Yhteiskunnallinen yrittäjyys osa tulevaisuuden osaamista 

Kestävyys ja vastuullisuus ovat tulevaisuuden merkittävimpiä globaaleja tavoitteita. Yhteiskunnalliset yritykset on tunnistettu Euroopan tasolla keinoksi vastata YK:n 2030 kestävän kehityksen -ohjelman tavoitteisiin, edistämään talouden digitaalista ja vihreää siirtymää sekä rakentamaan kestävämpiä ja reilumpia yhteiskuntia. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on osa tulevaisuuden kestävää ja vastuullista osaamista.


Käsillä oleviin globaaleihin haasteisiin ja yhteiskunnallisiin ongelmiin tarvitaan nopeasti ratkaisuja. Yhteiskunnallisen muutoksen suurin yksittäinen aikaansaava voima on osaaminen; uudenlainen ajattelu ja uudet toimintamallit. Ammattikorkeakoulujen rooli on tärkeä uuden osaamisen ja osaajien tuottamisessa sekä kestävän ja vastuullisen yhteiskunnan ja työ- ja elinkeinoelämän kehittämisessä.   

Ammattikorkeakoulujen Rehtorineuvosto Arene julkaisi vuonna 2020 Ammattikorkeakoulujen kestävän kehityksen ja vastuullisuuden ohjelman, joka antaa yhteisen viitekehyksen ammattikorkeakouluyhteisön työlle kohti kestävämpää ja vastuullisempaa tulevaisuutta. Ohjelma pohjautuu Yhdistyneiden kansakuntien (YK) kestävän kehityksen ohjelmaan Agenda 2030 sekä opetus- ja kulttuuriministeriön kestävän kehityksen linjauksiin. Koulutus ja TKI-toiminta on tunnistettu tärkeiksi tekijöiksi tarvittavien muutosten aikaansaamisessa.  

Ohjelman myötä Suomen 24 ammattikorkeakoulua ovat sitoutuneet huomioimaan kestävän kehityksen ja vastuullisuuden osaamisen jatkuvan oppimisen opintotarjonnassa ja varmistamaan teemojen läpileikkaavuuden tutkintokoulutuksessa. Osaamisen kehittyminen integroidaan TKI-toimintaan ja opetukseen, lisäksi opiskelijoita osallistetaan kestävyyshaasteiden ratkaisemiseen paikallisella, alueellisella, kansallisella ja kansainvälisellä tasolla. 

Yhteiskunnallinen yrittäjyys tunnetummaksi

Yhteiskunnallisella yrittäjyydellä on merkittävä mahdollisuus edistää sosiaalista ja ekologista kestävyyttä ja hyvinvointia. Yhteiskunnallisen vaikuttavuutensa ja vastuullisen toimintatapansa vuoksi se on tunnistettu Euroopan tasolla keinoksi vastata YK:n 2030 kestävän kehityksen -ohjelman tavoitteisiin, edistämään talouden digitaalista ja vihreää siirtymää sekä rakentamaan kestävämpiä ja reilumpia yhteiskuntia. Yhteiskunnallinen yrittäminen on erityisen ajankohtaista nyt, kun haetaan uusia tapoja kehittää kestäviä tuotteita ja palveluita, luoda hyvinvointia sekä tehdä vastuullista liiketoimintaa. 

Nuorille työelämässä ovat entistä tärkeämpiä työn sisältö, mahdollisuus vaikuttaa oman elämän ja työn yhteensovittamiseen sekä eettiset ja arvomaailman liittyvät kysymykset. Suurin osa opiskelijoiden uusista yritysideoista ratkoo yhteiskunnallista tai ekologista haastetta ja moni nuori yrittäjä perustaa yhteiskunnallisen yrityksen vaikuttaakseen yhteiskunnallisiin epäkohtiin. Kasvavasta merkityksestään huolimatta yhteiskunnallista yritystoimintaa ei vielä tunneta kovin laajasti.

