Olen toiminut Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n toimitusjohtajana nyt runsaat kaksi vuotta. Saman ajan olen ollut mukana myös Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa. Tulin tehtävään vahvalla yrittäjyystaustalla. Olen urani aikana toiminut yli kymmenen vuotta yrittäjänä ja toiset kymmenen vuotta elinkeinopolitiikan ja yrittäjyyden edistämisen parissa erilaisissa tehtävissä ja rooleissa. Yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden näkökulmat olivat kuitenkin minulle uusia.
Parin kuluneen vuoden aikana olen saanut paitsi tutustua yhteiskunnalliseen yritystoimintaan Suomessa, käydä myös opintomatkoilla Skotlannissa, Ruotsissa, Italiassa ja Irlannissa. Kiitos näistä kuuluu Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskukselle, MERSE– ja OBCD-hankkeille.
Opintomatkoilla olemme tutustuneet yhteiskunnallisiin yrityksiin, niiden toimintaan ja toimintaympäristöön. Matkoilla on hahmottunut muutama huomio tekijöistä, jotka vaikuttavat olennaisesti yhteiskunnallisten yritysten mahdollisuuksiin ja menestykseen.
1. Asenteella ja tahdolla valtava merkitys
Yhteiskunnallisille yrityksille on valtavan iso merkitys sillä, miten yhteiskunta, kansalaiset ja päättäjät niiden toimintaan suhtautuvat. Ensimmäinen tärkeä tekijä on myönteinen suhtautuminen yritystoimintaan keinona tehdä hyvää. Se, että yritystoiminnan myönteiset vaikutukset tuodaan näkyvästi esille, vaikuttaa asiakkaiden valintoihin. Asiakkaalle kannattaa kertoa, jos tuotteen tai palvelun hankkiminen on samalla tilaisuus edistää hyvää asiaa.
Poliitikkojen ja virkamiesten asenne näkyy käytännöissä ja lakien tulkinnoissa. Näyttää siltä, että kaikissa vierailemissani maissa ja yleisemminkin ympäri Eurooppaa EU:n valtiontukisääntelyä, hankintadirektiiviä tai kilpailuneutraliteettia tulkitaan ongelmitta niin, että yhteiskunnalliset yritykset voivat rahoittaa toimintaansa osin myös avustuksilla ja lahjoituksilla. Myös Suomi on saanut EU:sta viestiä, että joustavampi tulkinta ilman muutoksia lainsäädäntöön on täysin mahdollinen. Mutta tulkinnat ovat meillä tiukkoja. Niissä saatetaan arvioida jopa yhteiskunnallisten yritysten potentiaalista uhkaa vääristää kilpailua vähäistä enemmän.
Onko meillä rohkeutta joustaa ja nostaa tulkintojen kärkeen oman yhteiskuntamme ja yhteisöjen etu? Ja uskoa siihen, että tavanomaiset yritykset kyllä pärjäävät? Itseasiassa yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten turvaaminen hyödyttää kaikkia, myös muita yrityksiä.
Irlannissa, jonka talous on viime vuosina kasvanut vauhdilla, uskotaan hyötyjen leviämiseen laajasti koko yrityskentälle. Siellä ajatellaan, että tukemalla yhteiskunnallisia ja yhteisölähtöisiä yrityksiä rakennetaan elinvoimaisia yhteisöjä, joissa ihmiset viihtyvät, osaavat ja voivat paremmin. Tämä puolestaan varmistaa, että kansainväliset yritykset näkevät Irlannin maana, johon kannattaa sijoittua ja investoida.
2. Lainsäädäntö voi luoda liiketoimintamahdollisuuksia
Yleisesti tunnustettu tosiasia lienee, että parasta yrityksille, niiden kasvulle ja menestykselle on vakaa ja ennakoitava toimintaympäristö. Sen luominen ja ylläpitäminen on yritysten näkökulmasta julkisen vallan tärkein tehtävä.
Ruotsissa valinnanvapauslainsäädäntö terveyspalveluissa luo mahdollisuuksia erilaisille toimijoille. Terveyskeskus voi olla myös työntekijöiden, kylän tai kunnan asukkaiden omistama osuuskunta. Kun asukkaat valitsevat tämän terveyskeskuksen itselleen, julkinen rahoitus seuraa valintaa ja lähipalvelut säilyvät.
Italiassa ja Skotlannissa yhteiskunnallisille yrityksille on oma yhtiömuoto. Tämä mahdollistaa sen, että julkisen tahon rahoittamia palveluja kilpailutetaan niin, että kilpailutukseen voivat osallistua vain tässä erityisessä yhtiömuodossa toimivat yhteiskunnalliset yritykset. Näin myös julkinen järjestäjä tietää, että kilpailutetusta toiminnasta syntyvä voitto palaa takaisin yhteiskuntaan, eikä valu yksittäisen omistajan kassaan.
Hauska esimerkki lainsäädännön luomista liiketoimintamahdollisuuksista tulee Ruotsista. Laki, jonka mukaan koiraa ei saa jättää yksi kotiin yli kuudeksi tunniksi, on synnyttänyt ison markkinan koirien päivähoidolle. Vierailimme yhteiskunnallisena yrityksenä toimivassa koirien päivähoitolassa, joka työllisti mielenterveyskuntoutujia. Tunnelma oli käsinkosketeltavan positiivinen, sekä työntekijät että asiakkaat viihtyivät.
3. Yhteisölähtöinen yrittäjyys on aluekehittämistä
Erityisesti Irlannissa ja Skotlannissa korostuu yhteisölähtöisen liiketoiminnan rooli aluekehittämisessä. Irlannissa kehittämisorganisaatiot ovat kehittämisosuuskuntia, joiden tehtävänä on toimia ikään kuin yrityshautomoina. Ne testaavat liikeideaa ja kun se näyttää kantavan, liiketoiminta eriytetään omaksi yrityksekseen.
Ajatus kehittämisprojektin muuttamisesta liiketoiminnaksi on sisään rakennettu. Lähtien siitä, että kehittämisorganisaatio on osuuskunta, siis yritys. Suomessa rajoitamme kehittämistuet usein yhdistyksille ja kiellämme liiketoiminnan suunnittelun osana kehittämistä.
Skotlannissa yhteisöillä on etuosto-oikeus käytöstä poistettuihin julkisiin rakennuksiin. Myyntihinta ei ole markkinahinta, mutta kaupan toteutuminen vaatii, että yhteisö esittää kestävän liiketoimintasuunnitelman siitä, miten toiminnasta rakennuksessa tehdään kannattavaa.
Molemmissa maissa matkailu ja siihen liittyvät palvelut nähdään strategisena toimialana yhteisölähtöiselle yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle. Kun matkailuyritys on yhteisön omistama, jäävät matkailusta kertyvät tulot yhteisön hyödyksi.
Huomaan yhä uudelleen pohtivani, mitä me Suomessa voisimme näiltä mailta oppia ja kopioida. Ja onko meillä rohkeutta tehdä niin? Onneksi yhteiskunnallisten yritysten strategian päivitystyö on alkanut – voimme siis pohtia tätä kaikkea ja paljon muutakin yhdessä.
Susanna Kallama on Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry:n toimitusjohtaja.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus osallistuu tiiviisti yhteiskunnallisten yritysten strategian päivitystyöhön. Järjestämme helmi-maaliskuun aikana useita pyöreä pöytä -keskustelutilaisuuksia strategian päivitykseen liittyvistä teemoista. Voit jo ilmoittautua rahoitus-teemaryhmän tilaisuuksiin täällä.