On yhteinen etu, että yhteiskunnan palveluja tuottavat merkittävissä määrin tahot, jotka käyttävät pääosan voitostaan yhteiskunnallisten kysymysten ratkaisemiseen.
Yhteiskunnalliset yritykset luovat ratkaisuja yhteiskunnan erilaisiin ongelmiin sekä tuottavat yhteiskunnallista arvonlisäystä ja vaikuttavuutta. Julkiset hankinnat ovatkin yksi yhteiskunnallisten yritysten liiketoiminnan luonnollinen painopiste.
Yhteiskuntaa edustavalla hankintayksiköllä on tarve, ja yhteiskunnallisella yrityksellä on ratkaisu. Käytäntö ei tietenkään aina mene näin yksinkertaisesti. Julkiset hankinnat ovat vahvasti säädeltyä ja erittäin kilpailtuja.
Tavoitteet – kestävät ja vaikuttavat julkiset hankinnat sekä yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen – tukevat toisiaan. Tämä antaa pohjan yhteiselle vaikuttamis- ja kehittämistyölle.
Julkiset hankinnat – valtava, tarkoin säädelty ja vaativa business
Julkiset hankinnat edustavat jo noin 47 miljardin vuotuista liikevaihtoa Suomessa. Lainsäädännöllisesti kyse on EU-tason asiasta: Suomen kansallisen hankintalain tulee noudattaa yhteisön hankintadirektiiviä.
Vaikka hankintalainsäädännön ensisijaisena tavoitteena on varmistaa reilu ja syrjimätön kilpailu, se on viime vuosina kehittynyt sisältämään myös vahvaa pyrkimystä taloudellisesti, yhteiskunnallisesti ja ekologisesti kestäviin hankintoihin. Hankintalaki mahdollistaa erilaisten kriteerien ja ehtojen käytön näiden tavoitteiden edistämiseksi.
Käyttämällä sosiaalisia, laadullisia ja ympäristöä koskevia kriteereitä hankintayksiköt pystyvät varmistamaan, että käytetyllä rahalla saadaan kokonaistaloudellisesti viisaita ja kestäviä ratkaisuja. Kriteerien käyttö ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista tai helppoa.
Hankintayksiköiltä, poliittisesta ja viranhaltijajohdosta alkaen, edellytetään sitoutumista kestävien hankintojen edistämiseen. Sen jälkeen tarvitaan osaamisen ja resurssien pitkäjänteistä vahvistamista. Myös aktiivinen yhteistyö ja dialogi on tärkeää. Tämä koskee niin hankintayksiköitä kuin yhteiskunnallisia yrityksiäkin.
Hankintakilpailu alkaa – milloin?
Vahvimpana esimerkkinä kestävien hankintojen edistämisestä on työllistämisehto, johon on kehitetty sopivaa toimintamallia kahdessa THL:n koordinoimassa suurten kaupunkien ESR-hankkeessa ja edelleen Hankinnoilla työllistämiseen -vauhditushankkeessa.
Kaikki näyttää siis hyvältä yhteiskunnallisten yritysten kannalta? Kyllä, järjestelmätasolla lähtökohdat ovat kunnossa. Mutta miten varmistetaan näiden kriteerien merkityksen ymmärtäminen ja ennen kaikkea käyttäminen hankintayksiköissä?
Helpointa on vain kilpailuttaa sellainen palvelu kuin aiemminkin on ollut, antaa tekemiselle riittävät laatukriteerit ja määritellä voittajaksi halvimman hinnan antanut.
Hankintakilpailussa menestyminen edellyttää vuoropuhelua päättäjien ja hankintayksiöiden kanssa, erityisesti ennen hankintakilpailun aukeamista. Myös julkiseen keskusteluun osallistuminen on tärkeää. Tämä on haaste, joka kannattaa ottaa vastaan. Sitä ei kuitenkaan kannata kohdata yksin ja ilman tukea.
Yhteistyö kannattaa ja on välttämätöntä
Yhteiskunnallisten yritysten kannattaa lisätä hankintoihin ja kilpailutuksiin liittyvää osaamistaan ja pyrkiä menestymään hankintakilpailuissa. Kansallinen julkisten hankintojen strategia ja sen toimeenpanoa edistävät verkostot yhdessä Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen kanssa tarjoavat tukea kestävien, yhteiskunnallisesti vaikuttavien hankintojen kilpailuttamiseen ja kilpailussa menestymiseen.
Vaikuttavat julkiset hankinnat (Hankinta-Suomi) on valtiovarainministeriön asettama toimenpideohjelma, joka kehittää hankintojen vaikuttavuutta. Ohjelman teemaryhmät tarjoavat erinomaisen mahdollisuuden sekä oppimiseen että verkostoitumiseen. Yhteiskunnallisten yritysten ja järjestöjen kannattaa hakeutua aktiivisesti mukaan teemaryhmiin.
Kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen osaamiskeskus KEINO puolestaan kehittää nimensä mukaista osaamista, johtamista, mittaamista ja yritysyhteistyötä sekä edistää uusien ratkaisujen ja toimintamallien skaalautumista erityisesti hankintayksiköille.
Yhteiskunnallisten yritysten kannalta oma osaamiskeskus YYO on luonteva tapa rakentaa yhteistyötä ja osaamista myös tämän teeman ympärille sekä Hankinta-Suomen ja KEINOn suuntaan.
Myös esimerkiksi työllisyydelle, kuntoutumiselle, asumisen kysymyksille sekä terveyden ja hyvinvoinnin eri osa-alueille on omat verkostonsa. Verkostot pystyvät jakamaan tietoa, hiljaisia signaaleja, tietoa kiinnostavista toimijoista ja toimintatavoista. Mukaan voi lähteä vaikkapa laittamalla viestin meille osaamiskeskukseen. Jatketaan siitä sitten yhdessä eteenpäin.
Teksti: Jukka Lindberg ja Kimmo Kumlander
Jukka Lindberg työskentelee Vates-säätiössä kehittämispäällikkönä. Hänen työnsä keskittyy välityömarkkinoiden ja yhteiskunnallisten yritysten toiminnan, toimintamallien ja verkostojen laaja-alaiseen kehittämiseen.
Kimmo Kumlander toimii Silta-Valmennusyhdistyksen ja Valo-Valmennusyhdistyksen toimitusjohtajana. Hänen työnsä keskiössä on haavoittuvassa asemassa olevien aseman parantaminen yhteiskunnassa sekä ihmisoikeuksien ja yhdenvertaisen ihmisarvon edistäminen.
