Yhteisötalouden strategialuonnos sai laajaa tukea – kirkastusta toivotaan käsitteisiin ja toimeenpanoon

Työ- ja elinkeinoministeriö päivittää parhaillaan Yhteiskunnallisten yritysten strategiaa. Lausuntokierroksella viitisenkymmentä organisaatiota otti kantaa strategian vahvuuksiin ja heikkouksiin. Lausunnot muodostavat mielenkiintoisen tilannekuvan Suomen yhteisötaloudesta.


Suomen ensimmäinen Yhteiskunnallisten yritysten strategia astui voimaan vuonna 2021. Se oli samalla alkusysäys Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen (YYO) perustamiselle strategian tunnistamiin haasteisiin vastaamiseksi.

Samana vuonna myös Euroopan unioni lanseerasi Yhteisötalouden toimintasuunnitelman (Social Economy Action Plan), jonka puoliväliarviointi on parhaillaan menossa unionin tasolla.  Euroopan komissio suositteli vuonna 2023 jäsenvaltioille toimia yhteisötalouden toimintaedellytysten kehittämiseksi, minkä takia työ- ja elinkeinoministeriö Suomessa alkoi valmistella Yhteiskunnallisten yritysten strategian päivittämistä.

Yhteiskunnallisten yritysten strategian päivitysprosessi on jo pitkällä ja lokakuun aikana työ- ja elinkeinoministeriö pyysi sidosryhmiltä lausuntoja strategialuonnoksesta. Yhteensä 54 organisaatiota antoi lausuntonsa strategiasta, niiden joukossa muun muassa yhteiskunnallisia yrityksiä, kaupunkeja, yliopistoja ja ammattikorkeakouluja ja työmarkkinajärjestöjä.

Yhteisötaloudella on vahva yhteiskunnallinen tehtävä

Lausunnoissa tunnistetaan laajasti yhteisötalouden rooli työllisyyden ja osallisuuden vahvistajana sekä alueiden elinvoiman tukijana ja palveluiden turvaajana tilanteissa, joissa markkinat tai julkinen sektori eivät yksin pysty vastaamaan tarpeisiin. Tämä antaa strategialle selkeän yhteiskunnallisen perustan: kysymys ei ole kapeasta sektoripolitiikasta, vaan talous- ja hyvinvointipoliittisesta kokonaisuudesta.

Strategian päätavoitteet saavat laajaa tukea. Tunnettuuden lisäämistä pidetään keskeisenä tavoitteena, koska kentän monimuotoisuus ja käsitteiden vaihteleva käyttö vaikeuttavat toimijoiden tunnistamista. Toimintaedellytyksiä parantavat ratkaisut – rahoitus, verotus ja julkiset hankinnat – tunnistetaan oikeiksi ohjauskeinoiksi. Työhön integroivien yritysten roolin vahvistamista pidetään erityisen tärkeänä heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen näkökulmasta.

Lausunnoissa korostuu myös tarve poikkihallinnolliselle ohjaukselle. Pysyvä ja hallinnonalat ylittävä johtaminen sekä osaamiskeskuksen toiminnan vakiinnuttaminen nähdään keskeisinä edellytyksinä tavoitteiden toimeenpanolle.

Käsitteet ja määrittely vaativat selkeyttämistä

Vahvin yhteinen viesti koskee yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrityksen määrittelyä. Käsitteitä pidetään osin sekavina ja paikoin keskenään ristiriitaisina. Lausunnoissa korostuu toive yhtenäisestä ja yksiselitteisestä määritelmästä, joka erottaa taustatiedot strategian operatiivisesta linjauksesta.

Useat toimijat esittävät, että määrittelyn tulisi nojata EU-tason linjauksiin. Ne tulisi tarvittaessa viedä lainsäädäntöön, jotta toimintaympäristö olisi ennakoitavampi. Samalla korostetaan, että yhteisötalous on laajempi kokonaisuus kuin yhteiskunnalliset yritykset, ja strategian tulee näkyvästi tunnistaa yhdistysten, osuuskuntien, markkinaehtoisten yritysten ja muiden toimijoiden erilaiset roolit.

