Rahoitusratkaisuja
Tälle sivulle on koottu tietoa rahoitukseen liittyvistä käsitteistä ja erilaisista rahoitusmekanismeista sekä organisaatioista, jotka myöntävät rahoitusta ja muuta tukea, jota myös yhteiskunnalliset yritykset voivat hyödyntää oman ansaintalogiikkansa suunnittelussa ja omaan toimintaansa sopivien rahoitusvaihtoehtojen löytymisessä.
Yhteiskunnallisen yrityksen rahoitus
Yhteiskunnallinen yritys tarvitsee rahoitusta toiminnan käynnistämiseen, uusien palveluiden sekä tuotteiden kehittämisen ja kasvuun. Rahoituksella tarkoitamme investointia toimintaan siinä vaiheessa, kun laskutettavaa tuloa ei ole vielä muodostunut tai halutaan ottaa askelia kasvun polulla. Yleishyödylliset yhteisöt kuten yhdistykset ja säätiöt voivat hakea yleishyödylliseen toimintaansa avustuksia tai rahankeräyslupaa. Tätä rahoitusta ei voi käyttää niiden liiketoiminnan rahoittamiseen. Olemme koonneet myös näitä mekanismeja tälle sivustolle.
Yhteiskunnallisille yrityksille ei ole omia rahoitusmekanismeja, vaan yhteiskunnallinen yritys rahoitetaan samoin kuin muutkin yritykset. Käynnistämistä voi rahoittaa omarahoituksen lisäksi esimerkiksi pankkilainalla, joukkorahoituksella tai kokoamalla laajempi omistajien joukko. Yhteiskunnallisen yrityksen yrittäjä voi saada myös starttirahaa.
Kun toiminta kasvaa tai kehitetään uusia palveluita ja tuotteita toimintaan voi hakea myös julkista rahoitusta, kuten yritysten kehittämisavustusta tai innovaatioseteliä. Kasvuvaiheessa myös ulkopuoliset sijoittajat ja lainarahoitus ovat mahdollisia.
Kun haet rahoitusta liiketoimintaan, pohdi ja tee seuraavat:
- Uskottava liiketoimintasuunnitelma
- Kannattavuus- ja rahoituslaskelmat
- Suunnitelma siitä, mihin rahoitusta tarvitaan (esim. markkinointi, osaaminen, markkinakartoitus, tuote/palvelukehitys)
- Oletko valmis luopumaan omistusosuuksista ja miten turvaat yhteiskunnallisen mission tällaisessa tilanteessa?
Innovaatiotoiminnan rahoittaminen
Uusien palveluiden ja toimintamallien kehittäminen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen on yhteiskunnallisen yritystoiminnan ydintä. Tälle sosiaaliselle innovaatiotoiminnalle voi hankkia rahoitusta esimerkiksi keräämällä joukkorahoitusta, palveluiden kehittämiseen tarkoitetuilla yritystukirahoituksilla tai EU-rahoituksella, jossa sosiaaliset ja ekologiset kestävän kehityksen teemat korostuvat. Monet yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt ovat kehittäneet sosiaalisia innovaatiota myös julkisella avustusrahoituksella.
Rahoitusvaihtoehtoja miettiessä ja viimeistään rahoitusta hakiessa kannattaa keskustella rahoittajan kanssa omasta ideasta ja rahoitukseen liittyvistä yksityiskohdista.
Yksityinen yritysrahoitus
Pankista voi saada yritystoimintaan monenlaista apua kuten pankkilainaa. Lainan myöntämiseksi pankki edellyttää toimivan liikeidean lisäksi luottokelpoisuutta ja vakuuksia. Yrityksellä valmiina oleva muu rahoitus helpottaa lainan saamista.
Pankkilainan ohella tarjolla on usein myös muita rahoituksen muotoja, kuten:
- luottolimiittejä
- leasing-rahoituksia
- luotollisia tilejä
- velkakirjajärjestelyitä
- saatavien ja myynnin rahoitusta
Joukkorahoituksella (crowdfunding) tarkoitetaan laajalta yleisöltä verkkoalustan kautta kerättävää rahoitusta. Joukkorahoitus sopii monenlaisille organisaatioille ja alkuvaiheen rahoitukseen tai uuden innovaation kehittämiseen.
Joukkorahoituksen erilaiset muodot ovat:
- Lahjoitus (vaatii rahankeräysluvan)
- Vastikkeellinen (palkinto tai ennakkotilaus)
- Laina
- Sijoitus
Joukkorahoitusta voivat hakea organisaatiot, yrittäjät ja yksityishenkilöt. Joukkorahoituksen keräämiseen tarkoitettuja alustoja löytyy verkosta. Oman liikeidean markkinoiminen ja kiinnostuksen herättäminen on erittäin tärkeää, koska siten saavutetaan laajempi joukko, mahdollisia rahoittajia. Saatavan rahoituksen määrä riippuu tavoitetuista rahoittajista ja liikeidean markkinoinnin onnistumisesta. Verkostojen, kohderyhmän ja rahoittajien kartoittaminen pohjustaa rahoituksen hakemista.
