Rahoitusratkaisuja

Tälle sivulle on koottu tietoa rahoitukseen liittyvistä käsitteistä ja erilaisista rahoitusmekanismeista sekä organisaatioista, jotka myöntävät rahoitusta ja muuta tukea, jota myös yhteiskunnalliset yritykset voivat hyödyntää oman ansaintalogiikkansa suunnittelussa ja omaan toimintaansa sopivien rahoitusvaihtoehtojen löytymisessä.

Rahoituksen muotojaEuroopan Unionin rahoitusmekanismitKansalliset rahoitusmekanismit ja rahoittajat

Yhteiskunnallisen yrityksen rahoitus

Yhteiskunnallinen yritys tarvitsee rahoitusta toiminnan käynnistämiseen, uusien palveluiden ja tuotteiden kehittämisen ja kasvuun. Rahoituksella tarkoitamme investointia toimintaan siinä vaiheessa, kun laskutettavaa tuloa ei ole vielä muodostunut tai halutaan ottaa askelia kasvun polulla. Yleishyödylliset yhteisöt kuten yhdistykset ja säätiöt voivat hakea yleishyödylliseen toimintaansa avustuksia tai rahankeräyslupaa. Tätä rahoitusta ei voi käyttää niiden liiketoiminnan rahoittamiseen. Olemme koonneet myös näitä mekanismeja tälle sivustolle.

Yhteiskunnallisille yrityksille ei ole omia rahoitusmekanismeja, vaan yhteiskunnallisen yrityksen rahoitus tapahtuu samoin kuin muidenkin yritysten rahoitus. Käynnistämistä voi rahoittaa omarahoituksen lisäksi esimerkiksi pankkilainalla tai erilaisella joukkorahoituksella tai kokoamalla laajempi omistajien joukko. Yhteiskunnallisen yrityksen yrittäjä voi saada myös starttirahaa.

Kun toiminta kasvaa tai kehitetään uusia palveluita ja tuotteita toimintaan voi hakea myös julkista rahoitusta, kuten yritysten kehittämisavustusta tai innovaatioseteliä. Kasvuvaiheessa myös ulkopuoliset sijoittajat ja lainarahoitus ovat mahdollisia.

Kun haet rahoitusta liiketoimintaan, pohdi ja tee seuraavat:

  • Uskottava liiketoimintasuunnitelma
  • Kannattavuus- ja rahoituslaskelmat
  • Suunnitelma siitä, mihin rahoitusta tarvitaan (esim. markkinointi, osaaminen, markkinakartoitus, tuote/palvelukehitys)
  • Oletko valmis luopumaan omistusosuuksista ja miten turvaat yhteiskunnallisen mission tällaisessa tilanteessa?

Innovaatiotoiminnan rahoittaminen

Uusien palveluiden ja toimintamallien kehittäminen yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen on yhteiskunnallisen yritystoiminnan ydintä. Tälle sosiaaliselle innovaatiotoiminnalle voi hankkia rahoitusta esimerkiksi keräämällä joukkorahoitusta, palveluiden kehittämiseen tarkoitetuilla yritystukirahoituksilla tai EU-rahoituksella, jossa sosiaaliset ja ekologiset kestävän kehityksen teemat korostuvat. Monet yleishyödylliset yhdistykset ja säätiöt ovat kehittäneet sosiaalisia innovaatiota myös julkisella avustusrahoituksella.

Rahoitusvaihtoehtoja miettiessä ja viimeistään rahoitusta hakiessa kannattaa keskustella rahoittajan kanssa omasta ideasta ja rahoitukseen liittyvistä yksityiskohdista.

Rahoituksen muotoja

Back to top

Pankista voi saada monenlaista apua yritystoimintaan kuten pankkilainaa. Lainan myöntämiseksi pankki edellyttää toimivan liikeidean lisäksi luottokelpoisuutta ja vakuuksia. Yrityksellä valmiina oleva muu rahoitus helpottaa lainan saamista.

Pankkilainan ohella tarjolla on usein myös muita rahoituksen muotoja, kuten:

  • luottolimiittejä
  • leasing-rahoituksia
  • luotollisia tilejä
  • velkakirjajärjestelyitä
  • saatavien ja myynnin rahoitusta

Joukkorahoitukseen ei ole yhtä tiettyä rahoittajaa tai kanavaa. Joukkorahoitusta voivat hakea organisaatiot, yrittäjät ja yksityishenkilöt. Joukkorahoituksen keräämiseen tarkoitettuja alustoja löytyy verkosta. Oman liikeidean markkinoiminen ja kiinnostuksen herättäminen on erittäin tärkeää, koska siten saavutetaan laajempi joukko, mahdollisia rahoittajia. Saatavan rahoituksen määrä riippuu tavoitetuista rahoittajista ja liikeidean markkinoinnin onnistumisesta. Verkostojen, kohderyhmän ja rahoittajien kartoittaminen pohjustaa rahoituksen hakemista.

