Hakukierrosten avautumista odotellessa voi hanketietokantoja tutkimalla saada kuvaa hankkeiden toteutuksesta sekä niiden saaman rahoituksen määrästä ja hankekumppanuuksien rakenteista.
EURA 2021 -tietokanta kokoaa yhteen rahoitetut Euroopan Sosiaalirahasto+:n, Euroopan aluekehitysrahaston ja Oikeudenmukaisen siirtymän (JTF) rahastoista tuetut hankkeet. Tietokannassa olevista yhteiskunnallista yrittämistä edistävistä hankkeista merkittävin on luonnollisesti yhdentoista toimijan koordinaatiohanke, mutta sen ohella erityisesti Lapissa tehdään merkittävää kehittämistä yliopiston, ammattikorkeakoulun ja koulutuskuntayhtymän hankkeissa.
Hankkeista tukea osatyökykyisten työllistämiseen ja yhteiskunnallisten innovaatioiden kehittelyyn
Osatyökykyisten työllistämistä edistäviä hankkeita on EURA 2021:ssa listattu reilu kolmekymmentä. Tukitoimia on useamman tyyppisiä; hankkeilla pyritään parantamaan osatyökykyisten työmarkkinoille pääsyä, sekä edistämään heidän yhtäläisiä mahdollisuuksiaan ja aktiivista osallistumistaan yhteiskunnan toimintaan. Mielenkiintoinen on Live-säätiön hallinnoima hanke, jolla tuetaan osatyökykyisten itsenäistä ammatinharjoittamista ja yrityksen perustamista.
Sosiaalisten innovaatioiden edistämisen hanketoiminta kohdistuu tällä hetkellä vahvasti lastensuojeluun. Huomattava osa sosiaalisten innovaatioiden hankerahoituksesta kanavoituu lisäksi koordinaatiohankkeen kautta yhteiskunnallisissa yrityksissä sekä yhteisötaloudessa syntyvien sosiaalisten innovaatioiden edistämiseen. Muu sosiaalisten innovaatioiden kehittämishankerahoitus jakautuu eri toimijoille, jotka tavoittelevat laadukkaiden, kestävien ja kohtuuhintaisten palvelujen yhtäläisen ja oikea-aikaisen saannin parantamista.
Sosiaalisten innovaatioiden käsitteen rinnalla on yhä enemmän ryhdytty käyttämään yhteiskunnallisten innovaatioiden käsitettä, mutta sitä tukevia hankkeita EURA 2021 ei vielä tunnista. Sen sijaan tarkasteltaessa kansainvälisiä hankkeita nähdään monissa niistä hieman samantyyppistä missiolähtöisten innovaatioiden kehittämistä. Käsitteitä siis riittää.
Osuustoimintaa tuetaan nyt erityisesti Varsinais-Suomessa luovien alojen CreaCoop -hankkeella ja Satakunnassa yhteisöllistä puutarhatoimintaa edistävässä Oma maa osuuskunnat -hankkeessa.
Huomionarvoinen tietokanta yhteiskunnallisen yrittämisen kannalta on myös maaseutuhankkeiden hankerekisteri maaseutuverkosto.fi. Itä-Suomessa toimiva ProYritysNyt ja eteläpohjanmaalainen Yhteisötalouden rooli ja merkitys maaseudun palvelutuotannossa -hankkeet ovat sisällyttäneet ne laajaan tavoite- ja keinovalikoimaansa.
Eurooppalaista yhteistyötä kansainvälisissä hankkeissa
Interreg-ohjelmaperhe on tällä hetkellä yksi Euroopan unionin keskeisistä ohjelmallisen kehittämisen välineistä, jolla tuetaan rajat ylittävää yhteistyötä. Perinteisesti korkeakouluilla ja tutkimuslaitoksilla on ollut ohjelmassa vahva rooli, mutta myös kansalaisjärjestöt ovat mahdollisia hakijoita esimerkiksi ympäristöalan hankerahoituksessa.
Interreg Europe -ohjelmassa on Lapin ammattikorkeakoulu mukana RESEES, Reinforce Regional Social Economy Ecosystems and Stakeholders’ Capacity -hankkeessa, jossa yleisenä tavoitteena on parantaa alueellisten kehityspolitiikkojen täytäntöönpanoa alueellisissa yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemeissä.
Pohjoisen ulottuvuuden Interreg NPA -ohjelmassa Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti osallistuu MERSE-hankkeeseen, joka vahvistaa maaseudun yhteiskunnallisen yritystoiminnan yritysmalleja. Ruralia-instituutti on myös mukana digitaaliseen ja vihreään siirtymään liittyviä missiolähtöisiä innovaatioita tavoittelevassa MINDSET-hankkeessa.