Kun yrityksen tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttavuus, on mielekästä löytää sijoittajia, jotka jakavat saman arvomaailman. Vaikuttavuussijoittaminen (impact investing) on sijoitustoimintaa, jossa tavoitellaan mitattavia positiivisia sosiaalisia tai ympäristövaikutuksia ja taloudellista tuottoa. Sijoitustoiminnassa sijoittaja ostaa osuuden yrityksestä ja odottaa sijoitukselleen tuottoa. Tämä pätee myös vaikuttavuussijoittamisessa.
Lue lisää: Vaikuttavuussijoittaminen yhteiskunnallisten yritysten rahoitusmuotona
Pääomasijoittaminen on sijoittamisen muoto, jossa pääomasijoitusyhtiö kerää rahastosijoittajilta rahaston, josta se tekee sijoituksia kasvuyrityksiin. Pääomasijoittaja myös usein auttaa yritystä aktiivisesti kasvussa mm. osallistumalla hallitustyöskentelyyn. Pääomasijoittaja omistaa yrityksen usein kolmesta seitsemään vuotta, jonka jälkeen arvoa lisännyt yhtiö myydään eteenpäin.
Lue lisää pääomasijoittamisesta Pääomasijoittajat ry:n sivuilta.
Enkelisijoittajat ovat yksityishenkilöitä, jotka sijoittavat voimakasta kasvua tavoitteleviin yrityksiin aikaisessa vaiheessa. Pääoman lisäksi enkelisijoittajat voivat auttaa jakamalla neuvoja ja auttamalla verkostoitumisessa. Tyypillisesti sijoituksen suuruus on noin 10 000 – 100 000 euroa.
Vaihtoehtoiset lainaajat tarjoavat rahoitusta erityisesti pienten yritysten akuutteihin tarpeisiin, kuten palkanmaksuun, akuutteihin korjaus- ja uusimistöihin tai muihin yllättäviin menoihin. Kyse on yleensä muutamasta tuhannesta muutamiin kymmeniin tuhansiin suuruisesta lainasta. Laina-ajat ovat lyhyet ja korot ovat korkeat verrattuna perinteisempiin lainoihin. Etuna on nopeat käsittelyajat ja mahdollisuus saada käyttövaroja nopeasti, kunhan luottotiedot ovat kunnossa.
Pankkirahoitus ei näin ollen tarkoita pelkkää vakuudellista lainajärjestelyä, vaan muitakin vaihtoehtoja on runsaasti.
Vertaislainaajana oleva yhtiö toimii lainan välittäjänä, eli ottaa palvelustaan välityspalkkion. Välityspalkkio saattaa muodostua esim. siten, että vertaislainaajayhtiö ottaa sijoittajilta ns. merkintäpalkkion, joka voi olla 1–3 % sijoitetusta summasta. Vertaislainaajat luetaan usein varjopankkikategoriaan. Lisäksi vertaislainaajayhtiö ottaa lainoitettavalta yritykseltä erillisen palkkion. Hyvä oletus voisi olla, että vertaislainaaja saa kokonaisuudessaan palvelustaan palkkiota tapauksesta riippuen noin 7–10 % lainasumman pääomasta.
Vertaislaina on yksi uudemmista markkinoille tulleista tavoista rahoittaa yrityksen toimintaa. Vertaislainat lukeutuvat samaan kategoriaan kuin varjopankit. Vertaislainaamisessa henkilö tai organisaatio toimii lainan välittäjänä lainan hakijan ja lainanantajien välillä. Vertaislaina soveltuu esimerkiksi yritykselle, joka tarvitsee pidempiaikaista rahoitusta, pienemmällä korolla kuin mitä varjopankkien lainoissa yleensä on. Lainan välittäjä perii yleensä korvauksen, joka koostuu sijoitussummista otettavasta osuudesta (esim. 1–3 %) sekä lainaa ottavalta yritykseltä otettavasta palkkiosta. Lainaa ottavalle yritykselle lainan vuosikoroksi tulee noin 15–20 %. Näin kulut jäävät jonnekin pankkilainan ja lyhytaikaisen varjopankin myöntävän lainan välille.
Vertaislainan suuruus on yleensä vähintään satojatuhansia euroja. Lainan hakeminen on melko hidasta ja vertaissijoittajien saaminen mukaan vaatii lainaa hakevalta yrittäjältä paljon työtä.
