Yhteisötalouden toimintasuunnitelmassa yhteisötalous nähdään yhtenä vastauksena työpaikkojen luomiseen, osallistavien työmarkkinoiden vahvistamiseen ja osaamisen kehittämiseen.
Strategia osoittaa, miten yhteisötalous voi täyttää EU-tason työllisyyspoliittisia tavoitteita.
Brysselin ydinviestit
Euroopan komission politiikassa sosiaalinen ulottuvuus on yksi kilpailukyvyn osatekijä. Laadukkaat työpaikat ja toimivat työmarkkinat ovat taloudellisen menestyksen perusta.
Työmarkkinoiden murros edellyttää yhteiskunnilta uusia ratkaisuja. Tekoälykehitys, vihreä siirtymä ja väestön ikääntyminen horjuttavat nykyisiä rakenteita. Perinteinen työvoimapolitiikka ei yksin riitä.
Köyhyyden ja syrjäytymisen vähentäminen liittyy suoraan työllisyyden edistämiseen erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien kohdalla.
Avaintekijä käynnissä olevassa muutoksessa on osaaminen. Jatkuva oppiminen on välttämätöntä työmarkkinoilla pysymiseksi.
Kestävät ja yksilöiden kannalta parhaat ratkaisut kokonaispulmaan syntyvät ekosysteemeissä, joissa julkinen kenttä, yritykset ja kansalaisyhteiskunta toimivat yhdessä. Joskus yli maantieteellisten rajojenkin, sillä entistä vapaampi työvoiman liikkuvuus tukee talouskasvua.
Miten strategia vastaa?
Suomen työmarkkinat ovat eurooppalaisittainkin katsottuna solmussa. Työttömyys, erityisesti pitkäaikaistyöttömyys ja osatyökykyisten työllistyminen, on sitkeä ongelma. Strategia ja sitä täydentävä, tekeillä oleva toimintaohjelma toisivat helposti lisätehoa ratkaisuvalikoimaan.
Yhteisötalous täydentää työmarkkinoita parhaiten silloin, kun perinteiset keinot eivät riitä tai olemassa oleva palvelutarjonta uhkaa sakata – siis nyt.
Asiakirjaan on syystä kirjattu tuttuja kulmakiviä: työmarkkinoiden toimivuus, osaaminen, heikossa asemassa olevien tilanteet ja yhteistyölle perustuvien toimintamallien merkitys työllisyyden edistämisessä. Yhteiskunnallisilla yrityksillä on poikkeuksellisia valmiuksia avittaa näissä kipukohdissa.
Kättä pidempää
Yhteisötalous tarjoaa joustavampia ja yksilöllisempiä polkuja työelämään. Strategiaan nostetut työhön integroivat yhteiskunnalliset yritykset yhdistävät liiketoiminnan ja työllistämisen. Ne tarkoittavat työtä, valmennusta ja siirtymävaiheita henkilöille, joiden pääsy avoimille työmarkkinoille on hankalaa. Tämä vastaa suoraan EU:n tavoitteeseen osallistavista työmarkkinoista ja oppimisesta.
Julkisen sektorin hankintoihinsa käyttämät kymmenet miljardit pitäisi altistaa yhteiskunnallista yritystoimintaa harjoittaville. Hankinnoista tulisi entistä vastuullisempia ja vaikuttavampia, yhteisötalouden liiketoimintaedellytykset samalla vahvistuessa. Hankintasopimuksissa voisi esimerkiksi edellyttää, että tarjouskilpailun voittanut työllistää tietyn määrän heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä.
Työ on väylä toimeentuloon. Strategia muistuttaa, että yhteisötalouden toimijoilla, kuten jäseniään työllistävillä paikallisilla osuuskunnilla, on aitoa työllisyyspoliittista merkitystä. Tunnustamalla erilaiset työllistymisen muodot ja sallimalla niiden helpon rahoittamisen tekisimme todeksi paitsi eurooppalaista köyhyydentorjuntaa, myös EU:n ajatusta kilpailukyvyn moniulotteisuudesta.
Toimeentulon lähteille pääsy voi tarkoittaa myös työn perässä liikkumista. Yhteisötalouden verkosto toimii nytkin alustana, joka tuo työmahdollisuudet lähemmäs ihmisiä ja täydentää paikoin ohuita työmarkkinoita maantieteellisesti suuressa Suomessa.
Ratkaisut käyttöön
Euroopan laajuisesti on havaittu tarve kehittää innovatiivisia ratkaisuja, jotka yhdistävät työllisyyden, osaamisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. Suomi on osa samaa pelikenttää ja yhteismarkkinaa. Meidän näkökulmastamme toimivilla ratkaisuilla olisi jo tulipalokiire.
Ministeriön siunaama strategia antaa yhteiskunnalliselle yrittämiselle selkänojaa, tekee kentästä näkyvän ja vaikuttaa toivottavasti myös ohjaukseen. Kysymys ei enää ole siitä, tarvitaanko yhteiskunnallisia yrityksiä tai yhteisötaloutta työllisyyspolitiikassa, vaan siitä, millaiseen rooliin ne halutaan siinä nostaa.
Kirjoittajat:


Veera Laurila on kehittämispäällikkö Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL). THL on yksi Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -hankkeen osatoteuttajista.
Ville Grönberg on johtava asiantuntija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella.