Julkiset hankinnat työllistämisen välineenä

Tunnetko jo työllistämisehdon tai varatut hankinnat? Ne ovat julkisten hankintojen keinoja edistää myös osatyökykyisten henkilöiden työllisyyttä.

YYO julkaisee vuoden 2024 alussa Julkisten hankintojen käsikirjan yhteisötalouden toimijoille.

Teksti ja kuva: Tiina Jäppinen

Kun yhteiskunnallinen yritys on työhön integroiva organisaatio, on sen missiona työllistää osatyökykyisiä ja muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä. Työhön integrointi voi tarkoittaa esimerkiksi henkilön suoraa palkkausta, työntekoa erilaisissa työsuhteissa, tuettua työtä sen eri muodoissa tai valmennusta kohti työelämää.

Työhön integroivilla yrityksillä voi olla myös mahdollisuus osallistua julkisen sektorin ns. varattuihin hankintoihin. Niissä kunta tai valtion voi varata hankintoja yrityksen palveluihin tai tuotteisiin, jos tarjoajan työntekijöistä on vähintään 30 prosenttia vammaisia tai muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä.

Julkisissa hankintojen kilpailutuksissa voidaan käyttää myös työllistämisehtoa. Siinä yritys sitoutuu työllistämään osatyökykyisiä henkilöitä, jos siitä tulee hankintakilpailun jälkeen sopimuskumppani. Työllistämisehtoa voidaan käyttää periaatteessa minkä tahansa tuotteen tai palvelun hankintaan.

Työllistämisehto auttanut myös yrityksiä

Suomessa on usean hallituskauden aikana edistetty julkisten hankintojen vastuullisuutta. Pelkän tuotteen tai palvelun hinnan lisäksi hankintalaki tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa esimerkiksi ympäristö-, sosiaali- ja työllisyysnäkökohtiin hankintaan lisättyjen erityisehtojen kautta.

Hankinnoilla työllistäminen tarkoittaa, että julkinen hankkija liittää tarjouspyyntöönsä ja hankintasopimukseensa työllistämistä koskevan ehdon tai liittää sen arviointikriteeriksi. Työllistämisehto edellyttää, että palvelun tai tuotteen hankintaan osallistuva sopimuskumppani työllistää sopimuskauden aikana tilaajan määrittelemiä heikommassa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä, kuten pitkäaikaistyöttömiä osatyökyisiä henkilöitä tai nuoria, joilla työttömyys on pitkittynyt.

Yrittäjien hankinta-asiamies Pentti Komssi on neuvonut kymmenen vuotta niin yrityksiä kuin hankintayksiköitä työllistämisehdon käytössä. Hänen mukaansa yrityksistä on aina löytynyt osatyökykyisille henkilöille selkeä tehtävä ennen kuin palkkaus alkaa.

– Alkuun yrityksiltä tuli aika räväköitäkin mielipiteitä. Epäiltiin, onko työllistämisehdon takia rekrytoitavalle henkilölle mitään tekemistä yrityksessä, kertoi Komssi.

– Negatiivisimmat kommentit tulivat sellaisilta henkilöitä, jotka eivät tunteet hankinnoilla työllistämistä. Yleisemminkin julkisia hankintoja kritisoivat eniten ne, jotka tuntevat niitä vähiten, hän muisteli.

Moni työllistyi hankintojen jälkeen yrityksiin myös pysyvästi. Työllistämisehtoa käytetään kuitenkin vielä vähän. Vuonna 2022 yksittäisten hankintatoimistojen julkisista hankinnoista vain 5,6 prosentissa käytettiin työllistämisehtoa.

Komssi uskoo, että moni osatyökykyinen henkilö olisi jäänyt palkkaamatta ilman työllistämisehtoa tai palkkatukea. Työllistämisehdon vaikutus voi silti yllättää. Komssi kertoi eräästä 10 hengen yrityksestä, jossa suhtauduttiin hyvin kriittisesti työllistämisehtoon.

Yritys kuitenkin palkkasi ehdon mukaisesti pitkään työttömänä olleen osatyökykyisen henkilön projektityöntekijäksi, sitten hän siirtyi projektipäälliköksi ja lopulta henkilöstä tuli toimitusjohtaja.

Toinen työllistämisehtoa toteuttava yritys palkkasi osatyökykyisiä henkilöitä enemmän, mitä työllistämisehto vaati: – He halusivat kantaa yhteiskunnallista vastuuta, koska se oli järkevää, totesi Komssi painottaen neljää viimeistä sanaa.