Näitä rahoituksia hakevan yhdistyksen tai yrityksen tulee laatia toimintasuunnitelma, josta toiminnan kannattavuus käy ilmi mahdollisille investoijille. Hakemuksen painopiste määräytyy käytetyn joukkorahoitusalustan ja toivottujen rahoittajien mukaan.

Pääomasijoittaja on joko bisnesenkeli tai pääomasijoitusyhtiö, joka sijoittaa rahaa omistusosuutta vastaan ja tuo rahan lisäksi mukanaan arvokasta osaamista.

Pääomasijoittaja ottaa yhtä suuren riskin kuin muutkin yrityksen osakkaat. Sijoittaja saa palkkionsa, kun yritys menestyy.

Tällainen rahoitusmuoto on yleisempää tietyillä toimialoilla ja sopii yritykselle, jolla on voimakkaat kasvutavoitteet. Rahoituksen saaminen vaatii sitä, että yrityksen tuotteella tai palvelulla on kilpailuetua.

Enkelisijoittajat sijoittavat rahaa yleisimmin startup- ja kasvuyrityksiin. Kyse on yksityishenkilöistä, jotka ovat itse yrittäjiä. Pääoman lisäksi enkelisijoittajat voivat auttaa jakamalla neuvoja ja auttamalla verkostoitumisessa.

Enkelisijoittajat sijoittavat omaa rahaansa tavoitteinaan saada sijoituksestaan tuottoa. Vastineeksi sijoituksestaan enkelisijoittajat saavat yleensä jonkinlaisen omistusosuuden yrityksestä. Tyypillisesti sijoituksen suuruus on noin 10 000 – 100 000 euroa.

Vaihtoehtoiset lainaajat tarjoavat rahoitusta erityisesti pienten yritysten akuutteihin tarpeisiin, kuten palkanmaksuun, akuutteihin korjaus ja uusimistöihin tai muihin yllättäviin menoihin. Kyse on yleensä muutamasta tuhannesta muutamiin kymmeniin tuhansiin suuruisesta lainasta. Laina-ajat ovat lyhyet ja korot ovat korkeat, verrattuna perinteisempiin lainoihin. Etuna on nopeat käsittelyajat ja mahdollisuus saada käyttövaroja nopeasti, kunhan luottotiedot ovat kunnossa.

Pankkirahoitus ei näin ollen tarkoita pelkkää vakuudellista lainajärjestelyä, vaan muitakin vaihtoehtoja on runsaasti.

Vertaislainaajana oleva yhtiö toimii lainan välittäjänä, eli ottaa palvelustaan välityspalkkion. Välityspalkkio saattaa muodostua esim. siten, että vertaislainaajayhtiö ottaa sijoittajilta ns. merkintäpalkkion, joka voi olla 1–3 % sijoitetusta summasta. Vertaislainaajat luetaan usein varjopankkikategoriaan. Lisäksi vertaislainaajayhtiö ottaa lainoitettavalta yritykseltä erillisen palkkion. Hyvä oletus voisi olla, että vertaislainaaja saa kokonaisuudessaan palvelustaan palkkiota tapauksesta riippuen noin 7–10 % lainasumman pääomasta.

Vertaislaina on yksi uudemmista markkinoille tulleista tavoista rahoittaa yrityksen toimintaa. Vertaislainat lukeutuvat samaan kategoriaan kuin varjopankit. Vertaislainaamisessa henkilö tai organisaatio toimii lainan välittäjänä lainan hakijan ja lainanantajien välillä. Vertaislaina soveltuu esimerkiksi yritykselle, joka tarvitsee pidempiaikaista rahoitusta, pienemmällä korolla kuin mitä varjopankkien lainoissa yleensä on. Lainan välittäjä perii yleensä korvauksen, joka koostuu sijoitussummista otettavasta osuudesta (esim. 1–3 %) sekä lainaa ottavalta yritykseltä otettavasta palkkiosta. Lainaa ottavalle yritykselle lainan vuosikoroksi tulee noin 15–20 %. Näin kulut jäävät jonnekin pankkilainan ja lyhytaikaisen varjopankin myöntävän lainan välille.

Vertaislainan suuruus on yleensä vähintään satojatuhansia euroja. Lainan hakeminen on melko hidasta ja vertaissijoittajien saaminen mukaan vaatii lainaa hakevalta yrittäjältä paljon työtä.

Pienyrityksellä voi olla asiakkainaan suurehkoja yrityksiä, joille myydään tavaroita tai palveluita pitkillä maksuajoilla ja suurehkolla laskutuksella. Yrittäjä tarvitsee kuitenkin yleensä itse maksuihinsa varoja nopealla syklillä. Tällöin ratkaisu voi löytyä laskurahoituksesta. Tässä on kyse siitä, että yrittäjä myy erääntymättömät laskunsa rahoitusyhtiölle, jota vastaan yritys saa lainaa. Laskurahoitus on suosiotaan monelle yritykselle hyvä tapa rahoittaa juoksevia menoja.

Luvan- tai ilmoituksenvaraista toimintaa, jossa yleisöltä kerätään rahaa ilman vastinetta, eli rahaa vastaan ei saa mitään. Tietyin poikkeuksin rahankeräys edellyttää joko Poliisihallituksen myöntämää rahankeräyslupaa tai pienkeräysilmoituksen tekemistä poliisilaitokselle. Lupaa voi hakea sähköisesti. Lupa voidaan myöntää yleishyödyllistä toimintaa harjoittavalle yhdistykselle, säätiölle tai uskonnolliselle yhdyskunnalle yleishyödyllisen toiminnan rahoittamiseksi. Lupaa hakevan yhteisön koko toiminnan ei tarvitse olla yleishyödyllistä, mutta rahankeräyksellä hankitut varat tulee käyttää yksinomaan yleishyödylliseen tarkoitukseen. Lisäksi lupa voidaan myöntää eräille laissa säädetyille tahoille, kuten yliopistoille ja ammattikorkeakouluille.

Pienkeräyksellä tarkoitetaan ajallisesti ja euromääräisesti rajoitettua rahankeräystä, joka voi kestää enintään kolme kuukautta ja sillä voi kerätä enintään 10 000 euroa. Pienkeräyksen voi järjestää yleishyödyllisten yhdistysten ja säätiöiden lisäksi vähintään kolmen luonnollisen henkilön rekisteröimätön ryhmä.

Lisätietoa pienkeräyksestä.

Sponsoroinnilla tarkoitetaan molempia osapuolia hyödyttävää vastikkeellista yhteistyötä. Sponsori saa toiminnalleen näkyvyyttä ja vahvistaa omaa brändiään ja sponsoroitava puolestaan saa rahoitusta tai rahanarvoista hyödykettä.

Euroopan Unionin rahoitusmekanismit

Back to top

Missä muodossa: Tuki.

Kenelle tarkoitettu: Rahoituksella kannustetaan yrityksiä investoimaan puhtaaseen energiaan ja teollisuuteen sekä luomaan sellaisia työpaikkoja, jotka ovat kestävän kehityksen kannalta relevantteja.

Rahoituksen määrä: Suuren mittaluokan hankkeiden pääomamenot ovat yli 7,5 miljoonaa euroa ja pienen mittaluokan hankkeiden pääomakustannukset alle 7,5 miljoonaa euroa.

Painopiste: Innovaatiorahasto tarjoaa tukea innovatiivisten vähähiilisten teknologioiden kaupallistamiseen. Tarkoituksena on edistää Euroopan ilmastoneutraaliustavoitteen saavuttamista. Globaalissa mittakaavassa innovaatiorahaston rahoittamilla hankkeilla pyritään vahvistamaan Euroopan teknologista johtoasemaa.

Huomioitavaa: Hakemuksia arvioidaan mm. ehkäistävien päästöjen potentiaalisella määrällä, innovaation tasolla, skaalattavuudella ja kustannustehokkuudella.

Missä muodossa: Tuki.

Kenelle tarkoitettu: Pienet ja keskisuuret yritykset ja mikroyritykset. Kunnat, kehittämisyhtiöt, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yhdistykset ja säätiöt.

Rahoituksen määrä: Hankkeille ei ole määritetty vähimmäiskokoa.

Painopiste: Ohjelmakaudella 2021–2027 kestävä kaupunkikehitys: kilpailukyky, älykäs investointi, ekologinen kestävyys, liikkumismahdollisuuksien parantaminen alueella, sosiaalinen kestävyys tukemalla tuloksellista ja osallistavaa työllisyyttä, koulutusta, osaamista, sosiaalista osallisuutta sekä terveydenhuollon yhdenvertaista saatavuutta ja vahvistamalla kulttuurin ja kestävän matkailun merkitystä

Huomioitavaa: Rahoituksen saaminen edellyttää todellisen tarpeen tunnistamista ja osoittamista. Toimintalinjoja ovat Innovatiivinen Suomi, Hiilineutraali Suomi, Saavutettavampi Suomi. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman sisältö tarkemmin (pdf).

Lisätietoja EAKR-rahoituksesta.

Missä muodossa: Tuki.

Kenelle tarkoitettu: Pienet ja keskisuuret yritykset ja mikroyritykset. Kunnat, kehittämisyhtiöt, tutkimus- ja koulutusorganisaatiot, yhdistykset ja säätiöt.

Rahoituksen määrä: Hankkeille ei ole määritetty vähimmäiskokoa.

Painopiste: Ohjelmakaudella 2021–2027 toimintalinjassa Työllistävä, osaava ja osallistava Suomi painopisteenä ovat työllisyyden ja osaamisen tukeminen, työelämän ja koulutuspolkujen kehittäminen.

