Yhteiskunnallisilla yrityksillä ja yhteisötalouden toimijoilla on merkittävä rooli sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden sekä hyvinvoinnin edistämisessä. Niiden tarpeita ei kuitenkaan vielä riittävästi tunnisteta yritystoimintaa tukevissa strategioissa, rahoitusjärjestelmissä tai yrityspalveluissa. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan ja yhteisötalouden vähäinen tunnettuus näkyy myös koulutuksessa ja muussa osaamisen kehittämisessä, joissa toimijoiden erityispiirteitä ja niistä nousevia osaamistarpeita ei aina tunnisteta.
Kuva osaamistarpeista selkenee
Yhteiskunnallisten yritysten ja muiden yhteisötalouden toimijoiden osaamistarpeita on selvitetty viime vuosina eri hankkeissa. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen vuonna 2023 toteuttamassa kyselyssä (N=51) keskeisiksi osaamistarpeiksi nousivat markkinointi ja brändäys, vastuullisuusraportointi, vaikuttavuuden mittaaminen sekä asiakas- ja markkinointisovellusten ja digitaalisen verkostoitumisen hyödyntäminen. Noin puolet vastaajista arvioi osaamisen näissä teemoissa riittämättömäksi. Tekoälyn kohdalla näin arvioi kolme neljäsosaa vastaajista, mihin vaikuttanee selvityksen ajankohta: vuonna 2023 generatiivinen tekoäly oli vasta yleistymässä.
Samansuuntaisia havaintoja tehtiin myös järjestöjen osaamistarpeita kartoittaneessa selvityksessä. Opintokeskus Siviksen vuoden 2024 kyselyssä (N=379) korostuivat viestintään ja digiosaamiseen liittyvät tarpeet, ja tekoäly nousi uutena teemana tärkeimpien osaamistarpeiden joukkoon. Tarpeiden nähtiin kytkeytyvän aiempaa vahvemmin toimintaedellytysten turvaamiseen ja vähenevien resurssien hallintaan.
Muutamassa vuodessa toimintaympäristö on muuttunut. Rahoitus on kiristynyt, palvelujen järjestämisen rakenteet muuttuneet ja digitaalisten työkalujen, erityisesti tekoälyn, käyttö kehittynyt nopeasti. Keväällä 2026 järjestetyissä kahdessa fokusryhmähaastattelussa (N=8) tarkasteltiin, miten osaamistarpeet näyttäytyvät nykyisessä tilanteessa. Haastatteluihin osallistui osuuskunta- ja järjestömuotoisten yhteiskunnallisten yritysten edustajia.
Liiketoimintaosaamisen puutteet korostuvat
Osallistujien kokemusten mukaan julkisten palvelujen järjestämisessä ja hankinnoissa tapahtuneet muutokset ovat muuttaneet palvelujen kysyntää ja lisänneet tarvetta löytää uusia asiakasryhmiä myös yksityisiltä markkinoilta.
”Meidän näkökulmasta tilanne on mennyt hyvinvointialueiden tulon jälkeen huonommaksi. Aikaisemmin, kun jokainen kunta ja kaupunki sai itse päättää mitä he tarvitsevat ja mitä ostavat, pystyttiin hyvin joustavasti tuottamaan sitä mitä he oikeasti haluavat. Nyt päätöksen tekevät näiden hyvinvointialueiden pääkallopaikat.”
”Kun kunnat päätti näistä asioista ja se oli niiden vastuulla, se oli notkeata ja ketterää. Nyt se on aika byrokraattista. […] Tämä tuo sitten sen, että pitäisi olla valtavan ketterä näissä kaikissa markkinointiin, myymiseen, mainontaan liittyvissä asioissa.”
Muutos korostaa palveluiden tuotteistamisen, hinnoittelun ja myynnin osaamista. Haasteena on paitsi palveluiden paketointi myytäviksi kokonaisuuksiksi myös uusien asiakkaiden tavoittaminen ja palveluiden arvon perusteleminen.
”Tuotteiden ja palveluiden paketointi ja tuotteistaminen on suuri kynnys ja sitten toinen on se, että miten saadaan myytyä niitä, että saadaan leipää pöytään.”
Markkinointi- ja brändäysosaaminen koettiin tärkeäksi toiminnan tunnettuuden ja näkyvyyden kasvattamisessa. Tarve liittyy myös siihen, miten yhteiskunnallisen yrityksen vastuullisuus ja yhteiskunnallinen merkitys tehdään näkyväksi asiakkaille.
”Viestintämarkkinointi ja sitten yleisempi tällainen liiketoimintaosaaminen, niin niille on ihan selkeästi tarvetta. Vastuullisuuden korostaminen on hyvin olennainen asia, kun perustellaan tätä omaa olemassaoloa.”
Liiketoimintaosaamisen ja kaupallisen ajattelun vahvistamisen tarve korostui kummassakin fokusryhmässä. Myynnin, markkinoinnin ja tuotteistamisen lisäksi tarpeet ulottuvat liiketoiminnan strategisempaan johtamiseen sekä toiminnan taloudellisten edellytysten pitkäjänteiseen vahvistamiseen.