Yhteiskunnalliseen yritystoimintaan ja yhteisötalouteen liittyvä tutkimus- ja koulutustoiminta on kasvanut kansainvälisesti huomattavasti viimeisten vuosikymmenten kuluessa. Kuitenkin Suomessa yhteiskunnallisten yritysten ja yhteisötalouden tutkimus on vähäistä ja hajallaan, myös siihen liittyvät koulutussisällöt oppilaitosten opetussuunnitelmissa ovat hajanaisia ja vähäisiä. Ammattikorkeakouluilla on keskeinen rooli yrittäjyyden opetuksessa ja edistämisessä. Yhteiskunnallinen yrittäjyys on tärkeä osa tulevaisuuden osaamista ja sen koulutus tulisi näkyä vahvemmin ammattikorkeakoulujen koulutustarjonnassa. 

AMK-kartoituksen satoa 

Ammattikorkeakoulujen toiminnan vaikuttavuus syntyy niiden tuottamasta osaamisesta, joka näkyy muun muassa työelämän käytäntöjen, toimintamallien ja ajattelutapojen muutoksena. Ammattikorkeakoulujen tulee huomioida yhteiskunnallinen yrittäjyys tutkimuksessa, koulutusvastuidensa puitteissa koulutussisällöissä, henkilökuntarekrytoinneissa sekä niiden kumppanuusverkostoihin tulee kuulua yhteiskunnallisia yrityksiä.  

Syksyn 2022 aikana Diakonia ammattikorkeakoulu toteutti kartoituksen, jossa selvitettiin yhteiskunnallisen yrittäjyyden näkyvyyttä ammattikorkeakoulujen opetuksessa ja toiminnassa sekä kestävän kehityksen ja vastuullisuusteemojen koulutustarjontaa. Kokonaisuutena jälkimmäiset teemat ovat vahvasti esillä ammattikorkeakoulujen tarjonnassa ja ne ovat sisällytetty läpileikkaavasti opetussuunnitelmiin ja eri opintojaksoihin. Monissa ammattikorkeakouluissa vastuullisuusteemat ovat strategiassa määriteltyjä. 

”Kaikkiin koulutuksiin on sisäänrakennettu kestävän kehityksen logiikka ja oppisisältöjä tarkastellaan sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen toiminnan näkökulmasta. Kestävä kehitys nyt -kurssi kaikille opintojen alkuvaiheessa.”  

”Kestävä liiketoiminta ja yritysvastuu tulee monilla yrittäjyyden opintojaksoilla esille. Omia kursseja vastuulliseen ja kestävään liiketoimintaan liittyen.”​ 

Kartoituksen perusteella yhteiskunnallinen yrittäjyys on selvästi esillä vain muutaman ammattikorkeakoulun kurssien sisällöissä. Muuten teema on osana yleistä yrittäjyyden opetusta ja yhteiskunnallista yrittäjyyttä käsitellään, jos käsitellään ollenkaan, yleisten yrittäjyysopintojen yhteydessä. Käytännössä aiheen käsittely riippuu opettajien kiinnostuksesta ja teemaa koskevista tiedoista. 

”Ei tarjoa suoraan [yhteiskunnallisen yrittäjyyden kursseja]. Teemaa sivutaan yrittäjyysopinnoissa ja johtajuusopinnoissa ’ilmiönä’. Riippuu myös opettajasta, ja ketkä ovat tutustuneet teemaan.” 

 ”Yrittäjyyden eri muodot opintojaksolla käydään kaikki erilaiset yrittäjyyden ilmenemismuodot. Perheyrittäjyys, osuustoimintayrittäjyys, ketjuyrittäjyys. Myös yhteiskunnallinen yrittäjyys ja sosiaalinen yrittäjyys ovat mukana. Ei erikseen kurssia, mutta liittyy osaksi kurssia.” 