Pienyrityksellä voi olla asiakkainaan suurehkoja yrityksiä, joille myydään tavaroita tai palveluita pitkillä maksuajoilla ja suurehkolla laskutuksella. Yrittäjä tarvitsee kuitenkin yleensä itse maksuihinsa varoja nopealla syklillä. Tällöin ratkaisu voi löytyä laskurahoituksesta. Tässä on kyse siitä, että yrittäjä myy erääntymättömät laskunsa rahoitusyhtiölle, jota vastaan yritys saa lainaa. Laskurahoitus on monelle yritykselle hyvä tapa rahoittaa juoksevia menoja.
Rahankeräys on luvan- tai ilmoituksenvaraista toimintaa, jossa yleisöltä kerätään rahaa ilman vastinetta, eli rahaa vastaan ei saa mitään. Tietyin poikkeuksin rahankeräys edellyttää joko Poliisihallituksen myöntämää rahankeräyslupaa tai pienkeräysilmoituksen tekemistä poliisilaitokselle. Lupaa voi hakea sähköisesti.
Lupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle yhdistykselle, säätiölle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Lupaa hakevan yhteisön koko toiminnan ei tarvitse olla yleishyödyllistä, mutta rahankeräyksellä hankitut varat tulee käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Lisäksi lupa voidaan myöntää eräille laissa säädetyille tahoille, kuten yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.
Pienkeräyksellä tarkoitetaan ajallisesti ja euromääräisesti rajoitettua rahankeräystä, joka voi kestää enintään kolme kuukautta ja sillä voi kerätä enintään 10 000 euroa. Pienkeräyksen voi järjestää yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden lisäksi vähintään kolmen luonnollisen henkilön rekisteröimätön ryhmä.
Sponsoroinnilla tarkoitetaan molempia osapuolia hyödyttävää vastikkeellista yhteistyötä. Sponsori saa toiminnalleen näkyvyyttä ja vahvistaa omaa brändiään ja sponsoroitava puolestaan saa rahoitusta tai rahanarvoista hyödykettä.
Julkinen rahoitus
Missä muodossa: Määräraha.
Kenelle tarkoitettu: Yhteiskunnalliset yritykset, järjestöt, säätiöt, kunnat ja muut toimijat, kuten yliopistot, ammattikorkeakoulut ym. oppilaitokset.
Rahoituksen määrä: Rahoitusta jaetaan vuodessa yhteensä noin 2 miljoonaa euroa.
Painopiste: Terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä terveyden edistämistä tukeviin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin. Tukea voidaan myöntää hankkeille, jotka tukevat valtakunnallisten terveyden edistämisen ohjelmien toimeenpanoa. Rahoituksen painotukset vahvistetaan vuosittain. Vuoden 2023 painopisteet ovat kuntien hyvinvointijohtamisen vahvistaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaation vahvistaminen, yksinäisyyden vähentäminen, luontolähtöisten menetelmien käyttöönotto ja ehkäisevän päihdetyön sisältöjen ja menetelmien kehittäminen.
Huomioitavaa: Hankkeiden kesto on yhdestä kolmeen vuotta. Määrärahaa ei myönnetä kaupalliseen toimintaan tai sellaisen valmisteluun. Avustusta voidaan myöntää, jos myöntämisen ei arvioida aiheuttavan muita kuin vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia. Hankkeiden tuotosten on oltava avoimesti saatavilla hankkeen päättymisen jälkeen.
Hakuajat: Haku alkaa vuosittain toukokuussa.
Missä muodossa: Hankeavustus (C-avustus), kohdennettu toiminta-avustus (Ak-avustus), yleisavustus (Ay-avustus) ja investointiavustus (B-avustus)
Kenelle tarkoitettu: Oikeuskelpoisille, rekisteröidyille ja yleishyödyllisille yhteisöille, säätiöille, osuuskunnille ja osakeyhtiöille. Avustusta ei myönnetä yksityishenkilöille, valtion virastoille, kunnille tai seurakunnille, taloudellista etua tavoitteleville ammatinharjoittajille, yhtiöille ja osuuskunnille.
Rahoituksen määrä: Myönnettyjen avustusten määrä on tavallisesti 5000 – 3 000 000 euroa riippuen hankkeen laajuudesta.
Painopiste: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen. Hakemuksia arvioidaan toiminnan kohderyhmän mukaan tarpeen, tavoitteiden ja odotettujen tulosten näkökulmasta. Suunnitellun toiminnan vaikutus- ja vaikuttavuusketju (pdf) kannattaa jäsennellä huolella.
Huomioitavaa: Uudet investointiavustukset myönnetään kerralla koko toteutusajalle, korkeintaan kolmeksi vuodeksi. Avustuksen myöntäminen ei saa vääristää kilpailua ja markkinoiden toimintaa huomattavasti.