Huomioitavaa: Rahoituksen saaminen edellyttää todellisen tarpeen tunnistamista ja osoittamista. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelman sisältö tarkemmin (pdf).

Lisätietoja ESR+-rahoituksesta.

Missä muodossa: Tuki.

Kenelle tarkoitettu: Rahoitusta ovat saaneet mm. osakeyhtiöt, yhdistykset, säätiöt, kaupungit, oppilaitokset, virastot ja ministeriöt.

Rahoituksen määrä: Noin 80 000 – 1 000 000 euroa.

Painopiste: EU:n Turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahaston (engl. Asylum, Migration and Integration Fund, AMIF) avulla vahvistetaan ja kehitetään Euroopan yhteistä turvapaikkajärjestelmää, tuetaan kolmansien maiden kansalaisten kotoutumista ja laillista maahanmuuttoa sekä kehitetään paluustrategioita.

Huomioitavaa: AMIF-rahoitus voi sopia erityisesti kotoutumisen edistämiseen liittyvien sosiaalisten innovaatioiden rahoittamiseen.

Lista vuonna 2021 myönnetyistä AMIF-rahoituksista.

Missä muodossa: Mikrolainan takaus.

Kenelle tarkoitettu: Mikroyritykset (jolla on korkeintaan kymmenen työntekijää ja jonka vuotuinen liikevaihto on alle 2 miljoonaa euroa), jolla on riski jäädä sosiaalisesti tai taloudellisesti poissuljetuksi. Erityisesti sosiaaliset yritykset.

Rahoituksen määrä: Enintään 25 000 euroa.

Painopiste: Mikrolainat heikossa asemassa oleville ryhmille ja mikroyrityksille. Ohjelmassa edistetään tasa-arvoa, torjutaan syrjintää, edistetään työllisyyttä ja torjutaan köyhyyttä.

Huomioitavaa: EU:n mikrolainoitus toimii EaSi (Employment and Social Innovation programme) -ohjelman puitteissa. EaSi-ohjelma edistää työllisyyttä ja sosiaalista innovointia.

Suomessa EaSI takauksia välittää Oma Säästöpankki.

Lisätietoja EU:n EaSI ohjelmasta.

Missä muodossa: Tuki.

Kenelle tarkoitettu: Yhdistykset, alle 10 henkilötyövuotta työllistävät yritykset, kunnat, oppilaitokset ja säätiöt.

Rahoituksen määrä: Tukea voi saada hankkeesta riippuen 20–100 % kokonaiskuluista.

Painopiste: Rahoitettavien hankkeiden tulee vastata Leader-ryhmän kehittämisstrategian tavoitteita eli oman kotiseudun kehittäminen. Hyvän hankkeen vaikutukset kantavat pitkälle hankkeen päättymisen jälkeen. Leader-ryhmät toimivat alueittain ympäri Suomea.

Huomioitavaa: Työntekijät auttavat hankesuunnitelman jalostamisessa ja rahoituksen hakuprosessin eri vaiheissa.

Lisätietoja Leader-rahoituksesta.

Kansalliset rahoitusmekanismit ja rahoittajat

Back to top

Missä muodossa: Lainat ja avustukset.

Kenelle tarkoitettu: Pienet ja keskisuuret yritykset. Suuret yritykset ja tutkimusorganisaatiot voivat saada rahoitusta yhteisiin projekteihin pk-yritysten kanssa. Julkista rahoitusta ja investointitukea yrityksille, jotka toimivat innovaatioalalla, teknisen kehityksen tai tutkimustyön piirissä. Periaatteessa yleishyödylliset säätiöt ja järjestöt voivat hakea rahoitusta, mutta käytännössä sen saaminen voi olla hankalaa, koska tuen myöntämisessä arvioidaan kasvu- ja vientitavoitteita, mikä kyseisten organisaatiomuotojen kohdalla voi olla haastavaa. Tämän tyyppiset organisaatiot voivat suuremman konsortion osana saada helpommin osuutensa Business Finlandin myöntämästä rahoituksesta.

Rahoituksen määrä: Avustusrahoituksen maksimi on 100 000 euroa.

Painopiste: Tutkimus- kehitys- ja innovaatiotoiminta, toiminnan kasvattaminen ja kansainvälistyminen.

Huomioitavaa: Business Finlandin tavoitteena on edistää vientiä ja hankkia ulkomaisia investointeja Suomeen.

Lisätietoja Business Finlandista.

Missä muodossa: Finnvera täydentää pankkirahoitusta tai voi toimia ainoana rahoittajana, jos rahoituksen tarve on korkeintaan 50 000 euroa.

Kenelle tarkoitettu: Pienet ja keskisuuret yritykset.

Rahoituksen määrä: Täydentää pankkirahoitusta tai voi toimia ainoana rahoittajana, jos rahoituksen tarve on korkeintaan 50 000 euroa.

