi Lapin hyvinvointialueen ostamille palveluille, joita muun muassa yhteiskunnalliset yritykset ovat tuottaneet alueella. Yhteiskunnallisissa yrityksissä on hyödynnetty laajasti palkkatukea, jolla voidaan järjestää työjakso esimerkiksi osatyökyisille tai pitkäaikaistyöttömille. Nyt palkkatuki tulee monissa kunnissa vähenemään.
Vaarana eniten tarvitsevien palveluiden supistuminen
Yksi esimerkki lappilaisesta työllisyyttä edistävästä yhteiskunnallisesta yrityksestä on Meriva säätiö, joka on toiminut Kemissä jo vuodesta 1999. Merilappilaisen Merivan toimitusjohtaja Outi Hedemäki-Kantola on huolissaan rakenteellisten uudistusten vaikutuksista heikossa työmarkkina-asemassa oleviin työttömiin.
”Yhteiskunnalliset yritykset ovat perinteisesti toimineet tärkeinä sillanrakentajina avointen työmarkkinoiden ja syystä tai toisesta haastavassa työmarkkina-asemassa olevien työnhakijoiden välillä luoden välityömarkkinat, jotka auttavat ihmisiä siirtymään kohti avoimia työmarkkinoita”, kertoo Hedemäki-Kantola.
Nykyisessä tilanteessa kunnat ovat pakotettuja punnitsemaan työllistämisen taloudellista hyötyä entistä enemmän, vaikka kunnissa tunnistetaan työllistämisen sosiaalinen vastuu. Kunta voi joutua priorisoimaan osatyökykyisten työllistämistoimien edelle muita työnhakijaryhmiä, joiden nopeampi kiinnittyminen avoimille työmarkkinoille voi olla todennäköisempää.
Erityisesti rahoituspohjan laajentamisen ja vaikuttavuuden osaamiselle on kysyntää
Voivatko muutokset synnyttää työllisyyttä edistäville yhteiskunnallisille yrityksille uusia mahdollisuuksia tehdä tiiviimpää yhteistyötä paikallisten viranomaisten kanssa tai uudistaa tuottamiaan palveluita?
”Muutos on aina myös mahdollisuus ja haastaa meidät työllisyyttä edistävät toimijat kehittämään jatkuvasti toimintaamme”, toteaa yli kaksikymmentä vuotta alalla työskennellyt Hedemäki-Kantola.
Laajan eurooppalaisen selvityksen mukaan yhteiskunnalliset yritykset tarvitsevat osaamista muun muassa digitaalisuuteen, rahoitukseen ja julkisiin hankintoihin liittyen. Nämä teemat nousivat esille myös, kun Lapin yhteiskunnalliset yritykset työllisyyttä edistämässä -hanke (ESR+) alueen toimijoita.
Esimerkiksi hallinnon digi- ja tekoälyosaamisen vahvistaminen voi olla tarpeellista monelle toimijalle. Työllisyyttä edistäviä valmennuspalveluita tuottavalla yhteiskunnallisella yrityksellä voi olla tarvetta lisätä valmennushenkilöstön digiosaamista. Etävalmennukset ja virtuaaliympäristöt lisääntyvät, ja henkilöstö saattaa tarvita lisäkoulutusta niiden haltuun ottamiseen.
Työllisyystoimijat tarvitsevat myös lisää osaamista kilpailutuksista sekä palveluiden kuvaamisesta ja tuotteistamisesta. Hedemäki-Kantolan mukaan kilpailutuksissa ei pärjää, ellei toimintaa ei ole mallinnettu.
“Vaikka haluaisi pelkällä suurella sydämellä tehdä töitä, niin toiminnan vaikuttavuus täytyy kyetä mallintamaan”, hän lisää.
Työllisyyttä edistävien yhteiskunnallisten yritysten vaikuttavuuden kuvaamiseen ja mittaamiseen tarvitaan uusia työkaluja. Nykyiset mittarit voivat olla rajoittavia, sillä toimijoiden laadullista työtä mitataan usein määrällisillä mittareilla. Silloin työllisyyttä edistävien toimien vaikuttavuuden kokonaiskuva voi jäädä rajalliseksi.