Hakuajat: Uusia avustuksia voidaan hakea huhti–toukokuussa. Käynnissä oleville avustuksille voidaan hakea jatkoavustusta elo–syyskuussa. Lisätietoja STEA:n hakuajoista ja hakemusten käsittelystä.
Missä muodossa: Avustus voi olla joko yleisavustusta saajan toimintaan tai erityisavustusta hankkeeseen tai investointiin.
Kenelle tarkoitettu: Avustuksia myönnetään muun muassa kunnille ja kuntayhtymille, yhdistyksille, säätiöille, osakeyhtiöille ja muille rekisteröityneille yhteisöille.
Rahoituksen määrä: Avoinna olevien hakemusten kokonaisbudjetti löytyy kunkin hakemuksen tiedoista. Myönnettävien avustusten kokonaismäärä on yleensä noin 1–6 miljoonaa euroa.
Painopiste: Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee valtionavustuksilla mm. koulutukseen, tieteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyvää toimintaa ja hankkeita. Ensisijaisesti tulee nojautua hakuilmoituksen tietoihin ja vaatimuksiin.
Huomioitavaa: Voit katsoa Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten hakuaikoja täältä.
Missä muodossa: Avustus.
Kenelle tarkoitettu: Oikeusministeriö myöntää valtionavustuksia rahoituskohtaisesti muun muassa järjestöille, yhdistyksille, säätiöille ja kunnille tai kuntayhtymille ja seurakunnille. Avustuksia ei myönnetä työryhmille, yksityishenkilöille eikä yhtiöille.
Rahoituksen määrä: Myönnettyjen rahoitusten suuruus vuonna 2021 oli noin 1000 – 960 000 euroa. Aiemmin myönnettyjen avustusten suuruus on kirjattu kuhunkin osioon oikeusministeriön verkkosivuilla.
Painopiste: Avustuksella edistetään ihmisoikeuksien toteutumista, tasa-arvoa, demokratiaa ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa.
Huomioitavaa: Kunkin osion tarkemmat kriteerit ja hakuajat päivitetään oikeusministeriön verkkosivuille. Hakijalla täytyy olla kyky maksaa omavastuuosuus, koska oikeusministeriön avustus kattaa pääsääntöisesti vain 90 % kokonaiskuluista. Avustuksen myöntäminen ei saa vääristää kilpailua ja markkinoiden toimintaa huomattavasti.
Missä muodossa: Lainat ja avustukset.
Kenelle tarkoitettu: Pienet ja keskisuuret yritykset. Suuret yritykset ja tutkimusorganisaatiot voivat saada rahoitusta yhteisiin projekteihin pienten ja keskisuurien yritysten kanssa. Business Finland tarjoaa julkista rahoitusta ja investointitukea yrityksille, jotka toimivat innovaatioalalla, teknisen kehityksen tai tutkimustyön piirissä. Periaatteessa yleishyödylliset säätiöt ja järjestöt voivat hakea rahoitusta, mutta käytännössä sen saaminen voi olla hankalaa, koska tuen myöntämisessä arvioidaan kasvu- ja vientitavoitteita, mikä kyseisten organisaatiomuotojen kohdalla voi olla haastavaa. Tämän tyyppiset organisaatiot voivat suuremman konsortion osana saada helpommin osuutensa Business Finlandin myöntämästä rahoituksesta.
Rahoituksen määrä: Avustusrahoituksen maksimi on 100 000 euroa.
Painopiste: Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminta, toiminnan kasvattaminen ja kansainvälistyminen.
Huomioitavaa: Business Finlandin tavoitteena on edistää vientiä ja hankkia ulkomaisia investointeja Suomeen.
Missä muodossa: Finnvera täydentää pankkirahoitusta tai voi toimia ainoana rahoittajana.
Kenelle tarkoitettu: Pienet ja keskisuuret yritykset.
Rahoituksen määrä: Täydentää pankkirahoitusta tai voi toimia ainoana rahoittajana, jos rahoituksen tarve on korkeintaan 50 000 euroa.
Painopiste: Yritystoiminnan käynnistäminen, toiminnan kasvattaminen, kansainvälistyminen sekä vientiriskien minimoiminen. Finnvera huomioi toiminnassaan pitkän tähtäimen sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen vastuullisuuden.
Huomioitavaa: Ensisijaisesti rahoitusta kannattaa hakea omasta pankista ja kääntyä Finnveran puoleen vasta, jos pankkirahoitus ei onnistu. Hankkeista Finnvera rahoittaa enintään 80 %, yleensä 50 % ulkoisesta rahoituksesta. Aloittavien yritysten alkutakauksesta Finnvera pystyy takaamaan 80 % pankin myöntämästä lainasta, enintään 80 000 euroa. Pk-takauksesta Finnveran takausosuus on aina 80 % pankin myöntämästä lainasta, enintään 120 000 euroa.