Kilpailuetua vaikuttavuudesta ja digitaalisuuudesta
Haastateltavat tunnistivat vaikuttavuuden ja vastuullisuuden merkityksen, ja niiden nähtiin tarjoavan mahdollisuuksia erottautua markkinoilla. Haasteena kuitenkin on vaikutusten osoittaminen ja niistä viestiminen selkeästi asiakkaille ja rahoittajille.
”Miten vaikuttavuutta pystytään osoittamaan tilaaja-asiakkaalle tai yksityisille yrityksille tai mille tahansa? Se on myynnissä aika iso valtti, jos se pystytään todentamaan.”
Osallistujat kaipasivat käytännön työkaluja ja yhtenäisiä mittareita vaikutusten arviointiin. Tarpeita tunnistettiin esimerkiksi työllistämis- ja hyvinvointivaikutusten sekä kustannusvaikutusten osoittamisessa. Myös vastuullisuusraportointi ja hiilijalanjäljen laskenta koettiin vaativiksi.
”Kiertotaloustoimijoilla on hiilijalanjäljen laskenta semmoinen hyvin merkityksellinen asia. Ja että siihen saataisi joku standardoitu mittari, että puhuttaisiin samaa kieltä kaikki. Se on vaan hyvin, hyvin haasteellista.”
Digitaalisten työkalujen ja erityisesti tekoälyn hyödyntämisessä nähtiin mahdollisuuksia asiakastyön, raportoinnin, markkinoinnin ja palveluprosessien kehittämiseen. Käyttöönotto edellyttää kuitenkin osaamista ja resursseja, ja keskusteluissa nousivat esiin myös tekoälyn eettiseen ja turvalliseen käyttöön liittyvät kysymykset
”Tällä hetkellä tutkitaan tekoälyn hyödyntämistä erilaisissa prosesseissa lähtien meidän tuotteista, mutta myöskin raportoimisessa, asiakaspoluissa, palveluiden skaalauksessa. Jotta se on sitten taas eettistä ja turvallista, niin olisi hyvä, että niihin saisi koulutusta.”
Haastatteluissa vaikuttavuuden osoittamiseen ja digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen liittyvä osaaminen nähtiin tärkeänä sekä toiminnan kehittämisen että yritysten kilpailukyvyn vahvistamisen kannalta. Erityisesti kaivataan käytännönläheisiä välineitä, joiden avulla uusia toimintatapoja voidaan ottaa osaksi arjen työtä.
Osaamistarpeista ratkaisuihin
Osaamistarpeet ovat pitkälti tuttuja entuudestaan, mutta niiden merkitys näyttää korostuneen muuttuneessa toimintaympäristössä. Yhteiskunnalliset yritykset tarvitsevat käytännönläheistä osaamista erityisesti liiketoiminnan kehittämiseen, vaikuttavuuden osoittamiseen sekä digitaalisten työkalujen hyödyntämiseen. Yksittäisten taitojen lisäksi tarvitaan laajempia kyvykkyyksiä toiminnan pitkäjänteiseen kehittämiseen ja uudistamiseen.
Osaamistarpeiden tunnistaminen auttaa koulutusorganisaatioita kehittämään tarjontaa, joka vastaa yhteiskunnallisten yritysten ja muiden yhteisötalouden toimijoiden tarpeisiin. Tämä edellyttää vuoropuhelua toimijoiden kanssa siitä, millaista osaamista tarvitaan, missä muodossa koulutusta voidaan hyödyntää ja miten se saadaan osaksi organisaatioiden arkea.
Seuraava askel on vahvistaa koulutusorganisaatioiden ja yhteisötalouden toimijoiden yhteistyötä ja viedä tunnistetut osaamistarpeet käytännön koulutusratkaisuiksi. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus edistää tätä osaltaan.
Lähteet:
Fields, M. (2024). Katsovatko järjestöt nyt sisäänpäin? Järjestöjen osaamistarvekyselyn 2024 tuloksia. Opintokeskus Sivis. https://www.opintokeskussivis.fi/app/uploads/2024/11/Jarjestojen-osaamistarvekysely-2024.pdf
Kärkkäinen, F. (2023). Yhteisötalouden organisaatioiden koulutustarveselvitys. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. https://yyo.fi/wp-content/uploads/2026/09/Koulutustarveselvitysraportti-ESR.pdf.
Elina Pöllänen toimii TKI-asiantuntijana Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Erityisesti hän on kiinnostunut kestävästä yrittäjyydestä sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavien ratkaisujen edistämisestä.
Jarmo Hänninen (MMM, agronomi) työskentelee Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo ry:ssä ja vastaa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa neuvonnan ja ohjauksen palveluista. Häntä kiinnostaa osuustoiminnan ja yhteisötalouden kehittäminen, minkä parissa hän on työskennellyt jo vuosikymmeniä useissa eri organisaatioissa.
Maija Schellhammer on sekä Silta-Valmennusyhdistyksen että Valo-Valmennusyhdistyksen kehittämisjohtaja. Koulutukseltaan hän on sosionomi YAMK ja ammatillinen opettaja. Maija toimii erityisasiantuntijana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa erityisesti osatyökykyisten työllistymisen ja osaamisen kehittämisen kysymyksissä.