Lausunnoissa näkyy myös jännite sen suhteen, tarvitaanko yhteiskunnallisille yrityksille erillistä lainsäädäntöä tai verokohtelua. Jakautuneissa näkemyksissä korostuu tarve tehdä strategisesti tietoisia valintoja ja varmistaa kilpailuneutraliteetti.

Lausunnoissa penätään rinnalle toimenpideohjelmaa

Strategialuonnosta pidetään paikoin raskaana, ja tavoitteiden, alatavoitteiden ja tilannekuvan koetaan sekoittuvan toisiinsa. Lausuntojen mukaan tarvitaan tiiviimpi rakenne, selkeä nykytilaa kokoava luku sekä eksplisiittinen muutosteoria, joka yhdistää vision, tavoitteet ja toimenpiteet ymmärrettäväksi kokonaisuudeksi.

Toimeenpanon osalta lausunnot painottavat konkreettista toimenpideohjelmaa, jossa määritellään vastuut, aikataulut ja seurantamittarit. Myös kytkennät olemassa oleviin ohjausvälineisiin – kuten TKI-ohjelmiin, EU-rahoitukseen, työllisyyspalveluihin ja aluekehityksen rakenteisiin – tulisi avata selkeästi.

Rahoitusta pidetään strategian haavoittuvimpana osiona. Toimintaympäristön muutokset, rahoitusleikkaukset ja kustannusten nousu vaikeuttavat yhteisötalouden tilannetta, ja strategialuonnoksen katsotaan puuttuvan tähän varovaisesti. Ratkaisuehdotuksissa korostuvat joustavat rahoitusinstrumentit, käynnistysvaiheen tuki, osuuskuntien täysi pääsy julkisiin rahoitusinstrumentteihin sekä EU-rahoituksen systemaattinen hyödyntäminen.

Myös julkisten hankintojen vaikuttavuusohjaus saa kannatusta. Käytännön ohjeistusta kaivataan erityisesti siihen, milloin varattuja hankintoja ja sosiaalisia kriteerejä voidaan käyttää ja miten hankinnat pilkotaan, jotta pienet toimijat voivat osallistua kilpailuun.

Strategia voi vahvistaa yhteisötalouden asemaa

Lausunnoissa korostetaan, ettei yhteisötaloutta tule rajata liian kapeaksi. Mukaan toivotaan mikro- ja yksinyrittäjiä, paikallisia palvelu- ja osuuskuntatoimijoita, kulttuuri- ja luovia aloja sekä työllisyyspalvelujen uusia tuottajia. Myös osaaminen, neuvonta ja yrittäjyyskasvatus nähdään läpileikkaavina teemoina.

Tietopohjan vahvistamiseksi toivotaan läpinäkyviä talous- ja työllisyysvaikutuksia koskevia malleja sekä pitkäjänteistä tutkimusrahoitusta. Lisäksi ekologinen kestävyys, yhdenvertaisuus ja saavutettavuus halutaan näkyvämmin strategian missioon ja visioon.

Lausuntoaineiston kokonaiskuva on varovaisen positiivinen: strategialuonnos nähdään vahvana avauksena. Strategian seuraava kehitysvaihe määrittää kuitenkin sen, muodostuuko siitä aidosti ohjaava väline vai jääkö se yleisen tason tavoitteiden kokoelmaksi. Tarkempi yhteisötalouden määrittely yhdessä konkreettisen toimenpideohjelman kanssa voisi luoda edellytykset yhteisötalouden monimuotoisen kentän kasvulle ja uudistumiselle tavalla, joka tuottaa mitattavia vaikutuksia ja on samalla sääntelyn ja markkinoiden näkökulmasta kestävä.

Teksti: Harri Kostilainen & Veera Semi

Harri Kostilainen on Diakonia-ammattikorkeakoulun erityisasiantuntija, YTT, jonka ydinosaamista on useita intressejä ja toimijoita yhdistelevien kehittämisprojektien suunnittelu, toteutus ja johtaminen hyvinvointi- ja työllisyyspalveluiden uudelleen suuntaamiseksi.

Veera Semi työskentelee Diakonia-ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana. Hänen erityisosaamistaan on EU-politiikan seuraaminen ja kansainvälinen yhteistyö, ja erityisesti hän on kiinnostunut vastuullisten liiketoimintamallien kehittämisestä.