Missä muodossa: Asiakkaalle rakennetaan yksilöidysti rahoitusmalli, joka voi olla pääomaa, välirahoitusta tai lainaa.
Kenelle tarkoitettu: Markkinaehtoista rahoitusta yksityisille yrityksille. Finnfund toivoo, että investoitavassa hankkeessa tehdään yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa, mutta se ei ole pakollista. Finnfund rahoittaa kehitysmaihin perustettavia ja niissä toimivia yrityksiä, joihin liittyy suomalainen intressi. Painotus kestävään kehitykseen liittyvissä toimialoissa. Finnfundin rahoittaman yrityksen tulee edistää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomiteassa (DAC) kehitysmaiksi luokiteltujen maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Tukea annetaan ohjaamalla henkisiä ja aineellisia voimavaroja näiden maiden teollisen ja muun taloudellisen yritystoiminnan kehittämiseen. Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille.
Rahoituksen määrä: Rahoituksen suuruus 1–25 miljoonaa euroa.
Painopiste: Finnfund investoi kehitysmaissa toimivien tai sinne perustettavien vastuullisten yritysten taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin, jotka tukevat kestävää kehitystä. Valtioneuvoston kunkin maan osalta tekemän päätöksen nojalla yhtiö voi harjoittaa edellä tarkoitettua toimintaa myös muissa kuin kehitysmaiksi luokitelluissa maissa.
Huomioitavaa: Laina-aika 5–10 vuotta. Vakuus määräytyy riskin, rahoituksen määrän ja muiden näkökulmien perusteella. Rahoituspäätös tulee noin 3–4 kuukauden sisällä ensimmäisestä yhteydenotosta. Finnfund on valtio-omisteinen yhtiö, joka kuuluu ulkoasiainministeriön hallinnonalaan. Yhtiön osakkeista vähintään 51 % tulee olla valtion omistuksessa. Valtioneuvosto voi määräämillään ehdoilla antaa yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalenemisia ja että valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion valtion talousarviossa tarkemmin määrättävissä rajoissa.
Tarkempaa tietoa Finnfundia ohjaavasta laista.
Missä muodossa: Liikekumppanuustuki.
Kenelle tarkoitettu: Finnpartnership tarjoaa suomalaisille yrityksille ja organisaatioille kehitysmaaliiketoimintaan liittyvää neuvontaa, rahoitusta sekä kontakteja. Finnpartenrshipin palvelut ovat ilmaisia ja tarkoitettu yrityksille, oppilaitoksille, kansalaisjärjestöille ja muille toimijoille.
Rahoituksen määrä: Tuki kattaa 30, 50, 70 tai 85 % hyväksytyn hankebudjetin kustannuksista.
Painopiste: Tuki on tarkoitettu kaupalliseen, sellaisen yhteistyöhön tähtäävän ja kannattavan liiketoiminnan aloittamiseen, joka on pitkäaikaista ja suuntautuu kehitysmaihin. Tukea voi saada sekä selvitys-, pilotointi- ja koulutusvaiheisiin että jo olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeiden tulee luoda myönteistä kehitystä kohdemaissaan. Hakemuksia arvioidaan hankkeiden taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden perusteella.
Huomioitavaa: Finnpartnership ylläpitää matchmaking-palvelua, jonka avulla voi etsiä mahdollisia liikekumppaneita kehittyvistä maista. Finnpartnership järjestää hakemustyöpajoja kerran kuukaudessa. Finnpartnership on ulkoministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima liikekumppanuusohjelma. Sen tehtävänä on edistää liiketoimintaa Suomen ja kehitysmaiden välillä.
Missä muodossa: Hanke- ja kokeilurahoitus.
Kenelle tarkoitettu: Sitra käynnistää ja toteuttaa hankkeita yhdessä yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.
Rahoituksen määrä: Rahoitettavien hankkeiden suuruus vaihtelee pienistä, muutaman kuukauden projekteista suurempiin monivuotisiin hankkeisiin. Sitra tekee myös pienempiä kokeiluja, joilla etsitään ratkaisuja ja uudenlaisia toimintatapoja yhteiskunnallisten uudistusten nopeuttamiseksi. Näihin etsitään kumppaneita ideakuulutusten kautta. Ideakuulutuksista tiedotetaan Sitran tapahtumakalenterissa.
Painopiste: Rahoitettavien hankkeiden tulee liittyä Sitran toiminnan teemoihin ja käytännön työhön. Sitran teemoja ovat demokratia ja osallisuus, kestävyysratkaisut ja datatalous.