Painopiste: Yritystoiminnan käynnistäminen, toiminnan kasvattaminen, kansainvälistyminen sekä vientiriskien minimoiminen.

Huomioitavaa: Finnvera huomioi toiminnassaan pitkän tähtäimen sosiaalisen, ekologisen ja taloudellisen vastuullisuuden.

Lisätietoja Finnverasta.

Missä muodossa: Asiakkaalle rakennetaan yksilöidysti rahoitusmalli, joka voi olla pääomaa, välirahoitusta tai lainaa.

Kenelle tarkoitettu: Markkinaehtoista rahoitusta yksityisille yrityksille. Finnfund toivoo, että investoitavassa hankkeessa tehdään yhteistyötä suomalaisten yritysten kanssa, mutta se ei ole pakollista. Finnfund rahoittaa kehitysmaihin perustettavia ja niissä toimivia yrityksiä, joihin liittyy suomalainen intressi. Painotus kestävään kehitykseen liittyvissä toimialoissa. Finnfundin rahoittaman yrityksen tulee edistää Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) kehitysapukomiteassa (DAC) kehitysmaiksi luokiteltujen maiden taloudellista ja sosiaalista kehitystä. Tukea annetaan ohjaamalla henkisiä ja aineellisia voimavaroja näiden maiden teollisen ja muun taloudellisen yritystoiminnan kehittämiseen. Yhtiön tarkoituksena ei ole voiton tuottaminen osakkeenomistajille.

Rahoituksen määrä: Rahoituksen suuruus 1–25 miljoonaa euroa.

Painopiste: Finnfund investoi kehitysmaissa toimivien tai sinne perustettavien vastuullisten yritysten taloudellisesti kannattaviin hankkeisiin, jotka tukevat kestävää kehitystä. Valtioneuvoston kunkin maan osalta tekemän päätöksen nojalla yhtiö voi harjoittaa edellä tarkoitettua toimintaa myös muissa kuin kehitysmaiksi luokitelluissa maissa.

Huomioitavaa: Laina-aika 5–10 vuotta. Vakuus määräytyy riskin, rahoituksen määrän ja muiden näkökulmien perusteella. Rahoituspäätös tulee n. 3–4 kuukauden sisällä ensimmäisestä yhteydenotosta. Finnfund on valtio-omisteinen yhtiö, joka kuuluu ulkoasiainministeriön hallinnonalaan. Yhtiön osakkeista vähintään 51 % tulee olla valtion omistuksessa. Valtioneuvosto voi määräämillään ehdoilla antaa yhtiölle sitoumuksia siitä, että valtio korvaa yhtiölle sen luotonanto- ja takaustoiminnassa mahdollisesti syntyneitä tappioita sekä osake- ja osuussijoitusten menetyksiä ja arvonalenemisia ja että valtio maksaa yhtiön ottamasta muusta kuin euromääräisestä lainasta mahdollisesti aiheutuvan kurssitappion valtion talousarviossa tarkemmin määrättävissä rajoissa.

Tarkempaa tietoa Finnfundia ohjaavasta laista.

OECD:n määritelmän mukaiset kehitysmaat (pdf).

Lisätietoja Finnfundista.

Missä muodossa: Liikekumppanuustuki.

Kenelle tarkoitettu: Finnpartnership tarjoaa suomalaisille yrityksille ja organisaatioille kehitysmaaliiketoimintaan liittyvää neuvontaa, rahoitusta sekä kontakteja. Finnpartenrshipin palvelut ovat ilmaisia ja tarkoitettu yrityksille, oppilaitoksille, kansalaisjärjestöille ja muille toimijoille.

Rahoituksen määrä: Tuki kattaa 30, 50, 70 tai 85 % hyväksytyn hankebudjetin kustannuksista.

Painopiste: Tuki on tarkoitettu kaupalliseen, sellaisen yhteistyöhön tähtäävän ja kannattavan liiketoiminnan aloittamiseen, joka on pitkäaikaista ja suuntautuu kehitysmaihin. Tukea voi saada sekä selvitys-, pilotointi- ja koulutusvaiheisiin että jo olemassa olevan liiketoiminnan kehittämiseen. Hankkeiden tulee luoda myönteistä kehitystä kohdemaissaan. Hakemuksia arvioidaan hankkeiden taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden perusteella.

Huomioitavaa: Finnpartnership ylläpitää matchmaking-palvelua, jonka avulla voi etsiä mahdollisia liikekumppaneita kehittyvistä maista. Finnpartnership järjestää hakemustyöpajoja kerran kuukaudessa. Finnpartnership on ulkoministeriön rahoittama ja Finnfundin hallinnoima liikekumppanuusohjelma. Sen tehtävänä on edistää liiketoimintaa Suomen ja kehitysmaiden välillä.

Lisätietoja Finnpartnershipistä.

