Euroopan väestö ikääntyy ja työvoima vähenee merkittävästi seuraavan 15 vuoden aikana. Eurostatin mukaan työllisten määrä laskee noin miljoonan hengen vuosivauhtia. Eläköityvien ohella yhä suurempi osa putoaa työelämästä puutteellisen osaamisen, vanhentuneiden taitojen tai joustamattomien rekrytointikäytäntöjen vuoksi. Kehitys johtaa työvoimapulaan monilla aloilla.
Vaikka EU:n jäsenmaissa tehdään paljon työllisyyden eteen, vanhat keinot eivät riitä. Työelämän vaatimusten muuttuessa niin työntekijöillä kuin työnantajillakin on vaikeuksia pysyä mukana vauhdissa. Tarvitaan kokonaisvaltainen kehittämisstrategia, joka tukee osaamista, taitoja ja elinikäistä oppimista. Toimivat työmarkkinat takaavat Euroopan kilpailukyvyn ja kansalaisten hyvinvoinnin tulevaisuudessakin.
Osaamisen unioni
Euroopan komissio julkisti maaliskuussa European Employment and Social Rights -konferenssissa Union of Skills -suunnitelman, joka ratkoo työvoimapulaa. Tavoitteena on ylläpitää työikäisten kansalaisten osaamista ja tukea työnantajia. EU investoi suunnitelman toteuttamiseen yli 150 miljardia euroa parin seuraavan vuoden aikana. Suunnitelma rakentuu neljälle periaatteelle:
1. Perustaitojen ja uudelleenkoulutuksen kehittäminen. Panostetaan lukutaitoon, matematiikkaan, digitaalisiin taitoihin ja elinikäiseen oppimiseen sekä aikuiskoulutukseen.
2. Taitojen tunnustaminen ja liikkuvuus. Helpotetaan osaamisen siirrettävyyttä EU-maiden välillä, jotta työvoiman liikkuvuus ja työllistymismahdollisuudet paranevat.
3. Yritysten ja koulutuksen yhteistyö. Vahvistetaan työelämän ja koulutusjärjestelmien yhteyksiä, jotta osaaminen vastaa paremmin työmarkkinoiden tarpeisiin.
4. Osaajien houkuttelu ja EU:n kilpailukyvyn vahvistaminen. Tehdään Euroopasta houkutteleva osaajille ja investoinneille.
Suunnitelma osoittaa useita mahdollisuuksia osaamisen ylläpitämiseen työllisyyden parantamiseksi. Esimerkiksi Suomessa voitaisiin käynnistää hanke, jossa ammatillisen koulutuksen opiskelijat saavat henkilökohtaista tukea lukemiseen ja matematiikan taitoihin. Tai avata EU-rahoitteinen stipendiohjelma, joka kannustaa tyttöjä ja naisia hakeutumaan teknologia- ja insinöörialojen koulutukseen kyberturvallisuuteen kohdentuen.
Työntekijöillä voisi olla mahdollisuus suorittaa lyhyitä verkkotutkintoja joustavasti ilman, että heidän tarvitsee ottaa vapaata jatko-opiskeluun. Irtisanomisuhan alaisille laadittu taitotakuu taas mahdollistaisi ilmaisen täydennyskoulutuksen, jotta uudelleentyöllistyminen esimerkiksi hiilivoimalasta tuulivoiman pariin helpottuu.
Kehitteillä on myös keskitetty rekrytointialusta ja osaajareservi, EU Talent Pool, josta löytyy nopeutettuja väyliä työlupiin ja tutkintojen tunnustamisen. Koko suunnitelman tueksi aiotaan lanseerata ”Choose Europe” -viestintäkampanja.
Ihmiset ensin – yhteiskunnalliset yritykset muutoksentekijöinä
EU:n osaamisunionin suunnitelmasta ja yhteisötaloudesta vastaava komissaari Roxana Mînzatu ajaa ihmislähtöisiä työllisyysratkaisuja. Tavoitteena on auttaa kaikkia pysymään mukana nopeasti muuttuvassa maailmassa. Euroopassa laitetaan ihmiset etusijalle: jokaisen menestys oppimisessa, työssä ja elämässä on tärkeää.
Komissaari Roxana Mînzatu (vas.) piti lehdistötilaisuuden Union of Skills -suunnitelmasta Brysselissä (kuva: Euroopan komissio).
Yhteiskunnalliset yritykset on tunnistettu merkittäväksi joukoksi Union of Skillsin toimeenpanossa. Useat niistä työskentelevät jo nyt näiden pyrkimysten parissa:
- Aikuiskoulutus ja elinikäinen oppiminen: yhteiskunnalliset yritykset tarjoavat koulutusta ja valmennusta eri kohderyhmille. Esimerkiksi työpajatoiminta ja kansalaisopistot tukevat niitä, joilla on vaikeuksia työmarkkinoilla.
- Osaamisen tunnustaminen ja tutkintojen siirrettävyys: esimerkiksi maahanmuuttaville tai pitkäaikaistyöttömille on tärkeää saada taitonsa virallisesti tunnustetuksi. Yhteiskunnalliset yritykset voivat kehittää mikrosertifikaatteja ja muita osaamistodistuksia, jotka helpottavat siirtymistä uusiin työtehtäviin.
- Ammatillisen koulutuksen ja työelämäyhteistyön kehittäminen: oppisopimukset, työvalmennukset ja harjoittelupaikat ovat konkreettisia väyliä työelämään. Yhteiskunnalliset yritykset toimivat linkkeinä koulutuksen ja työn välillä.
- Digitaaliset taidot ja vihreä siirtymä: yhteiskunnalliset yritykset voivat kouluttaa esimerkiksi ikäihmisiä digitaalisissa taidoissa sekä kehittävät kiertotaloudelle perustuvia liiketoimintamalleja.
- EU-rahoituksen hyödyntäminen: yhteisötalouden toimijoiden on mahdollista hyödyntää vaikkapa Euroopan sosiaalirahaston tukea uusien koulutus- ja työmarkkinaratkaisujen kehittämiseen yhdessä kumppaniverkostojen kanssa.
Union of Skills on osa pitkän aikavälin strategiaa, jolla luodaan eurooppalaista kilpailukykyä. Se ei kuitenkaan ole pelkkää politiikkaa, vaan aito mahdollisuus rakentaa osaavampi, osallistavampi ja kestävämpi työelämä. Yhteiskunnalliset yritykset voivat olla tämän kehityksen eturintamassa.
Veera Laurila työskentelee THL:n kehittämispäällikkönä. Hän osallistui 5.-6.3.2025 Brysselissä järjestettyyn European Employment and Social Rights -konferessiin, jossa esiteltiin osaamisunionin suunnitelma.