Huomioitavaa: Rahoituksen hakemiseen ei ole erillistä hakuaikaa tai hakulomaketta. Teemoihin sopivan hankeidean tiimoilta voi olla yhteydessä aihepiiristä vastaavaan yhteyshenkilöön.
Missä muodossa: Avustus.
Kenelle tarkoitettu: Pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on alle 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai tase on korkeintaan 43 miljoonaa euroa. Yleishyödylliset toimijat voivat saada tukea palveluliiketoiminnan kehittämistä tukevan asiantuntijapalvelun hankintaan, jos toimija kykenee osoittamaan, että sillä on kaupallista liiketoimintaa.
Rahoituksen määrä: Avustus kattaa korkeintaan 50 % palkka-, konsultointi-, matka-, messuosallistumis- ja vastaavia menoista. Investoihin rahoitusta voidaan antaa 10–35 % kokonaismenoista.
Painopiste: Yrityksen käynnistäminen, kehittäminen ja kansainvälistyminen.
Huomioitavaa: ELY-keskuksen yritysrahoituksella tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikutusta alueiden elinvoimaan ja elinkeinotoiminnan kehittymiseen. Rahoitus ei kata kaikkia kuluja eli hankkeen toteuttamiseen pitää olla muutakin rahoitusta. Suunnitteluvaiheessa voi ottaa yhteyttä ELY-keskuksen asiantuntijoihin, jotka kertovat hankkeen soveltuvuudesta avustukseen ja auttavat tuen hakemisessa.
Missä muodossa: Avustus.
Kenelle tarkoitettu: Voittoa tavoittelemattomat julkiset ja yksityiset yhteisöt tai säätiöt.
Rahoituksen määrä: Avustus kattaa enintään 80 % kuluista ja 45 % hankkeeseen sisältyvistä investoinneista.
Painopiste: Avustusta myönnetään sellaisiin kehittämishankkeisiin, jolla edistetään suoraan alueen pk-yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittämistä.
Huomioitavaa: Suunnitteluvaiheessa voi ottaa yhteyttä ELY-keskuksen asiantuntijoihin, jotka kertovat hankkeen soveltuvuudesta avustukseen ja auttavat tuen hakemisessa. Rahoitus ei kata kaikkia kuluja eli hankkeen toteuttamiseen täytyy olla muutakin rahoitusta.
Missä muodossa: Valtionavustus tai investointiavustus.
Kenelle tarkoitettu: Pääsääntöisesti AVI:n rahoitukset ovat tarkoitettu kunnille. Joitain rahoituksia voivat kuitenkin hakea oikeuskelpoiset yhteisöt ja säätiöt, joilla on voimassa oleva sopimus kunnan tai kuntien kanssa kunnan alueella toteutettavasta tai niiden kanssa tulee olla yhteistyösopimus. Erityisavustuksia nuorten harrastustoimintaan voivat hakea myös nuorisopalveluja tarjoavat paikallistasolla toimivat rekisteröidyt yhteisöt.
Rahoituksen määrä: Avustus voi kattaa useimmissa hauissa korkeintaan 80 % kokonaiskustannuksista. Aiempina vuosina avustusten määrä on ollut 1000 – 1 000 000 euroa, keskimäärin noin 30 000 euroa.
Painopiste: Aluehallintovirastot myöntävät valtionavustuksina erilaisiin nuorten harrastamiseen ja hyvinvointiin, kirjastojen kehittämiseen sekä liikunnan edistämiseen liittyviin hankkeisiin ja toimintaan.
Huomioitavaa: Hakuilmoituksessa tarkennetaan kunkin avustuksen tarkemmat painopisteet ja myöntöperusteet.
Missä muodossa: Tuki.
Kenelle tarkoitettu: Päätoimiseksi yrittäjäksi aikova henkilö, jolla riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan. Hakija voi olla työtön työnhakija, työssä oleva, opiskelija tai kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvä sivutoiminen yrittäjä.
Rahoituksen määrä: Vuonna 2022 starttiraha on 34,50 euroa/pvä, noin 700 euroa/kk enintään 12 kuukauden ajan. Starttirahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa.
Painopiste: Uutta yritystoimintaa ja työllistymistä.
Huomioitavaa: Rahoituksen myöntämisessä otetaan huomioon kilpailutilanne yrityksen toimialalla ja toimialueella. Siten varmistetaan, että yrityksellä on hyvät mahdollisuudet menestyä.
TEM: Lisätietoja starttirahasta.
Työmarkkinatori: Lisätietoja starttirahasta.
Missä muodossa: Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistämiseen tarkoitettu harkinnanvarainen tuki.
Kenelle tarkoitettu: Palkkatukea voivat saada kaikki työnantajat lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia tai kotitalouksia. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että palkkatuki ei vääristä kilpailua, työnantaja sitoutuu maksamaan työehtosopimuksen mukaisen palkan ja työnantaja on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa.
