Kevään mittaan on kuultu lukuisista tavoista, joilla Suomen taloutta pyritään sopeuttamaan. Osa sopeuttamisesta näkyy väistämättä julkisen ja kolmannen sektorin tarjoaman tuen vähentymisenä. Sen sijaan tarve sosiaali- ja terveyspalveluille ei vähene, vaan pikemminkin näyttää kasvavan.
Resurssien leikkaaminen aiheuttaa huolta sekä palveluiden käyttäjien että niiden tuottajien parissa. Ylen mukaan monet heikommassa asemassa olevat kokevat tilanteensa kiristymisen sietämättömänä etenkin, kun palveluille on paremmassakin taloustilanteessa ollut enemmän kysyntää kuin tarjontaa. Resurssien vähentymisestä johtuva kuormitus kohdistuu myös työntekijöihin, jotka joutuvat tekemään työnsä aiempaa vähemmillä resursseilla.
Tähän puolestaan liittyy uhka työn vetovoiman hiipumisesta, mikä voi kiihdyttää osaajapulaa entisestään. Monilla aloilla on kärsitty jo pitkään osaavan työvoiman puutteesta, eikä nopeita ratkaisuja tilanteen kohentamiseksi ole näköpiirissä.
Niukkuus voi auttaa uudistumisessa
Muutoksiin joudutaan kuitenkin sopeutumaan. Kaikki niukkuutta kokeneet tietävät, että resurssien vähentyminen stimuloi luovuutta, mikä puolestaan mahdollistaa uudenlaisen ajattelun ja uusien keinojen käyttöön ottamisen. Kun on pakko suoriutua heikommilla resursseilla, jää ainoaksi vaihtoehdoksi miettiä resurssien käyttöä ja muita työhön liittyviä prosesseja uudella tavalla, jotta olemassa olevasta saadaan enemmän hyötyä ja vaikuttavuutta.
Tällaiset uudenlaiset toimintatavat ja prosessit ovat yhteiskunnallisia innovaatioita silloin, kun ne vastaavat aiempia tapoja paremmin niille asetettuihin tavoitteisiin. Ne voivat tarkoittaa esimerkiksi työn tekemisen tapojen muokkaamista.
Esimerkki toimintatapojen uudistamisen innovaatioprosessin vaiheista
1. Tarkastele nykyistä tapaa tehdä jokin asia.
Kirjoita tai visualisoi toiminta ja siihen sisältyvät osaprosessit. Näin on helpompi hahmottaa kokonaisuus ja sen pienemmät osat.
2. Tunnista kohdat, joihin kuluu eniten resursseja.
Mieti vaihtoehtoisia tapoja tehdä kyseiset asiat niin, että käytössä olevat resurssit hyödynnetään aiempaa tehokkaammin. Selvitä, onko jossain muualla kehitetty sellaisia toimintatapoja, joita voisi ottaa sellaisenaan käyttöön tai muuten soveltaa omassa toimintaympäristössäsi.
3. Ota kehittämistyöhön mukaan kaikki relevantit tahot ja kumppanit.
Kun ideoinnissa ovat mukana kaikki, jotka tuntevat kehityskohteen, mukaan lukien palveluiden tai tuotteiden loppukäyttäjät, päästään varsin nopeasti käsiksi olennaiseen ja saadaan selville kohdat, joita ylipäätään pitäisi muuttaa. Yhteisen keskustelun ja ideoinnin avulla saadaan myös nopeasti käsitys siitä, mitä vaihtoehtoisia toimintatapoja voidaan kokeilla.
Kaikkien asianosaisten mukaan ottaminen on viisasta myös sen vuoksi, että työntekijät sisäistävät uudet toimintatavat ja sitoutuvat niihin paljon vahvemmin, jos heitä on kuultu ja he ovat aidosti voineet vaikuttaa niihin. Myös kohderyhmän tai loppukäyttäjien tulisi olla mukana kehittämistyössä. Työnjohdolla on tärkeä rooli tällaisessa kehittämistyössä, koska työnjohto tuntee kokonaisuuden ja tietää reunaehtoja ja rajoitteita, joita ainakaan kaikki työntekijät eivät välttämättä tiedä.
Yhteisötalouden rooli kestävän hyvinvoinnin rakentamisessa
Suomessa olisi aika tunnistaa nykyistä laajemmin yhteisötalouden potentiaali hyvinvointiyhteiskunnan tasapainoisessa rakentamisessa. Yhteiskunnalliset yrittäjät ja yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeä osa yhteisötaloutta ja yhteiskunnan kannalta monella tapaa hyödyllisiä.
Ensinnäkin yhteiskunnalliset yritykset hyvin usein tuottavat palveluita ja toimintoja, joilla tuetaan heikommassa asemassa olevia. Toiseksi ne toimivat aivan kuten muutkin yritykset, eli tarjoavat työpaikkoja ihmisille ja tuovat verotuloja valtiolle. Yhteiskunnallisilla yrityksillä ei ole erityisasemaa verotuksessa, vaikka vähintään puolet niiden voitoista käytetään yleishyödyllisen päämäärän edistämiseen.
Yhteisötalouden toimijat, yhteiskunnalliset yritykset etunenässä, tarjoavat työtä, joka koetaan mielekkääksi. Tämä on Deloitten mukaan kilpailuvaltti nyky-yhteiskunnassa, jossa monilla aloilla kilpaillaan hyvistä työntekijöistä.
Kolmanneksi yhteiskunnalliset yritykset nimensä mukaisesti keskittyvät ratkaisemaan yhteiskunnallisia haasteita. Ne tarjoavat markkinaehtoisia ratkaisuja, jotka täydentävät palveluvalikoimaa.
Suomi ei suinkaan ole turvallinen ja rauhallinen maa sattumalta tai joidenkin myyttisten kansallisten luonteenpiirteiden takia. Suomi on vakaa siksi, että täällä on tehty jo vuosikymmenten ajan tietoisesti päätöksiä ja tekoja, joiden ansiosta ihmiset eivät ole eriytyneet liian kauaksi toisistaan. Tätä eriytymistä voidaan estää parhaiten varmistamalla, että ihmiset saavat apua sitä tarvitessaan. Panostamalla ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin vähennetään tarvetta turvautua raskaisiin ja kalliisiin korjaaviin palveluihin.
Yhteisötalouden toimijat hyödyttävät yhteiskuntaa monin tavoin, ja niillä on yhteiskunnan ylläpitämisessä tärkeä rooli. Ennaltaehkäisevien palveluiden kehittämisessä ja tuottamisessa yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeitä toimijoita, joilla voisi olla nykyistä paljon suurempi merkitys. Se edellyttää kuitenkin niiden merkityksen ymmärtämistä ja sen varmistamista, että yhteiskunnallisilla yrityksillä on riittävät toimintaedellytykset julkisen ja yksityisen sektorin välimaastossa.
Teksti: Farid Ramadan
Farid Ramadan toimii Kuntoutussäätiöllä kehittämispäällikkönä ja vastaa yhteisötalouden osaamisalueesta. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa hän työskentelee erityisesti yhteiskunnallisten innovaatioiden parissa.