Missä muodossa: Hanke ja kokeilurahoitus

Kenelle tarkoitettu: Sitra käynnistää ja toteuttaa hankkeita yhdessä yksityisten, julkisten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Rahoituksen määrä: Rahoitettavien hankkeiden suuruus vaihtelee pienistä, muutaman kuukauden projekteista suurempiin monivuotisiin hankkeisiin. Sitra tekee myös pienempiä kokeiluja, joilla etsitään ratkaisuja ja uudenlaisia toimintatapoja yhteiskunnallisten uudistusten nopeuttamiseksi. Näihin etsitään kumppaneita ideakuulutusten kautta. Ideakuulutuksista tiedotetaan Sitran tapahtumakalenterissa.

Painopiste: Rahoitettavien hankkeiden tulee liittyä Sitran toiminnan teemoihin ja käytännön työhön. Sitran teemoja ovat demokratia ja osallisuus, kestävyysratkaisut ja datatalous.

Huomioitavaa: Rahoituksen hakemiseen ei ole erillistä hakuaikaa tai hakulomaketta. Teemoihin sopivan hankeidean tiimoilta voi olla yhteydessä aihepiiristä vastaavaan yhteyshenkilöön.

Lisätietoja Sitrasta.

Missä muodossa: Valtionavustukset ovat valtion varoista myönnettävää harkinnanvaraista rahoitusta, jolla tuetaan jotakin yhteiskunnallisesti tarpeellista toimintaa tai hanketta. Valtionapuviranomaiset jakavat avustuksia. Valtionapuviranomaisena toimivat esimerkiksi ministeriöt, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset eli ELY-keskukset ja aluehallintovirastot.

Kenelle tarkoitettu: Valtionavustuksia voidaan myöntää esimerkiksi yhteisöille, kuten yhdistyksille ja säätiöille, yrityksille, asunto-osakeyhtiöille, kunnille ja kuntayhtymille sekä korkeakouluille.

Painopiste: Rahoituslähteitä selvitettäessä kannattaa katsoa omaan projektiin tai toimintaan liittyvän hallinnonalan myöntämät avustukset. Monet erityisavustukset voivat soveltua sosiaalisten innovaatioiden rahoittamiseen.

Oheisessa linkissä on tiivistetty yleistä tietoa joidenkin valtionapuviranomaisten myöntämistä avustuksista ja listattu linkit, joiden takaa voi löytyy yksityiskohtaisempaa tietoa.

Usein kysyttyä valtionavustustoiminnasta.

Missä muodossa: Määräraha.

Kenelle tarkoitettu: Järjestöt, säätiöt, kunnat ja muut toimijat, kuten yliopistot, ammattikorkeakoulut ym. oppilaitokset.

Rahoituksen määrä: Rahoitusta jaetaan vuodessa yhteensä noin 2 miljoonaa euroa.

Painopiste: Terveyden edistämisen kokeilu- ja kehittämishankkeisiin sekä terveyden edistämistä tukeviin tutkimushankkeisiin ja ohjelmiin. Tukea voidaan myöntää hankkeille, jotka tukevat valtakunnallisten terveyden edistämisen ohjelmien toimeenpanoa. Rahoituksen painotukset vahvistetaan vuosittain. Vuoden 2023 painopisteet ovat kuntien hyvinvointijohtamisen vahvistaminen, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen koordinaation vahvistaminen, yksinäisyyden vähentäminen, luontolähtöisten menetelmien käyttöönotto ja ehkäisevän päihdetyön sisältöjen ja menetelmien kehittäminen.

Huomioitavaa: Hankkeiden kesto 1–3 vuotta.

Hakuajat: Haku alkaa vuosittain toukokuussa.

Lisätietoja terveyden edistämisen määrärahasta.

Missä muodossa: Avustus.

Kenelle tarkoitettu: Suuri osa rahoituksista kohdennetaan julkisen sektorin toimijoille tai kunnille/kuntayhtymille, mutta joitain erityisavustuksia voivat hakea myös järjestöt ja säätiöt.

Rahoituksen määrä: Avoinna olevien hakemusten kokonaisbudjetti löytyy kunkin hakemuksen tiedoista. Myönnettävien avustusten kokonaismäärä on yleensä noin 1–6 miljoonaa euroa.

Painopiste: Opetus- ja kulttuuriministeriö tukee valtionavustuksilla mm. koulutukseen, tieteeseen, kulttuuriin, liikuntaan ja nuorisotyöhön liittyvää toimintaa ja hankkeita.

Huomioitavaa: Voit katsoa Opetus- ja kulttuuriministeriön avustusten hakuaikoja täältä.

Lisätietoja opetus- ja kulttuuriministeriön avustuksista.

Missä muodossa: Avustus.

Kenelle tarkoitettu: Avustuksia myönnetään yleisavustuksina valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille sekä valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille niiden perustoimintaan.

Rahoituksen määrä: Avoinna olevien hakemusten kokonaisbudjetti löytyy kunkin hakemuksen tiedoista.

