Tässä artikkelissa tarkastellaan Monimuotoinen palvelutuotanto vahvistaa sote-järjestelmää -politiikkasuositusta ja sen taustalla olevia perusteluja. Tutustu politiikkasuositukseen kokonaisuudessaan täällä.
Sosiaali- ja terveyspalveluissa etsitään keinoja vastata kasvavaan palvelutarpeeseen samalla, kun julkisen talouden liikkumavara on niukka. Keskustelu keskittyy usein hyvinvointialueiden omaan toimintaan, mutta yhtä tärkeä kysymys on, millaiseksi niiden ympärille rakentuva palveluntuottajien kenttä muodostuu. Palveluntuottajien monimuotoisuus onkin asetettava sote-politiikan tavoitteeksi, jotta hyvinvointialueilla olisi todellisia vaihtoehtoja.
Sote-palvelumarkkinoiden uudistaminen vaatii kuitenkin useita rinnakkaisia uudistuksia. Hankintoja on kehitettävä niin, että ne tukevat kilpailua, laatua ja vaikuttavuutta, eivätkä sulje pieniä tai uudenlaisia toimijoita markkinoiden ulkopuolelle. Jos lupaavia ratkaisuja syntyy, niille tarvitaan toimiva reitti kokeiluista arviointiin, hankintaan ja pysyvään käyttöön.
Monipuolinen palveluntuottajakenttä vahvistaa kilpailua
Yksityiset sote-markkinat ovat Suomessa voimakkaasti keskittyneet. Neljän suurimman yrityksen osuus yksityisistä sote-markkinoista on noussut noin 75 prosenttiin (Kilpailu- ja kuluttajavirasto 2026). Suuria palveluntuottajia tarvitaan, mutta hyvinvointialueiden kannalta on tärkeää, että niiden rinnalla säilyy riittävästi vaihtoehtoja.
Yhteiskunnalliset yritykset, järjestöt, säätiöt, osuuskunnat sekä muut pienet ja keskisuuret toimijat voivat monipuolistaa palvelutuotantoa. Niiden vahvuus voisi olla kyvyssä rakentaa paikallisiin tarpeisiin perustuvia ratkaisuja ja yhdistää palveluihin myös työllisyyttä, osallisuutta ja paikallistaloudellisia hyötyjä. Yhteiskunnallinen yritys ei silti ole automaattisesti parempi palveluntuottaja, vaan senkin on osoitettava palvelunsa laatu, kustannukset ja vaikutukset.
Mahdollistetaan uusien ratkaisujen syntyminen
Jotta sotemarkkinan palveluntarjoajien monipuolisuus säilyy, erilaisten toimijoiden on päästävä markkinoille. Julkisilla hankinnoilla vaikutetaan siihen, millaiseksi palveluntuottajakenttä tulevaisuudessa muodostuu. Markkinavuoropuhelu, hankintojen tarkoituksenmukainen jakaminen sekä laatu-, vaikuttavuus- ja sosiaaliset kriteerit voivat parantaa myös pienempien ja uudenlaisten toimijoiden osallistumismahdollisuuksia.
Tarvitaan myös suorempi reitti kokeiluista pysyvään toimintaan. Uusi tai yhteisölähtöinen palveluratkaisu voi osoittautua toimivaksi, mutta jäädä hankerahoituksen päättyessä ilman jatkoa. Hyvinvointialueilla tarvitaan siksi malleja, joissa ratkaisuja voidaan kokeilla, arvioida ja ottaa osaksi normaalia palvelutuotantoa.
Yhteiskunnallisten yritysten vahvistamisessa ei ole kyse yhden yritysryhmän suosimisesta, vaan edellytysten luomisesta monipuoliselle ja uudistumiskykyiselle palvelutuotannolle. Hyvinvointialueiden on tärkeää huolehtia siitä, että erilaisilla toimijoilla on mahdollisuus osallistua palvelujen tuottamiseen ja kehittämiseen – ja että toimiviksi osoitetut ratkaisut voivat myös vakiintua osaksi palvelujärjestelmää.
Monimuotoinen palvelutuotanto vahvistaa sote-järjestelmää -politiikkasuositusta saa jakaa vapaasti, ja painettuja kappaleita voi tiedustella osoitteesta veera.semi@diak.fi.
Kirjoittajat
Harri Kostilainen, YTT, erityisasiantuntija, Diakonia-ammattikorkeakoulu
Susanna Kallama, toimitusjohtaja, Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry
Lähteet
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (2026). Kymmenen toimenpidettä tehokkuuden ja kilpailun lisäämiseksi yksityisissä sote-palveluissa. Kilpailu- ja kuluttajavirasto. Saatavilla: https://www.kkv.fi/uploads/sites/2/kymmenen-toimenpidetta-tehokkuuden-ja-kilpailun-lisaamiseksi-yksityisissa-sote-palveluissa.pdf