Pohjoismaissa käsite social and solidarity economy ei ole vakiintuneessa käytössä. Meillä puhutaan yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä, yhteisötaloudesta ja laajemmin hyvinvointitaloudesta. Monissa muissa maanosissa yhteisötalous on poliittisempi ja vahvemmin kansalaisliikkeisiin nojaava ilmiö.
Käsitteet, kuten solidaarisuus, saattavat kuulostaa meille vierailta, vaikka toiminnan tavoitteet ovat tuttuja. Sanoitus ei istu pragmaattiseen ja hallintoperustaiseen suomalaiseen puhetapaan.
Global Social and Solidarity Economy Forum havainnollisti, kuinka monimuotoista yhteisötalous on maailmalla. Esillä oli paikallisia energiaosuuskuntia, työllisyyttä ja osallisuutta vahvistavia yhteiskunnallisia yrityksiä, yhteisöviljelyä, kiertotalouden palveluja ja reilun kaupan verkostoja. Pohjoismaisia esimerkkejä ei ollut näytteillä – ehkä siksi, että tapahtuman ideologiset juuret ovat Euroopan ulkopuolella.
Yhteisötalous meillä ja muualla
Pohjoismainen yhteisötalous toimii osana hyvinvointivaltiota ja julkisia palveluja. Se ei asetu samaan kehykseen kuin globaalia etelää tai kansalaisyhteiskunnan kamppailua korostavat mallit. Näkyvyyden puute Bordeaux’ssa ei kerro oman toimintamme vähäisyydestä, vaan pikemminkin siitä, että yhteisötalouden tarinaa kerrotaan eri tavoin eri yhteyksissä.
Kulttuurisista eroista huolimatta tapahtuman pääviestit olivat tuttuja. Esimerkiksi yhteys kestävän kehityksen tavoitteisiin on keskeinen Suomen Yhteiskunnallisten yritysten strategiassa. Julkisen hallinnon ja yhteisötaloustoimijoiden yhteistyö on tärkeää erityisesti nyt, kun Suomessa rakenteita on uudistettu perusteellisesti. Ranskankielinen maailma tarjoaa tähän vahvoja esimerkkejä.
Vetoomus maailman päättäjille
Foorumissa vedottiin voimakkaasti vallanpitäjiin: muutoksia syntyy vain, jos kansainväliset instituutiot, valtiot ja paikallisyhteisöt sitoutuvat yhteisiin tavoitteisiin.
YK:lta ja muilta järjestöiltä toivotaan vahvempaa roolia yhteisötalouden edistämisessä. Euroopan unionin puolestaan odotetaan huomioivan yhteisötalous tulevissa ohjelmakausissa ja rahoituskehyksissä.
Valtioilta peräänkuulutetaan lainsäädäntöä ja politiikkaa, joka tunnustaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden eri muodot. Paikallishallintojen toivotaan tukevan kansalaislähtöisiä aloitteita. Valtioita kehotettiin hyödyntämään vihreän työn takuuta, jossa työmahdollisuuksien tarjoajana on nimenomaan valtio.
Vihreän työn takuu
Vihreän työn takuu on Intiassa ja Uudessa-Seelannissa käynnistynyt malli, joka yhdistää työllisyys- ja ilmastopolitiikan. Sen ideana on taata työnhakijoille palkallinen, yhteiskunnallisesti hyödyllinen työ, joka tukee ekologista siirtymää.
Työ voi liittyä esimerkiksi luonnon ennallistamiseen, kiertotalouteen, hoivaan, uusiutuvaan energiaan tai yhteisöllisiin palveluihin. Toisin kuin perinteiset työllisyysohjelmat, malli pohjaa yhteisötalouden toimijoihin, kuten yhteiskunnallisiin yrityksiin, osuuskuntiin ja yhdistyksiin, jotka määrittävät työn sisällön paikallisten tarpeiden mukaan.
Tavoitteena on luoda ekologisen siirtymän myötä uusia ihmisarvoisia työpaikkoja ja yhdistää kaksi päämäärää: oikeudenmukainen siirtymä ja työllisyysturva.
Pyöreässä pöydässä kuultua
Vaikka maiden tilanteet vaihtelevat, tapahtuman keskusteluissa vallitsi yksimielisyys. Yhteisötaloudella on kykyä vastata suuriin globaaleihin haasteisiin, joita ovat esimerkiksi sosiaalinen eriarvoisuus, työmarkkinoiden murros ja julkisen talouden paineet. Maat esittelivät innovatiivisia ratkaisuja, jotka täydentävät julkisia palveluja ja avaavat uusia rahoituksen reittejä.
Euroopassa julkisen rahoituksen väheneminen verottaa jo esimerkiksi työllisyyskokeiluja. Foorumin isäntämaa Ranska nosti esiin vaikuttavuusinvestoinnit keinona kuroa umpeen rahoitusvajetta.
Kumppanuuksiin perustuvia yhteistoiminnan malleja kehitetään paraikaa joka puolella maailmaa. Siihen kannustaa myös Bordeaux’n julistus, joka on samalla tiekartta kohti seuraavaa yhteisötalouden foorumia Brasiliassa vuonna 2027.
Veera Laurila ja Ville Grönberg työskentelevät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa työllisyyskysymysten asiantuntijoina.
Jukka Lindberg työskentelee Silta-Valmennusyhdistyksessä Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -hankkeen johtajana.