Suomen työllisyydenhoito on murroksessa. Uudet työllisyysalueet ovat muotoutumassa ja se vaikuttaa monin tavoin työllistymispalvelujen järjestämiseen ja saamiseen. Erityisesti heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden tukeminen on vaarassa.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevat ovat moninainen joukko henkilöitä, jotka tarvitsevat erilaista tukea työllistymisensä onnistumiseksi. Yhteisötalouden toimijoilla, kuten erityisryhmiin kuuluvia henkilöitä työllistävillä tai työllisyyttä edistävillä toimijoilla on syvällistä ymmärrystä kohderyhmien tarpeista ja osaamista kehittää nopeasti innovatiivisia ja ihmislähtöisiä toimintamalleja.
Muuttunut toimintaympäristö haastaa toimijakenttää ja luo epävarmuutta vaikuttavan toiminnan jatkumisesta. Tätä kuvaa luo Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tekemä selvitys, jossa kartoitettiin työllisyyttä edistävien yhteisötalouden toimijoiden nykytilannetta ja tulevaisuudennäkymiä. Kesällä toteutettu kysely lähetettiin 490:lle eri organisaatioiden edustajalle ja vastauksia saatiin 120.
Monipuolinen toimijakenttä jakaa saman huolen
Suomessa toimii monenlaisia työllisyyttä edistäviä yhteisötalouden toimijoita. Suurin osa kyselyyn vastanneista organisaatioista on yhdistyksiä, etenkin paikallista osallisuutta edistäviä kylä- ja asukasyhdistyksiä sekä nuorisoseuroja. Vain kolmasosa harjoittaa liiketoimintaa avoimilla markkinoilla, ja monilla näistäkin merkittävä osa liikevaihdosta tai tuotoista on muuta kuin tulorahoitusta.
Toimijoiden pääkohderyhmiä ovat erityisesti pitkäaikaistyöttömät, osatyökykyiset ja matalapalkka-aloilla toimivat henkilöt. Organisaatioissa, jotka työllistävät kohderyhmiin kuuluvia henkilöitä palkkatyöhön tai osuuskunnan jäseniksi, heidän osuutensa henkilöstöstä saattaa olla merkittäväkin. Palkkatuki on yleisimmin käytössä oleva instrumentti, kun taas työkokeilu on käytetyin menetelmä.
Selvityksen mukaan tilanne työllisyyttä edistävissä organisaatioissa on haasteellinen. Saatujen vastausten perusteella erityisesti muutokset palkkatuen käytössä on vaikeuttanut heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä huomattavasti. Lisäksi työllistettävien kasaantuvat ongelmat ja huonontuva työkyky sekä yhteistyön vaikeudet virnanomaisten kanssa tekevät tilanteesta hyvin hankalan.
Toimijat kokevat huolta työllistettävien kohtalosta ja siitä, onko omaa toimintaa mahdollista jatkaa, vaikka tarve toiminnalle tuntuu vain kasvavan. Yli kolmannes epäilee toimintojensa supistuvan lyhyellä aikavälillä, ja pitkällä aikavälillä näin arvelee tapahtuvan neljännes vastaajista. Jopa viidennes epäilee toimintansa päättyvän kokonaan pitkällä aikavälillä.
Riittävät resurssit ja osaksi työllisyydenhoidon ekosysteemiä
Selvitykseen vastanneiden yleisin tuen tarve liittyi rahoitukseen ja resursseihin. Erityisesti toivottiin palkkatukiehtojen muuttamista entiselleen sekä mahdollisuutta pidempään työllistämistukiaikaan, joka lisäisi toiminnan vaikuttavuutta. Vastaajat toivovat myös parempaa yhteistyötä alueille ja oman toiminnan tunnistamista osaksi paikallista työllisyydenhoidon ekosysteemiä.
Työllisyyttä edistävillä yhteisötalouden toimijoilla on osaaminen ja infrastruktuuri, mutta oikeanlaista tukea ja tunnustusta niiden potentiaalille tarvitaan. Niiden toimintaedellytykset tulisi turvata ja taata parempi pääsy erilaisiin rahoitusinstrumentteihin, jotta vaikuttavaa työtä voidaan tehdä pitkäkestoisesti ja saada tämä kapasiteetti käyttöön täysimääräisesti.
Tutustu selvityksen raporttiin tästä.
Elina Pöllänen toimii TKI-asiantuntijana Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Erityisesti hän on kiinnostunut kestävästä yrittäjyydestä sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavien ratkaisujen edistämisestä.
Jaana Toikkanen on Diakin erityisasiantuntija (FT), joka on kiinnostunut monimuotoisesta ja kestävästä työelämästä sekä yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja osatyökykyisten työllistymisen edistämisestä.
Tytti Elo toimii tutkijatohtorina LUT-yliopistossa keskittyen erityisesti laskentatoimen ajankohtaisiin asioihin. Lisäksi hän on kiinnostunut kestävyyteen ja vastuullisuuteen liittyvistä aiheista sekä yritysten vaikuttavuudesta ja sen mittaamisesta.