Kartoituksessa selvitettiin myös kiinnostusta kehittää yhteistyössä ammattikorkeakouluverkostossa uutta YAMK-tutkintoa. Suurin osa ammattikorkeakouluista näki uuden, yhteiskunnallisen yrittäjyyden erityispiirteet huomioivan tutkinnon tarpeellisena ja osoitti alustavaa kiinnostusta olla mukana kehitystyössä. Tarjolla on monenlaista sisällöllistä koulutusosaamista ja kiinnostusta uudenlaisen ajattelun ja pedagogisen orientaation kehittämiseen.

Miksi oma YAMK-tutkinto tarvitaan?

Helmikuussa järjestetyssä AMK-kartoituksen tulosten esittelytilaisuudessa avattiin keskustelua uuden yhteiskunnallisen yrittäjyyden YAMK-tutkinnon kehittämisestä. Mukana oli kyselyyn osallistuneita kohderyhmiä sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden asiantuntijoita. Hyvässä keskustelussa nousi esille monia eri näkökulmia jatkopohdintaan, esimerkiksi: 

  • Mikä suunnitellussa koulutuksessa on ero nykyisiin koulutuksiin ja mitä se tuo lisää yrittäjyys- tai liiketoimintakoulutustarjontaan?
  • Signaaleja muutoksesta ja kiinnostuksesta vaikuttavaan liiketoimintaan on näkyvissä, tämä on hyvä ajankohta uudelle tutkinnolle. Käsitteenä yhteiskunnallinen yrittäjyys on yhteiskunnallista yritystä laajempi ja se sisältää yhdistykset sekä säätiöt.
  • Vastuullisen yrittäjyyden koulutus ei ole yhteiskunnallisen yrittämisen koulutusta, toisaalta vastuullisuusteemojen on tärkeä olla mukana.
  • Tutkinnossa on tarpeellista tuoda yrittäjyyden moninaisuus esiin ja tutkintoon tarvitaan mukaan vaihtoehtoisia tapoja yrittäjyydelle. Myös mahdollisesti hautomo- ja kiihdyttämötoimintaa.
  • Kuinka paljon yrittäjyys- tai liiketoimintaosaamista voidaan edellyttää uutta tutkintoa suorittavilta?
  • Verkostototeutus avaa mahdollisuuksia valinnaisissa opinnoissa ja tutkinnon painotuksissa; liiketalous, sosiaaliala, tekniikan ala jne. Myös YAMK-tutkintojen kansainvälisen yhteistoiminnan mahdollisuuksia kannattaa kartoittaa ja hyödyntää.
  • Monialaisuus on mahdollisuus, mutta hallinnollisesti ammattikorkeakouluissa ollaan sidottuja tiettyihin tutkintonimikkeisiin. Minkä alan tai alojen koulutusta YAMK-tutkinto on hallinnollisessa mielessä?

Näitä kysymyksiä tarkastellaan lähemmin huhti- ja toukokuussa järjestettävissä kehitystyöpajoissa, joihin ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet, erityisesti ammattikorkeakoulujen edustajat. Seuraavaksi tavoitteena on rakentaa ensi syksynä yhteiskunnallisen yrittäjyyden erityispiirteet huomioiva opetussuunnitelma YAMK-tutkintoa varten.  

Kiinnostuitko? Voit osallistua keskusteluun uutta YAMK-tutkintoa koskien ja ilmoittautua mukaan huhti- ja toukokuussa (18.4. ja 16.5. klo 13.0015.00) järjestettäviin kehityspajoihin täällä.

Teksti: Jari Karjalainen & Elina Pöllänen

Jari Karjalainen toimii Diakonia ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Hänen erikoisosaamistaan on yrittäjyyden tutkiminen sekä yritysten osaamisen kehittäminen.

Elina Pöllänen toimii Diakonia ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Hänellä on asiantuntemusta uuden liiketoiminnan ja -ideoiden kehittämisestä. Erityisesti hän on kiinnostunut yhteiskunnallisesti vaikuttavien ja kestävien ratkaisujen edistämisestä.