“Yrityksen ainoa tehtävä on tuottaa omistajille voittoa” on aikansa elänyt ajatus. Kiristyvä sääntely pistää vauhtia yritysten kestävyyteen, ja lakisääteiset vaatimukset suuremmille yritykselle pakottavat myös pienet yritykset toimimaan vastuullisemmin ja läpinäkyvämmin. Tämän vuoden yrittäjyyskasvatuspäivillä Jyväskylässä uskottiin vahvasti, että yrittäjät – nykyiset ja tulevat – ovat avainasemassa muutoksessa kohti kestävää tulevaisuutta.
Yrittäjyyskasvatuspäivät järjestettiin 23.–24.9. teemalla kestävä ja vastuullinen yrittäjyys. Seminaarin puheenvuoroissa ja keskusteluissa pidettiin tärkeänä, että liiketoimintaa toteutetaan sosiaalinen ja ekologinen hyvinvointi huomioiden. Niiden asettaminen samalle viivalle taloudellisen hyvinvoinnin kanssa odottaa kuitenkin vielä suurempaa ajatusmaailman muutosta.
Toisaalta voisi ihmetellä miten kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin luominen on voinut ajan saatossa jäädä niin taka-alalle?
Jyväskylän yliopiston emeritaprofessori Paula Kyrön avauspuheenvuorossa otettiin katsaus modernin yhteiskunnan kehittymiseen ja siihen, miten viimeistään 1800-luvun lopussa tehokkuudesta tuli taloudellisen toiminnan ainut tavoite. Nopeasti kehittyvä teollisuus ja kasvava talous syrjäytti muut arvot tieltään. Lohdullinen muistutus oli, että olemassa oleva järjestelmä on ihmisten keksimä, ja se voidaan yhdessä myös muuttaa.
Yrittäjyyskuva kaipaa pöllyttämistä
Yrittäjyysosaaminen on tärkeä työelämätaito. Opetus- ja kulttuuriministeriö on luonut linjaukset teeman strategiseen toteuttamiseen kaikilla kouluasteilla. Korkeakoulukontekstissa yrittäjyys ei tarkoita oman yrityksen perustamista, vaan se on erityisesti taitoja ja tekemisen asennetta: luovuutta, innovaatioita, kykyä tarkastella asioita laaja-alaisesti ja reagoida yhteiskunnan muutoksiin.
Yrittäjyyskasvatuksella ja -osaamisella on monia tavoitteita. Kuitenkin viimeisen reilun vuosikymmenen startup-pöhinä on lyönyt myös yrittäjyyskasvatuksen kentän läpi, erityisesti korkea-asteella, ja ollut vahvasti esillä yrittäjyyden opetuksessa. Tehokkaan ja nopean kasvun korostaminen voi kuitenkin tuntua monelle vieraalta.
Liian yksipuolinen kuva yrittäjyydestä hautaa alleen sen moninaisuuden. Polarisoitunut menestyjäkuva muhkeine exiteineen ei anna todellista kuvaa yrittäjyydestä, eikä välttämättä myöskään ole yhdensuuntainen elintärkeiden vastuullisuus- ja kestävyystavoitteiden kanssa. Yrittäjyys ei ole pelkästään voiton maksimointia, vaan voi pohjautua myös arvoihin, hyvän luomiseen ja yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys osaksi yrittäjyyskasvatusta
Yhä useampi nuori haluaa vaikuttaa yhteiskunnallisiin epäkohtiin, ja monien opiskelijoiden yritysideat liittyvät kestävän kehityksen haasteisiin. Opiskelijoille arvomaailman ja työelämän yhdistäminen on tärkeää, mutta suhtautuminen yrittäjyyteen voi olla ristiriitaista, jopa negatiivista.
Kestävä ja vastuullinen yrittäjyyskasvatus hakee vielä muotoaan, mutta uusi sukupolvi on jo valmis muutokseen ja arvolähtöiseen toimintaan.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys voi toimia väylänä nuorten halussa vaikuttaa ja olla aktiivisesti mukana paremman tulevaisuuden rakentamisessa. Yhteiskunnallinen yrittäjyys tulisi nostaa yrittäjyyskasvatuksessa esille yhtenä varteenotettavana vaihtoehtona yrittäjyydelle ja työllistymiselle.
Elina Pöllänen toimii Diakonia ammattikorkeakoulussa TKI-asiantuntijana ja projektipäällikkönä. Hänellä on asiantuntemusta uuden liiketoiminnan ja -ideoiden kehittämisestä. Erityisesti hän on kiinnostunut yhteiskunnallisesti vaikuttavien ja kestävien ratkaisujen edistämisestä.
Materiaaleja yhteiskunnallisen yrittäjyyden opiskeluun ja opettamiseen:
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden osaamiskeskuksessa ja Open Business for Community Development –hankkeessa on tuotettu oppimateriaaleja yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Ne parantavat oppilaitosten valmiuksia ja osaamista tukea aloittavia yhteiskunnallisia yrittäjiä ja siitä kiinnostuneita opiskelijoita yrittäjäpolkunsa alussa.
OBCD MOOC-kurssit: Toiselle ja korkea-asteelle tuotettujen MOOC-kurssien kurssien teemat vaihtelevat liiketoiminnan ja vaikuttavuuden strategisesta suunnittelusta verkostojen rakentamiseen ja monimuotoisissa työyhteisöissä toimimiseen. Opiskelijat voivat itse valita sopivat kurssit osaamistarpeensa ja kiinnostuksensa mukaan.
Yhteiskunnallinen yritys –kirja: Kirja käsittelee yhteiskunnallisen yrittäjyyden moninaisuutta ja sen tarjoamia mahdollisuuksia yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Kirja on Suomessa ensimmäinen laatuaan.
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden ohjauksen osaaja -koulutus: Koulutus antaa tietoa yhteiskunnallisista yrityksistä sekä siitä, kuinka neuvoa yrityksen perustamisessa ja liiketoiminnan kasvattamisessa. Viisiteemainen koulutus koostuu video- ja oheismateriaaleista ja sen voi opiskella itsenäisesti.
Muutoksentekijän työkirja: Työkirja tarjoaa innostavia menetelmiä muun muassa oman liikeidean kehittämiseen, kohderyhmän ja asiakkaiden ymmärtämiseen, ekosysteemin kartoittamiseen, rahoituksen hankkimiseen ja liiketoiminnan skaalaamiseen.