Interreg Central Baltic -ohjelma rahoittaa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun ja Lahden Diakonialaitoksen SocEntYouth -hanketta, jonka tavoitteena on vapauttaa yhteiskunnallisen yrittäjyyden voima heikommassa asemassa olevien nuorten itsensä kehittämisen ja omavaraisuuden tukemiseksi. Interreg Baltic Sea Region -ohjelmassa suomalaiset toimijat puolestaan osallistuvat muun muassa muovijätteen vähentämistä ja kierrätysinvestointeja tukevaan BALTIBLAST- hankkeeseen ja kestäviin elintarvikevalintoihin suuntautuvaan KISMET-hankkeeseen. Näille hankkeille on leimallista, että myös julkisen sektorin organisaatioiden toimintaa pyritään niiden avulla parantamaan.
Muista kansainvälisistä ohjelmista kannattaa erityisesti oppilaitostoimijoiden huomioida koulutukseen ja nuorisotyöhön suunnattu Erasmus+ -ohjelma. Suomalaisia on siinä mukana esimerkiksi S.E.E.D.-, OBCD- ja ESIC-hankkeissa. Social Entrepreneurship and Ecosystems Development (S.E.E.D.) -hankkeen tavoitteena on lisätä tietoisuutta yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja innostaa niin opettajia kuin opiskelijoita tutustumaan sen mahdollisuuksiin. Open Business for Community Development (OBCD) -hanke taas tavoittelee yhteiskunnallisissa yrityksissä toimivien henkilöiden osaamisen lisäämistä ja edistää innovaatioiden synnyn edistämistä. Diakonia-ammattikorkeakoulu koordinoi European Social Innovation Campus (ESIC) -hanketta, jossa yrittäjiä ja työntekijöitä koulutetaan yhteisötalouden vihreän ja digitaalisen siirtymän toteuttajiksi.
Tutkimusta ja innovointia tukevasta Horisontti EUROOPPA -ohjelmastakin löytyy suomalaista yhteiskunnallista yrittäjyyttä edistävä hanke. Itä-Suomen yliopiston koordinoimassa SERIGO-hankkeessa Itä-Suomen maa- ja kotitalousnaiset pilotoivat maaseudun naisten ja heidän yhdistyksiensä pienimuotoista yrittäjyyttä.
Yhteiskunnallisille yrityksille tarjolla apua hankerahoituksen hyödyntämiseen
Yhteiskunnallisen yrittämisen edistämiseen sopivia hankerahoitusohjelmia on siis laaja joukko ja tässä mainittujen lisäksi useita muitakin. Yksittäiselle yritykselle paras tapa niistä hyötymiseen on hankkeisiin osallistuminen ja siten oman toimintaansa kehittäminen. Hankerahoituksen hakemisesta kiinnostuneiden toimijoiden on suositeltavaa harkita asiantuntija-apua sopivien ohjelmien etsimiseen, etenkin ensimmäisiä hakemuksia tehdessä. Viranomaiset ja eri ohjelmat järjestävät säännöllisesti tiedotus- ja koulutustilaisuuksia hakijoille, ja monia niistä tarjotaan myös verkossa. Tilaisuuksissa saa tietoa hakumenettelyistä, ja ne voivat samalla tarjota mahdollisuuden verkostoitumiseen.
Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohanke järjestää työpajoja, joissa kerrotaan erityisesti ESR+ -rahoituksen mahdollisuuksista sekä annetaan vinkkejä hyvän hakemuksen tekemiseen. Koordinaatiohankkeen aluetyöntekijät voivat myös tukea hankkeiden suunnittelussa ja toteutuksen eri vaiheissa.
Kansainvälisissä hankehauissa voivat pienet toimijat parantaa mahdollisuuksiaan rahoituksen saamiseen yhdistämällä voimansa muiden toimijoiden kanssa. Potentiaalisia kumppaneita voi löytää esimerkiksi verkostoitumistilaisuuksista, oman toimialan tapahtumista tai käyttämällä EU:n tarjoamia verkkotyökaluja, kuten EU Funding & Tenders -portaalin Partner Search Tool -työkalua.
EU tarjoaa tukea ja neuvoja hakijoille esimerkiksi Europe Direct -tietopisteiden, Erasmus+ kansallisten toimistojen ja Enterprise Europe Networkin kautta. Yhteisötalouden hankkeista kiinnostuneiden kannattaa tutustua myös EU Social Economy Gateway -portaaliin. Näiden palveluiden avulla voi saada tietoa hakuprosesseista, löytää kumppaneita ja saada ohjausta hakemuksen valmisteluun.
Jari Karjalainen työskentelee TKI-asiantuntijana Diakonia-ammattikorkeakoulussa.