Rahoituksen määrä: Palkkatuella voidaan kattaa 50 % palkkakustannuksista, osatyökykyisen henkilön kohdalla 70 %. Eräissä tilanteissa yhdistys, säätiö tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta voi saada palkkatukea 100 % palkkauskustannuksista.
Painopiste: Palkkatuen myöntämisen kriteerit riippuvat työllistettävän henkilön tilanteesta. Työllistettävän henkilön tulee varmistaa oikeutensa palkkatukeen ja palkkatukeen liittyvät kriteerit omalta virkailijaltaan.
Huomioitavaa: Palkkatukea haetaan ennen työsuhteen alkamista työ- ja elinkeinotoimiston toimisto Yrityksen ja työnantajan Oma asiointi -palvelun kautta tai verkosta tulostettavalla lomakkeella.
TEM: Lisätietoja palkkatuesta.
Työmarkkinatori: Lisätietoja palkkatuesta.
Kenelle tarkoitettu: Kirjanpitovelvolliset yksityiset ja julkiset organisaatiot, jotka maksavat työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta.
Rahoituksen määrä: Rahoitus määräytyy hankkeen perusteltujen ja realististen kulujen perusteella.
Painopiste: Työsuojelurahasto rahoittaa tutkimus-, kehittämis- ja viestintähankkeita, jotka edistävät suomalaisten työpaikkojen työturvallisuutta, työterveyttä, tuottavuutta ja työelämän suhteita. Hankkeen on kohdistuttava Työsuojelurahaston toimialalle ja sillä on oltava uutuusarvoa.
Huomioitavaa: Ei teemoittaista hakua, mutta Työsuojelurahasto on kiinnostunut rahoittamaan yhteiskunnallisia yrityksiä. Organisaatioille myönnetty rahoitus ei voi olla 100 % hankkeen kuluista, eikä rahoituksella voi kattaa organisaation normaalin toiminnan kuluja. Omarahoituksen osuutta ei ole määritelty, mutta suurempi omarahoitusosuus (tai muualta tuleva rahoitus) parantaa hakemuksen painoarvoa.
Säätiöiden myöntämät erilaiset avustukset voivat soveltua sosiaaliseen innovaation rahoittamiseen tai esimerkiksi innovaatioon liittyvän tutkimusosuuden rahoitukseen. Apurahoja myöntäviä säätiöitä on lukuisia ja niiden avustusteemat vaihtelevat. Opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama palvelu Tiedejatutkimus.fi kokoaa ja jakaa tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta. Sivustolla on ajantasainen listaus säätiöiden myöntämistä apurahoista ja avustuksista.
Missä muodossa: Tuki.
Kenelle tarkoitettu: Rahoituksella kannustetaan toimijoita investoimaan puhtaaseen energiaan ja teollisuuteen sekä luomaan sellaisia työpaikkoja, jotka ovat kestävän kehityksen kannalta relevantteja. Hakijat voivat olla yrityksiä, julkisia toimijoita tai konsortioita.
Rahoituksen määrä: Innovaatiorahastolla on erilliset haut suuriin ja pieniin hankkeisiin. Suuren mittaluokan hankkeiden pääomamenot ovat yli 7,5 miljoonaa euroa ja pienen mittaluokan hankkeiden pääomakustannukset ovat 2,5–7,5 miljoonaa euroa.
Painopiste: Innovaatiorahasto tarjoaa tukea innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden kaupallistamiseen. Tarkoituksena on edistää Euroopan ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista. Globaalissa mittakaavassa innovaatiorahaston rahoittamilla hankkeilla pyritään vahvistamaan Euroopan teknologista johtoasemaa.
Huomioitavaa: Pienten hankkeiden haku on ollut auki keväästä syksyyn ja suurten hankkeiden hakuaika marraskuusta kevääseen. Hakemuksia arvioidaan mm. ehkäistävien päästöjen potentiaalisella määrällä, innovaation tasolla, skaalattavuudella ja kustannustehokkuudella. Hakijoiden tulee todistaa toimintansa olevan kestävällä pohjalla. Pienen mittaluokan hankkeiden myöntämisedellytykset (pdf). Suuren mittaluokan hankkeiden myöntämisedellytykset (pdf).
Lisätietoja innovaatiorahastosta (englanniksi).
Lisätietoja innovaatiorahastosta (suomeksi).
Missä muodossa: Tuki.
Kenelle tarkoitettu: Pienet ja keskisuuret yritykset ja mikroyritykset. Kunnat, kehittämisyhtiöt, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yhdistykset ja säätiöt.
Rahoituksen määrä: Hankkeille ei ole määritetty vähimmäiskokoa. Hakijalla täytyy olla kyky maksaa omavastuuosuus, koska EAKR ei tavallisesti rahoita koko hanketta.
