Onneksi yhä useampi yritys tunnistaa, että vastuullisuuden tavoittelun ei tarvitse tarkoittaa heikompaa kannattavuutta.
Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimuksessa on kuitenkin havaittu, että sosiaaliset ja taloudelliset tavoitteet saattavat usein vetää yritystä eri suuntiin. Yrityksen onkin tärkeää löytää liiketoimintamalli, jossa vaikuttavuus ja taloudellinen kasvu ovat mahdollisimman vahvasti yhteen kytkeytyneitä.
Käytännössä yhteiskunnalliset yritykset ratkaisevat tätä haastetta kahden erityyppisen hybridiliiketoimintamallin avulla.
Yritys voi rakentua siten, että taloudellista ja yhteiskunnallista arvoa tavoitellaan saman ratkaisun, toimintamallin ja arvoketjun kautta, eli käytännössä maksava asiakas ja loppukäyttäjä ovat sama kohderyhmä. Vaikuttavuus syntyy siis myynnin lisääntyessä.
Toinen vaihtoehto on, että yritys rakentaa erilaista toimintaa sosiaalisen ja taloudellisen arvon tuottamiselle, toisinaan jopa kahden eri yrityksen kautta.
Vaatelainaamo Vaatepuun mallissa ekologinen arvo syntyy kuluttajien tekemien vastuullisten ostopäätösten kautta. Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskuksessa taas ekologiset tavoitteet toteutuvat asiakkaiden kulutuksen kautta, mutta työllistämiseen liittyvien tavoitteiden toteutuminen vaatii erilaisia tulonlähteitä, toimintamalleja ja kumppanuuksia. Kolmantena vaihtoehtona on eriyttää toiminnot eri organisaatioihin kuten Aspa-konsernissa.
Yhteiskunnallisen yrityksen elinkaaressa erilaiset liiketoimintamallit kehittyvät jatkuvasti toimintaympäristön muuttuessa. Yhteiskunnallisen yrityksen perustajan kannattaakin pohtia muutamia peruskysymyksiä vaikuttavuuteen perustuvan liiketoimintamallin rakentamisessa.
1 Tunnista kaikki hyödynsaajat
Yhteiskunnallisessa yrityksessä on useita hyödynsaajia, joista vain osa on maksavia asiakkaita. Tunnista kaikkien hyödynsaajien osalta, mikä on se tarve tai ongelma, jota juuri heidän osaltaan ratkaistaan. Yhteiskunnallisen hyödyn ja inhimillisen hyvinvoinnin maksimoiminen vaatii sen pohtimista, miten toimintamalli huomioi heikossa asemassa olevat kohderyhmät.
- Kuka on loppuhyötyjä eli ihmisryhmä, joka tuotteesta tai palvelusta hyötyy? Hyötyjä voi olla myös planeetta tai osa eläinkuntaa.
- Kuka on maksava asiakas, eli kuka olisi valmis maksamaan ratkaisusta ja miksi?
2 Mikä on vaikuttavuuslupauksesi?
Vaikuttavuuslupaus tehdään jokaiselle hyödynsaajaryhmälle erikseen. Se on tiivis hissipuhe, joka vastaa seuraaviin kysymyksiin:
- Mikä on se ratkaisu (palvelu tai tuote), jota tarjoatte vastaukseksi kohderyhmälle tärkeään ongelmaan tai tarpeeseen?
- Minkä muutoksen lupaatte / mitä mitattavaa hyötyä tuotatte kohderyhmälle?
- Miten ratkaisunne poikkeaa muista kilpailevista ratkaisuista?
- Tarvitaanko eri hyödynsaajille täysin eri palvelu tai ratkaisu?
3 Tulonlähteet (ansainta) ja voiton jakaminen
Yhteiskunnallisen yrityksen on myös määriteltävä, keneltä maksua peritään, millä tavalla ja miten palvelu tai tuote on hinnoiteltu.Maksajana voi olla loppukäyttäjä, omainen, toinen kuluttajaryhmä, toinen yritys tai julkinen sektori.
Yksi tapa ansainnalle on esimerkiksi Warby Parkerin käyttämä one-for-one -malli, jossa ostamalla yhdet silmälasit lahjoitetaan toiset ilmaiseksi niitä tarvitseville. Maksaja voi myös olla julkinen sektori ja vaikuttavuus voidaan kytkeä hinnoitteluun kuten tulosperusteisissa hankinnoissa tai yhtenä maksajana voi olla sponsorointi tai muun tyyppisen yhteistyön kautta toinen yritys, kuten Vennerin mallissa.
Yhteiskunnallisen yrityksen näkökulmasta lisäksi tarkastellaan sitä, miten mahdollinen syntynyt voitto käytetään yhteiskunnallisen päämäärän edistämiseen.
4 Organisoitumisen tapa ja hallintomalli
Organisoitumisen tavan ja hallintomallin avulla varmistetaan toiminnan päämäärän säilyminen ja arvojen mukainen toiminta.
Yhteiskunnallinen yritys voi toimia osakeyhtiönä, osuuskuntana, yhdistyksenä tai säätiönä. Valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten yrityksen rahoitustarpeet sekä yritystä perustavien yrittäjien tai yhteisöjen näkemykset ja sidosryhmien odotukset.
On myös mahdollista kehittää täysin uusia ja innovatiivisia omistusrakenteita, kuten suomalaisen Sharetriben ja kansainvälisen Patagonian esimerkit Steward-Ownership mallista osoittavat.
Ota yhteyttä YYO:n neuvontapalveluihin, niin pohditaan yhdessä, miten teidän yritystoimintanne kannattaisi järjestää!
Teksti: Katja Anoschkin
Katja Anoschkin on ARVO ry:n kehittämisjohtaja. Katja vastaa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa hankehallinnosta ja toimii asiantuntijana erityisesti vaikuttavuusteemoissa.