Painopiste: Ympäristöministeriö myöntää avustusta:

  • valtakunnallisille luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöille
  • valtakunnallisille asunto- ja rakennusalan järjestöille
  • saaristoalueiden jätehuoltoa edistävään toimintaan
  • seudullisesti ja valtakunnallisesti merkittävien virkistysalueiden hankintaan

Huomioitavaa: Ympäristöhallinnon avustuksia myöntävät sekä ympäristöministeriö että elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset (ELY-keskukset). Tarkemmat tiedot, ohjeet ja lomakkeet julkaistaan hakukuulutuksen yhteydessä, joka julkaistaan yleensä vuosittain lokakuussa.

Lisätietoja ympäristöministeriön avustuksista.

Missä muodossa: Avustus.

Kenelle tarkoitettu: Oikeusministeriö myöntää valtionavustuksia ja tiedottaa oikeusalan EU-rahoituksesta. Rahoitusta myönnetään:

  • Saamelaisten kulttuuri-itsehallinnon ylläpitämiseen
  • Rauhantyön järjestöille ja Ihmisoikeusliitto ry:lle
  • Rikollisuutta ehkäisevää työtä tekeville yhteisöille sekä rikollisuutta ehkäisevän työn arviointiin
  • Rikosuhripäivystyksen toimintaan ja muille rikosten uhrien tukipalveluja tuottaville yhteisöille
  • Julkisen sanan neuvostolle
  • Oikeusjärjestyksen ja demokratian kehittämistä ja tunnetuksi tekemistä tukevaan toimintaan
  • Valtionhallinnon laitosten ja yliopistojen kanssa toteutettavista rikoksentorjuntahankkeista ja rikoksentorjuntahankkeiden arvioinneista aiheutuviin menoihin

Joidenkin säätiöiden tarjoama rahoitus voi myös soveltua sosiaalisen innovaation rahoittamiseen.

Rahoituksen määrä: Myönnettyjen rahoitusten suuruus vuonna 2021 oli noin 1000 – 960 000 euroa. Aiemmin myönnettyjen avustusten suuruus on kirjattu kuhunkin osioon oikeusministeriöin verkkosivuilla.

Painopiste: Avustuksella edistetään ihmisoikeuksien toteutumista, tasa-arvoa, demokratiaa ja sosiaalisesti kestävää yhteiskuntaa.

Huomioitavaa: Kunkin osion tarkemmat kriteerit ja hakuajat päivitetään oikeusministeriön verkkosivuille.

Lisätietoja oikeusministeriön rahoitusohjelmista.

Missä muodossa: Hankeavustus (C-avustus), kohdennettu toiminta-avustus (Ak-avustus), yleisavustus (Ay-avustus) ja investointiavustus (B-avustus)

Kenelle tarkoitettu: Oikeuskelpoisille, rekisteröidyille ja yleishyödyllisille yhteisöille ja säätiöille

Rahoituksen määrä: Myönnettyjen avustusten määrä on tavallisesti 5000 – 3 000 000 euroa riippuen hankkeen laajuudesta.

Painopiste: Terveyden ja sosiaalisen hyvinvoinnin edistäminen.

Huomioitavaa: Uudet investointiavustukset myönnetään kerralla koko investoinnin toteutusajalle, jonka kesto voi olla korkeintaan kolme vuotta.

Hakuajat: Uusia avustuksia voidaan hakea huhti–toukokuussa. Käynnissä oleville avustuksille voidaan hakea jatkoavustusta elo–syyskuussa. Lisätietoja STEA:n hakuajoista ja hakemusten käsittelystä.

Lisätietoja STEA-rahoituksesta.

Missä muodossa: Avustus.

Kenelle tarkoitettu: Pienet ja keskisuuret yritykset, joilla on alle 250 työntekijää ja joiden liikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai sen tase on korkeintaan 43 miljoonaa euroa. Yleishyödylliset toimijat voivat saada tukea palveluliiketoiminnan kehittämistä tukevan asiantuntijapalvelun hankintaan, jos se kykenee osoittamaan, että sillä on kaupallista liiketoimintaa.

Rahoituksen määrä: Rahoitus ei kata kaikkia kuluja eli hankkeen toteuttamiseen pitää olla muutakin rahoitusta.

Painopiste: Yrityksen käynnistäminen, kehittäminen ja kansainvälistyminen.

Huomioitavaa: ELY-keskuksen yritysrahoituksella tavoitellaan mahdollisimman suurta vaikutusta alueiden elinvoimaan ja elinkeinotoiminnan kehittymiseen.

Lisätietoja Yritysten kehittämisavustuksesta.

Missä muodossa: Avustus.

Kenelle tarkoitettu: Julkiset ja yksityiset yhteisöt tai säätiöt.