Painopiste: Ohjelmakaudella 2021–2027 kestävä kaupunkikehitys.
Huomioitavaa: Rahoituksen saaminen edellyttää toiminnan todellisen tarpeen tunnistamista ja osoittamista. Toimintalinjoja ovat Innovatiivinen Suomi, Hiilineutraali Suomi, Saavutettavampi Suomi. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman sisältö tarkemmin (pdf). Hakijan tulee todistaa, että sen toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla ja hankkeen tekemiseen on käytössä riittävästi resursseja ja osaamista. Lisätietoja yleisistä valintaperusteista (pdf). Rahoituksella ei tueta organisaation yleistä toimintaa. Rakennerahastot järjestävät hakuinfoja.
Missä muodossa: Tuki.
Kenelle tarkoitettu: Pienet ja keskisuuret yritykset ja mikroyritykset. Kunnat, kehittämisyhtiöt, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yhdistykset ja säätiöt.
Rahoituksen määrä: Hankkeille ei ole määritetty vähimmäiskokoa. Hakijalla täytyy olla kyky maksaa omavastuuosuus, koska ESR+ ei tavallisesti rahoita koko hanketta.
Painopiste: Ohjelmakaudella 2021–2027 toimintalinjassa Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi painopisteenä ovat työllisyyden ja osaamisen tukeminen, työelämän ja koulutuspolkujen kehittäminen.
Huomioitavaa: Rahoituksen saaminen edellyttää toiminnan todellisen tarpeen tunnistamista ja osoittamista. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman sisältö tarkemmin (pdf). Hakijan tulee todistaa, että sen toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla ja hankkeen tekemiseen on käytössä riittävästi resursseja ja osaamista. Lisätietoja yleisistä valintaperusteista (pdf). Rahoituksella ei tueta organisaation yleistä toimintaa. Rakennerahastot järjestävät hakuinfoja.
Missä muodossa: Tuki.
Kenelle tarkoitettu: Rahoitusta voivat saada mm. järjestöt, yhdistykset, yhteisöt, koulutus- ja tutkimusorganisaatiot, yhtiöt sekä yritykset. Rahoitusta ovat saaneet mm. osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt, kaupungit, oppilaitokset, virastot ja ministeriöt.
Rahoituksen määrä: Noin 80 000 – 1 000 000 euroa.
Painopiste: Rahaston (engl. Asylum, Migration and Integration Fund, AMIF) avulla vahvistetaan ja kehitetään Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää, tuetaan EU:n ulkopuolisten maiden kansalaisten kotoutumista ja laillista maahanmuuttoa sekä kehitetään paluustrategioita.
Huomioitavaa: AMIF-rahoitus voi sopia erityisesti kotoutumisen edistämiseen liittyvien sosiaalisten innovaatioiden rahoittamiseen. Hakijan tulee todistaa, että sen toiminta on taloudellisesti kestävällä pohjalla. AMIF-rahoituksen valintamenettelyt ja valintaperusteet (pdf).
Lisätietoja Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta (AMIF).
Kenelle tarkoitettu: Mikroyritykset, joilla on korkeintaan kymmenen työntekijää ja jonka vuotuinen liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa, ja jolla on riski jäädä sosiaalisesti tai taloudellisesti poissuljetuksi. Erityisesti osatyökykyisiä työllistävät toimijat.
Rahoituksen määrä: Mikroyrityksille takaus on enintään 25 000 euroa. Yhteiskunnallisille yrityksille, joiden vuosivaihto on 30 miljoonaa euroa se on enintään 500 000 euroa.
Painopiste: Mikrolainat heikossa asemassa oleville ryhmille ja mikroyrityksille. Ohjelmassa edistetään tasa-arvoa, torjutaan syrjintää, edistetään työllisyyttä ja torjutaan köyhyyttä.
Huomioitavaa: EU:n mikrolainoitus toimii EaSI (Employment and Social Innovation programme) -ohjelman puitteissa. EaSI-ohjelma edistää työllisyyttä ja sosiaalista innovointia.
Missä muodossa: Tuki.
Kenelle tarkoitettu: Yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt.
Rahoituksen määrä: Tukea voi saada hankkeesta riippuen 20–100 % kokonaiskuluista.
Painopiste: Rahoitettavien hankkeiden tulee vastata Leader-ryhmän kehittämisstrategian tavoitteita eli oman kotiseudun kehittäminen. Hyvän hankkeen vaikutukset kantavat pitkälle hankkeen päättymisen jälkeen. Leader-ryhmät toimivat alueittain ympäri Suomea.
Huomioitavaa: Työntekijät auttavat hankesuunnitelman jalostamisessa ja rahoituksen hakuprosessin eri vaiheissa.