Komssi kertoi edellä kuvattuja yrittäjän näkökulmia Hankinnoilla työllistämisen vauhditus -hankkeen seminaarissa 14.2.2023. Lähetys on edelleen katsottavissa Kunta.tv -sivulla ja Komssin osuus alkaa kohdasta 1:22.

Varatut hankinnat

Varatut hankinnat on yksi keino edistää sosiaalista vastuuta julkisilla hankinnoilla. Silloin kunta tai valtio varaa hankintoja työkeskukselle, työohjelmille tai muille vastaaville toimijoille. Vates-säätiössä Jari Korpelan YYO:lle tekemän selvityksen mukaan Suomessa on arviolta noin 40 toimijaa, jotka voisivat osallistua varattuun hankintamenettelyyn.  

Varatuilla hankinnoilla tarkoitetaan hankintalaissa olevaa mahdollisuutta kohdentaa tarjouspyyntö sellaisille toimijoille, joiden päätarkoituksena on vammaisten tai muiden heikommassa asemassa olevien henkilöiden sopeuttaminen yhteiskuntaan ja työelämään. Tarjouskilpailuun osallistumisen yhtenä edellytyksenä on, että tarjoajan työntekijöistä on vähintään 30 prosenttia vammaisia tai muita heikommassa asemassa olevia henkilöitä.

Varattuja hankintoja on tehty Suomessa hyvin vähän. Selvityksen mukaan hankinnat ovat koskeneet esimerkiksi ympäristönhoitoa ja kiinteistönhuoltamista sekä pesulapalvelua, jossa käytettiin käyttöoikeussopimusta.

Muita lähteitä ja lisätietoa

Suurin osa alla olevista julkisia hankintoja koskevista lähteistä on tarkoitettu kunnan ja valtion hankintoja tekeville henkilöille, mutta lähteistä saa itselleen tärkeää tietoa myös yritys, joka haluaa tarjota palveluita tai tuotteitaan julkisten hankintojen kautta.

  • Julkisten hankintojen käsikirja (2023). Valtionvarainministeriö. Käsikirjassa on otettu huomioon vuoden 2016 jälkeen tehdyt hankintalain muutokset ja kansallisen julkisten hankintojen strategian laatiminen vuonna 2020.
  • Julkisten hankintojen käsikirja yhteisötalouden toimijoille (2024). Ilmestyy vuoden 2024 alussa. YYO:n julkaisu.
  • Hankinnat.fi  -verkkopalvelu on erittäin kattava julkisten hankintojen tietopankki. Sitä ylläpitää Julkisten hankintojen neuvontayksikkö (JHNY), joka palvelee hankintalain mukaisia hankintayksiköitä julkisiin hankintoihin liittyvissä kysymyksissä. Yksikkö keskittyy erityisesti hankintalain soveltamiskysymyksiin. Ruotsinkielinen verkkopalvelu on upphandling.fi.
  • KEINO-osaamiskeskus (2018–2023) on kestävien ja innovatiivisten julkisten hankintojen verkostomainen keskus. Sen toiminta päättyy vuoden 2024 aikana. Vaikka osaamiskeskus ei jatku entisessä muodossa, on tavoitteena löytää yksittäisille toiminnoille jatkorahoitusta. Osaamiskeskuksen konsortioon kuuluivat vuoden 2023 lopussa Motiva Oy, Suomen ympäristökeskus (Syke), Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy, Hansel Oy ja Innovaatiorahoituskeskus Business Finland.
  • Kesä, Mikko (2022):  Työllistämisehto hankinnoissa. Selvitys nykytilasta, haasteista ja ratkaisuista.
  • Kumlander, Kimmo ja Lindberg, Jukka. Katse kohti julkisia hankintoja. Artikkeli.  
  • Käyttöoikeussopimukset. Julkisten hankintojen neuvontayksikön verkkosivu.
  • Salmi, Eeva. Julkiset hankinnat ja niihin valmistautuminen. Artikkeli.
  • Suomen Yrittäjien hankintaneuvonnan verkkosivulle on listattu eri alueiden hankintaneuvojien yhteystiedot. Neuvontayksiköt keskustelevat hankintayksiköiden kanssa niin, että myös pk-yritykset voisivat jättää tarjouksia. Hankintaneuvojat kannustavat yrityksiä jättämään tarjouksia sekä kehittävät hankintayksiköiden ja tarjoajien välistä vuoropuhelua. Neuvonnan saamiseksi ei tarvitse olla Suomen Yrittäjien jäsen.
  • Julkisilla hankinnoilla työtä osatyökykyisille. Vates-säätiön tietopaketti aluepäättäjille julkisista hankinnoista.