Rahoituksen määrä: Rahoitus ei kata kaikkia kuluja eli hankkeen toteuttamiseen täytyy olla muutakin rahoitusta. Avustus kattaa enintään 80 % kuluista ja 45 % hankkeeseen sisältyvistä investoinneista.

Painopiste: Avustusta myönnetään sellaisiin kehittämishankkeisiin, jolla edistetään suoraan alueen pk-yritysten käynnistämistä, kasvua tai kehittämistä.

Huomioitavaa: Suunnitteluvaiheessa voi ottaa yhteyttä ELY-keskuksen asiantuntijoihin, jotka kertovat hankkeen soveltuvuudesta avustukseen ja auttavat tuen hakemisessa.

Lisätietoja toimintaympäristön kehittämisavustuksesta.

Missä muodossa: Tuki.

Kenelle tarkoitettu: Päätoimiseksi yrittäjäksi aikova henkilö, jolla riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan. Hakija voi olla työtön työnhakija, työssä oleva, opiskelija tai kokoaikaiseksi yrittäjäksi siirtyvä sivutoiminen yrittäjä.

Rahoituksen määrä: Vuonna 2022 starttiraha on 34,50 euroa/pvä, noin 700 euroa/kk enintään 12 kuukauden ajan. Starttirahaa maksetaan viideltä päivältä viikossa.

Painopiste: Uutta yritystoimintaa ja työllistymistä.

Huomioitavaa: Rahoituksen myöntämisessä otetaan huomioon kilpailutilanne yrityksen toimialalla ja toimialueella. Siten varmistetaan, että yrityksellä on hyvät mahdollisuudet menestyä.

Lisätietoja starttirahasta.

Missä muodossa: Palkkatuki on työttömän työnhakijan työllistämiseen tarkoitettu harkinnanvarainen tuki.

Kenelle tarkoitettu: Palkkatukea voivat saada kaikki työnantajat lukuun ottamatta valtion virastoja ja laitoksia. Palkkatuen myöntäminen edellyttää, että palkkatuki ei vääristä kilpailua, työnantaja sitoutuu maksamaan työehtosopimuksen mukaisen palkan ja työnantaja on hoitanut lakisääteiset velvoitteensa.

Rahoituksen määrä: Palkkatuella voidaan kattaa 30, 40 tai 50 prosenttia palkkauskustannuksista. Eräissä tilanteissa yhdistys, säätiö tai rekisteröity uskonnollinen yhdyskunta voi saada palkkatukea 100 prosenttia palkkauskustannuksista.

Painopiste: Palkkatuen myöntämisen kriteerit riippuvat työllistettävän henkilön tilanteesta. Työllistettävän henkilön tulee varmistaa oikeutensa palkkatukeen ja palkkatukeen liittyvät kriteerit omalta virkailijaltaan.

Huomioitavaa: Palkkatukea haetaan ennen työsuhteen alkamista työ- ja elinkeinotoimiston toimisto Yrityksen ja työnantajan Oma asiointi -palvelun kautta tai verkosta tulostettavalla lomakkeella.

Lisätietoja palkkatuesta.

Kenelle tarkoitettu: Kirjanpitovelvolliset yksityiset ja julkiset organisaatiot, jotka maksavat työtapaturma- ja ammattitautivakuutusta.

Rahoituksen määrä: Rahoitus määräytyy hankkeen perusteltujen ja realististen kulujen perusteella.

Painopiste: Työsuojelurahasto rahoittaa tutkimus-, kehittämis- ja viestintähankkeita, jotka edistävät suomalaisten työpaikkojen työturvallisuutta, työterveyttä, tuottavuutta ja työelämän suhteita. Hankkeen on kohdistuttava Työsuojelurahaston toimialalle ja sillä on oltava uutuusarvoa.

Huomioitavaa: Ei teemoittaista hakua, mutta Työsuojelurahasto on kiinnostunut rahoittamaan yhteiskunnallisia yrityksiä. Organisaatioille myönnetty rahoitus ei voi olla 100 prosenttia hankkeen kuluista, eikä rahoituksella voi kattaa organisaation normaalin toiminnan kuluja. Omarahoituksen osuutta ei ole määritelty mutta suurempi omarahoitus osuus (tai muualta tuleva rahoitus) parantavat hakemuksen painoarvoa.

Lisätietoja työsuojelurahaston rahoitusvaihtoehdoista.

Säätiöiden myöntämät erilaiset avustukset voivat soveltua sosiaaliseen innovaation rahoittamiseen tai esimerkiksi innovaatioon liittyvän tutkimusosuuden rahoitukseen. Apurahoja myöntäviä säätiöitä on lukuisia ja niiden avustusteemat vaihtelevat. Opetus- ja kulttuuriministeriön tarjoama palvelu Tiedejatutkimus.fi kokoaa ja jakaa tietoa Suomessa tehtävästä tutkimuksesta. Sivustolla on ajantasainen listaus säätiöiden myöntämistä apurahoista ja avustuksista.