Viime vuosikymmeninä Euroopassa on onnistuttu torjumaan köyhyyttä, mutta siitä huolimatta köyhyys- ja syrjäytymisriski koskee noin 95 miljoonaa ihmistä. Suomessa köyhyysriskissä on Tilastokeskuksen mukaan yli 870 000 henkilöä. Näyttää myös siltä, että työttömissä kotitalouksissa köyhyysriski on kasvanut. Tilanne edellyttää kestävää työllisyyden kehittämistä ja Euroopan komission mukaan tässä keskeisessä roolissa ovat yhteisötalouden toimijat. Komissio onkin suositellut useita toimenpiteitä jäsenvaltioille yhteisötalouden ja yhteiskunnallisen yrittäjyyden vahvistamiseksi. Suosituksissa erittäin keskeisenä näkökulmana on työllistäminen ja työllistämisen tuki.
Komissio suosittelee, että jäsenmaissa annetaan tukea sellaisille yhteisötalouden toimijoille, jotka integroivat työmarkkinoille muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä, kuten esimerkiksi pitkäaikaistyöttömiä, mielenterveyskuntoutujia, vammaisia tai erilaisiin vähemmistöihin kuuluvia henkilöitä. Tässä keskeisenä välineenä nähdään niin sanotut työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset (work integration social enterprise, WISE). Tällä termillä viitataan yritykseen, joka työllistää, mutta myös tarjoaa erilaista tukea ja osaamisen kehittämistä työllistämisen mahdollistamiseksi. Tällaiset työpaikat edistävät työelämään ja yhteiskuntaan integroitumista tarjoamalla eri osaamiseen sopivia töitä, ja nämä voivat toimia myös askeleena kohti avoimia työmarkkinoita.
Työhön integroivien yhteiskunnalliset yritykset (Ensie, vapaasti käännettynä): 1) Yksi yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden osa-alue. 2) Yrityksiä, joiden päätavoitteena on auttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden ammatillisessa integroinnissa. Tämä toteutetaan luomalla pysyviä työpaikkoja ja tarjoamalla siirtymätyöpaikkoja, jotka helpottavat siirtymistä avoimille työmarkkinoille koulutus- ja valmennusmahdollisuuksien kautta. 3) Ovat itsenäisiä yrityksiä, joissa yhdistyvät markkinasuuntautuneisuus ja yhteiskunnallinen tehtävä. 4) Ovat toimijoita, joiden työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on vammaisia tai heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. 5) Tarjoavat yksilöllisten tarpeiden mukaisia koulutus- ja valmennusohjelmia työntekijöilleen. 6) Tarjoavat tukea tarvitseville työntekijöille mahdollisuuksia palkkatyöhön. 7) Yrityksiä, jotka jälleen sijoittavat pääosan taloudellisesta voitostaan yhteiskunnallisen tavoitteensa saavuttamiseksi.
Työhön integroivat yritykset Suomessa
Suomessa käsite “työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys” ei ole vielä laajasti käytössä, mutta se on vähitellen leviämässä. Aiemmin käytössä oli sosiaalisen yrityksen toimintamalli, jota koskeva lainsäädäntö oli voimassa vuoden 2004 alusta tämän vuoden heinäkuun alkuun saakka. Kun yhteiskunnallisen yrityksen toimintamallia alettiin 2010-luvun alussa selvittää ja jalkauttaa Suomeen, syntyi käsitteiden välillä monia väärinymmärryksiä.
Sosiaalisen yrityksen lähtökohtaisesti ainoa vaatimus oli se, että vähintään 30 % työntekijöistä tulee kohderyhmistä, eli osatyökykyisistä tai pitkäaikaistyöttömistä henkilöistä. Tämä kävi toki yrityksen yhteiskunnallisesta tehtävästä, mutta muita yhteiskunnallisiin yrityksiin liittyviä vaatimuksia sosiaalisiin yrityksiin ei kohdistunut. Yhteiskunnallisista yrityksistä useille osatyökykyisten tai muutoin vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistäminen ja/tai työllistymisen tukeminen on joko pääasiallinen tai muuten tärkeä päämäärä, joten työhön integrointi on keskeinen osa yhteiskunnallisten yritysten toimintaa niin meillä Suomessa kuin muuallakin.
Välityömarkkinatoimijat (eli työttömyyden ja avointen työmarkkinoiden välistä toimintaa ja palvelua tuottavat tahot) ovat jo pitkään toteuttaneet työhön integroiville yhteiskunnallisille yrityksille tyypillistä toimintaa. Monet toimijoista ovat kuitenkin pieniä, ja kehitystyö onkin ollut osittain hidasta ja riippuvaista erilaisista hankkeista. Osatyökykyiset henkilöt eivät ole Suomessa myöskään perinteisesti palkkatöissä vaan palveluissa tai eläkkeellä. Tämän vuoksi toimijat ovat keskittyneet työllisyyspalveluiden tuottamiseen ja palkkatyöhön kytketty työhön integraatio on vähäistä.
