Lapin työllisyyttä edistäviä yhteiskunnallisia yrityksiä tunnistamassa - Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus

Lapin työvoiman kohtaanto-ongelma on koko maan haasteellisin. Työnvoiman kohtaanto-ongelma kuvaa tilannetta, jossa työvoima ja avoinna olevat työpaikat eivät eri syistä kohtaa. Lapissa oli syyskuussa 2024 työttömiä työhakijoita 7330, joiden joukossa on monia heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, kuten osatyökykyiset/täsmätyökykyiset, pitkäaikaistyöttömät ja maahanmuuttajat. Samaan aikaan työpaikkoja oli auki noin 6300.

Lappi-sopimuksessa, eli Lapin maakuntaohjelmassa (2022–2025) mainitaan, että alueen heikossa työmarkkina-asemassa olevien työttömien työnhakijoiden työelämäedellytyksiä ja työllistymistä parannetaan. Heikossa työmarkkina-asemassa olevissa henkilöissä on valtavasti tunnistamatonta ja tunnustamatonta työvoimapotentiaalia, jonka oikeanlaisella tukemisella ja hyödyntämisellä voitaisiin lieventää myös alueen työvoiman kohtaanto-ongelmaa.

Työllisyyttä edistävät yhteiskunnalliset yritykset ovat yksi keino ongelman ratkaisuun. Työllisyyttä edistävät, tai eurooppalaisittain työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset, ovat toimijoita, joiden päätavoitteena on auttaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämisessä tai työllisyyden edistämisessä. Ne toteuttavat tavoitettaan luomalla pysyviä työpaikkoja ja/tai tarjoamalla siirtymätyöpaikkoja, jotka helpottavat siirtymistä avoimille työmarkkinoille koulutus- ja valmennusmahdollisuuksien kautta.

Mikä on työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys?

Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen kokoaman tilastodatan mukaan syyskuussa 2024 Lapissa oli yhteensä 21 työhön integroivaa yhteiskunnallista yritystä. Näistä yrityksistä 17 on valittu aineistoon tilastollisesti, eikä kaikilla välttämättä ole työhön integroivan yhteiskunnallisen yrityksen piirteitä. Neljällä asiantuntija-arvion mukaan valitulla yrityksellä on myös Yhteiskunnallinen Yritys -merkki. Siinä missä merkin omaava toimija tunnistaa itsensä (työhön integroivaksi) yhteiskunnalliseksi yritykseksi, tilastollisesti luokitellut välttämättä eivät.

Euroopassa laajemmin käytössä oleva työhön integroivan yhteiskunnallisen yrityksen termi ei ole Suomessa kovin tunnettu, eivätkä yritykset välttämättä tunnista itseään sellaiseksi. Termin määritelmä ei myöskään ole välttämättä joka yhteydessä sama.

Mitä työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys voi suomalaisessa kontekstissa tarkoittaa? Mitä ominaisuuksia ja erityispiirteitä tämän kaltaisella toimijalla on? Minkälainen yritys, säätiö, osuuskunta tai vaikkapa järjestö voi omaksua määritelmän kuvaamaan omaa toimintaansa?

Valo-Valmennusyhdistys on hakemassa selvennystä näihin kysymyksiin toteuttamassaan Lapin yhteiskunnalliset yritykset työllisyyttä edistämässä -hankkeessa (ESR+). Hankkeen ensimmäisenä toimenpiteenä on tunnistaa alueen työllisyyttä edistävät yhteiskunnalliset yritykset ja täsmentää käsitystä niistä. Hanke kuuluu Lapin Sosiaalinen kädenjälki -hankeperheeseen, jonka taustalla on edellä mainitun Lappi-sopimuksen toimeenpanosuunnitelmaan kirjatut toimet alueen työvoiman kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi. Hankkeessa tehty selvitys tulee antamaan myös valtakunnallisesti täsmällisempää käsitystä aiheesta.

Täsmennystä ja määrittelyä tarvitaan

Pyörää ei kuitenkaan tarvitse keksiä kokonaan uudelleen. Suomen yhteiskunnallisten yritysten strategian (2021) määritelmää yhteiskunnallisesta yrityksestä (vapaasti) lainaten, työhön integroivan yhteiskunnallisen yrityksen määritelmä voisi kuulostaa vaikkapa tältä:

Työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys harjoittaa liiketoimintaa heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämisen ja työllisyyden edistämiseksi, ja käyttää yli puolet voitoistaan tai ylijäämästään tämän tavoitteen edistämiseen, mikä on vahvistettu yhteisön yhtiöjärjestykseen tai sääntöihin. Lisäksi työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys korostaa toiminnassaan vastuullisuutta, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä sekä hallintomallissaan osallisuutta ja demokratiaa.

Määritelmään voisi näiden piirteiden lisäksi kuulua heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen ja työllisyyden edistämiseen liittyviä toimintatapoja. Näitä voivat olla jo aikaisemmin mainitut pysyvien työpaikkojen luominen ja/tai siirtymätyöpaikkojen tarjoaminen, jotka helpottavat siirtymistä avoimille työmarkkinoille. Työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset voivat myös tarjota koulutus- ja valmennusmahdollisuuksia työntekijöilleen.

Eurooppalaisissa määritelmissä voi olla maininta, että työhön integroivien yritysten työntekijöistä tulee olla vähintään 30 prosenttia vammaisia tai heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Suomessa tämä ei ole velvoittava luku, mutta niillä työhön integroivilla suomalaisilla yrityksillä, joiden työntekijöistä vähintään 30 prosenttia on kyseisiä henkilöitä, voi olla mahdollisuus osallistua julkisen sektorin ns. varattuihin hankintoihin.

Yhteiskunnallisella yrityksellä ei ole suomalaisessa lainsäädännössä juridista muotoa. Suomen yhteiskunnallisten yritysten strategian (2021) lähtökohtana on ennemminkin ollut lisätä erityisen säädöspohjan tai erityiskohtelun sijaan yhteiskunnallisten yritysten erityispiirteiden tunnustamista sekä toimintaedellytysten vahvistamista. Näin voisimme katsoa myös työhön integroivan yhteiskunnallisen yrityksen määrittelemisen palvelevan ennen kaikkea kyseessä olevien yritysten erityispiirteiden tunnistamisessa sekä myöhemmin myös niiden toimintaedellytysten vahvistamisessa.

Ella Autti työskentelee Valo-Valmennusyhdistyksessä ja toimii erityisasiantuntijana Lapin yhteiskunnalliset yritykset työllisyyttä edistämässä – hankkeessa (ESR+).

Lue lisää!