Myös rahoituspohjan laajentaminen on tärkeää, sillä rakenteelliset uudistukset voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia liiketoiminnan tulovirtoihin. Yksi keskeinen yhteiskunnallisen yrityksen piirre on sen kyky jatkuvaan ja vakaaseen liiketoimintaan, joka viime kädessä varmistaa yhteiskunnallisen yrityksen mission toteutumisen. Kentälle tarvitaan lisää tietoa rahoitusmekanismeista ja -mahdollisuuksista: mistä kaikkialta toimijat voivat hakea rahoitusta ja mitä rahoitusta kukin toimija on oikeutettu hakemaan?
Työllistämisessä painottuu osaamisen vahvistaminen
Lapissa on paljon substanssiosaamista heikommassa työmarkkina-asemassa olevien työllisyyden edistämisestä ja työllistämisestä. Työn tarjoaminen ei kuitenkaan enää riitä, vaan palveluiden tulisi vahvistaa myös työntekijän osaamista. Osaamisen tunnustaminen on toinen tärkeä työllisyyspalveluissa vahvistunut osa-alue. Tarvitaan keskustelua muun muassa oppisopimustoimistojen kanssa siitä, miten tunnistettu osaaminen voisi tulla tulisi virallisesti tunnustetuksi.
Hedemäki-Kantolan mukaan yhteistyön tiivistäminen avointen markkinoiden työnantajien kanssa sekä työnantajaverkostojen ja -rekisterien luominen on tärkeää. Näin voidaan paremmin avata jatkotyöllistymisen polkuja ihmisille esimerkiksi palkkatuetun työjakson jälkeen.
Toimijoiden kannattaa pysyä ajan hermolla ja olla hereillä siitä, mikä toimii ja mihin suuntaan toimintaa pitäisi lähteä kehittämään. Helpoiten tämä onnistuu yhteistyössä verkostojen kanssa.
“Yhteistyöhön ja kumppanuuteen perustava vertaiskehittäminen vahvistaa yhteistyötä ja osaamisen jakamista – ilman haitallista kilpailua”, Hedemäki-Kantola lisää vielä lopuksi.
Lapissa työpajoja yhteiskunnallisille yrityksille keväällä
Lapin yhteiskunnalliset yritykset työllisyyttä edistämässä -hankkeen (ESR+) yhtenä päätavoitteena on vahvistaa alueen yritysten kyvykkyyksiä työllisyyden edistämisessä sekä työllistämissä. Tämän tavoitteen edistämiseksi järjestetään Lapissa keväällä kolmen työpajan sarja. Työpajoissa on luvassa asiantuntijoiden puheenvuoroja, verkostoitumista sidosryhmien ja toisten työllisyyttä edistävien toimijoiden kanssa sekä yhteiskehittämistä.
Työpajojen aikataulut ja teemat:
- ti 25.3. klo 13–16 (Kemi): Millaisia ovat työllisyyttä edistävät yhteiskunnalliset yritykset?
- ke 16.4. klo 13–16 (Rovaniemi): (Sosiaalisesti vastuulliset) julkiset hankinnat
- ti 13.5.2025 klo 13–16 (Kemijärvi): Vaikuttavuus/vaikuttavuusviestintä
>> Lue lisää työpajoista Valo-valmennusyhdistyksen verkkosivuilta
Ella Autti työskentelee Valo-Valmennusyhdistyksessä ja toimii erityisasiantuntijana Lapin yhteiskunnalliset yritykset työllisyyttä edistämässä -hankkeessa (ESR+).
Outi Hedemäki-Kantola työskentelee Meriva säätiön toimitusjohtajana sekä on ohjausryhmän jäsen Lapin yhteiskunnalliset yritykset työllisyyttä edistämässä -hankkeessa.