Tulevaisuuden suunnitelmia
Euroopassa työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten verkostojen kattojärjestö on Ensie, European Network of Social Integration Enterprises. Ensie korosti omassa kannanotossaan komission suosituksiin muun muassa sitä, että työhön integroivia yhteiskunnallisia yrityksiä tulisi hyödyntää nykyistä tehokkaammin. Tähän liittyviä keinoja ovat muun muassa:
- Julkisten hankintojen nykyistä tehokkaampi käyttö työllisyyden edistämisessä ottamalla käyttöön muun muassa varatut hankinnat (jolloin tuottajina ovat yritykset, joiden tärkein päämäärä on tukea heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä ja joiden henkilöstöstä tätä kohderyhmää on 30 prosenttia).
- ESR+-rahoituksesta 10 prosenttia tulisi varata työhön integroiville yhteiskunnallisille yrityksille.
- Työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten rooli osaamisen kehittämisessä tulisi tunnistaa nykyistä paremmin.
EU:n yhteisötalouden toimintasuunnitelman mukaisesti pyritään työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä edistämään voimakkaasti. Tähän tarvittavia toimenpiteitä on jo tunnistettu ja niistä keskeisimpiä ovat:
- Yhdenvertaisten rahoitusmahdollisuuksien tarjoaminen yhteiskunnallisille yrityksille, samalla kun rahoitusta suunnataan toiminnalle, jolla on aitoa vaikuttavuutta. Tämä edellyttää myös yhteiskunnallisten yritysten oman rahoitus- ja liiketoimintaosaamisen parantamista sekä vaikuttavuuden arvioinnin tehostamista. Valtiontuen eri muotoja voisi hyödyntää toimintamallin kehittämisessä kilpailukykyiseksi.
- Tietoisuuden lisääminen yhteiskunnallisista yrityksistä, niiden toiminnasta ja tuloksista sekä erityisesti työhön integroinnista ja sen yhteiskunnallisesta merkityksestä.
- Koulutuksen lisääminen: Kehitystyössä olennaista on myös osaamisen kehittäminen, ja erityisesti yhteistyö yhteisötalouden toimijoiden, oppilaitosten ja perinteisten yrittäjien välillä. Yhteisötalouden tarjoaminen epämuodollisten oppimisympäristöjen aiempaa selkeämpi tunnistaminen ja tunnustaminen on olennaista. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on koonnut tietoa epämuodollisista oppimisympäristöistä ja näyttää, että tällä hetkellä osaamisen tunnistamista tapahtuu varsin vähän.
- Sosiaalisesti kestävien julkisten hankintojen tehokkaampi käyttäminen. Varatut hankinta-sopimukset ovat tapa suunnata hankintoja suoraan työhön integroiville toimijoille. Myös työllisyysehto ja muut sosiaaliset kriteerit parantavat näiden toimijoiden mahdollisuuksia.
- Kansainvälinen yhteistyö ja soveltuvien hyvien toimintamallien hyödyntäminen.
- Yhteistyö ja verkostoituminen, mikä helpottaa sekä vertaisoppimista, oman toiminnan suunnittelemista ja yhteistä vaikuttamista.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus kokoaa työhön integroivia yhteiskunnallisia yrityksiä mukaan verkostoon, jonka tavoitteena on edistää näiden toimijoiden mahdollisuuksia tukea parhaalla mahdollisella tavalla työelämään pääsyyn tukea tarvitsevia. 24.10. järjestettävässä BE WISE – yhteistyössä työllisyyttä edistämään -tapahtumassa keskustelua ja verkostoitumista aiheesta – tervetuloa mukaan!
Teksti: Eeva Salmi ja Jukka Lindberg
Eeva Salmi työskentelee johtajana yhdistysmuotoisessa työhön integroivassa yhteiskunnallisessa yrityksessä eli Silta-Valmennusyhdistyksessä sekä sen sisarjärjestössä Valo-Valmennusyhdistyksessä. Salmi toimii asiantuntijana yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa.
Jukka Lindberg työskentelee erityisasiantuntijana Diakonia ammattikorkeakoulussa. Hänen työnsä keskittyy välityömarkkinoiden ja yhteiskunnallisten yritysten toiminnan, toimintamallien ja verkostojen laaja-alaiseen kehittämiseen.