Osaamiskeskuksen politiikkasuositukset esitellyt Silta-Valmennusyhdistyksen toimitus- ja arvojohtaja Kimmo Kumlander korosti, että työllisyyspolitiikassa ja työllisyyspalveluissa lähtökohtana tulee olla ihmisen mahdollisuus elättää itsensä palkallaan.
– Jokaisella on oikeus työhön. Eihän siinä ole mitään järkeä, että säilömme ihmisiä palveluissa. Ihmisillä on työhalua, miksi emme hyödyntäisi sitä?
Politiikkasuosituksissa todetaan, että tarvitsemme työelämään joustavampia tapoja järjestää työtä, kehittää osaamista ja tarjota tukea. Päättäjille ehdotetaan konkreettisia toimia hankinnoilla työllistämiseen sekä Suomeen soveltuvan työllistämisvastuumalliin. Työmarkkinoille tarvitaan vastuuta siitä, että myös heikossa työmarkkina-asemassa oleville ihmisille löytyy työmahdollisuuksia.
– Julkisilla hankinnoilla pitää työllistää. Tarvitsemme työllistämisvastuuta työmarkkinoille, tiivisti Kumlander.
Työkykyä ja osaamista on vahvistettava koko työuran ajan. Suositusten tavoitteena on, että palvelut toimivat työssäkäynnin tukena ja julkista rahoitusta kohdennetaan nykyistä vaikuttavammin palkkatyöhön pääsemiseen, tuettuun työhön, työpaikkojen räätälöintiin ja yhteiskunnallisten yritysten tarjoamiin työllistymisen väyliin.
Tuoreet työttömyysluvut ja lähestyvät eduskuntavaalit ovat nostaneet kysymyksen työttömyydenhoidosta ja työllisyyspolitiikasta erityisen ajankohtaiseksi. Pitkäaikaistyöttömyyden nousu ja julkisen talouden sopeutuspaineiden vaikutus työllisyyspalveluihin puhuttivat myös työllisyystoimijoiden syksyn tapaamisessa.
SOSTE:n Päivi Kiiskinen muistutti, että vaikka työmarkkinat tarvitsevat uudistumista ja ratkaisuja on etsittävä yli rajojen. Tarvitaan myös rohkeutta pitää kiinni siitä, mikä toimii ja resursseja jatkaa pitkäjänteisesti tehtyä hyvää työtä, kuului Kiiskisen viesti yleisölle ja päättäjille.
Yhteiskunnallinen yritys siltana työmarkkinoille
Työllistämiseen tarvitaan käytännön ratkaisuja, jotka yhdistävät työnantajien tarpeet ja työnhakijoiden mahdollisuudet. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on kartoittanut tuhansia työllisyyttä edistäviä toimintamalleja ja seulonut ja koonnut niistä toimiviksi osoittautuneita jatkokäyttöön. Asiantuntijat Anna Ojapelto-Multala ja Mari Bergman esittelivät YYO:n mallisivustoa ja mallitarjotinta.
– Haluamme kannustaa ja rohkaista hyödyntämään malleja erityisesti haastavassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistämiseen, kuvasi Bergman.
Ojapelto-Multala ja Bergman nostivat esiin ratkaisuja, joissa yhteiskunnalliset yritykset tekevät yhteistyötä ”perinteisten” yritysten kanssa. Monessa mallissa yritykset toimivat työ- ja oppimisympäristöinä ja yhteiskunnalliset yritykset tukevat sekä työntekijää että työnantajaa. Siten työllistymisen ja työssäpysymisen tuki kytkeytyy osaksi varsinaista työtä sen sijaan, että se jäisi erilliseksi palveluksi. Tästä löytyy runsaasti eurooppalaisia esimerkkejä, mutta Suomessa toiminta perustuu vielä yksittäisten toimijoiden aloitteisiin. Ojapelto-Multala ja Bergman korostivat, että mallit toimivat myös Suomessa. Yritysten toimivasta yhteistyöstä löytyy kotimaisia esimerkkejä mallisivustolta ja mallitarjottimelta.
Ojapelto-Multala ja Bergman painottivat, että mallien laajempi käyttöönotto edellyttää pysyviä rakenteita, rahoitusta ja yhteistyötä.
Kun kasvusta ei seuraa työllisyyttä, jotain on pielessä
Työmarkkinoilla kuuluisi tapahtua tervettä liikehdintää, totesi ekonomisti Elina Pylkkänen esitellessään talouden ja työllisyyden lukuja. Suomessa työmarkkinat ovat hiljentyneet ja jäykistyneet samalla kun talouskasvu on pysynyt heikkona. Vaikka talous on viime aikoina näyttänyt piristymisen merkkejä, palveluvienti ei vedä toivotusti. Työllisyyslukujen kehitys viittaa siihen, ettei talouskasvu yksin riitä ratkaisemaan työttömyyttä.
– Sanotaan, että meillä on näkymätön jarru. Mutta lukujen perusteella ei ole ollenkaan kyse näkymättömästä vaan hyvin näkyvistä seikoista, totesi Pylkkänen.
Kun kotimainen kysyntä sakkaa, ostovoima pienenee ja ihmiset kantavat huolta huomisesta, talous ei pääse kasvamaan. Myös poukkoileva politiikka kasvattaa epävarmuutta yrityksille ja kotitalouksille. Työelämässä määräaikaisuus ja osa-aikaisuus lisääntyvät, mutta useimmat kaipaavat työhön pysyvyyttä ja ennakoitavuutta kasvattaakseen kulutustaan. Työmarkkinoilla on todellinen kohtaanto-ongelma: avoimet työpaikat ja työnhakijoiden työllistymisen edellytykset eivät kohtaa. Siksi tarvitaan sekä talouden elpymistä, että ratkaisuja, jotka auttavat ihmisiä pääsemään työhön.
Pylkkäsen mukaan työllisyyskysymys on yhteinen asia, jonka tulee ylittää ministeriöiden väliset rajat.
Pylkkänen tähdensi, että toimivat ratkaisut edellyttävät huolenpitoa osaamisen kehittämisestä läpi elämän. Osaaminen tulee ymmärtää kokonaisvaltaisesti.
Tulevaisuuteen kannattaa sijoittaa
Työllistämisessä on etsittävä tapoja rahoittaa toimintaa pitkäjänteisesti. S-Pankin Sami Omar esitteli vaikuttavuussijoittamista, jossa yksityinen rahoitus suunnataan yhteiskuntaa tai ympäristöä hyödyttävään toimintaan. Työllistymisen rahoittamiseksi perustetussa Työ-SIB -mallissa julkinen sektori maksoi rahoittajille sovitun korvauksen saavutettujen tulosten mukaan. Omar kertoi, että S-pankin Työ-SIB ylitti tavoitteet kaikilla mittareilla. Myös uusia rahastoja on käynnistynyt.
Special Olympics -urheilija ja Athlete Leader Wivan Atrila kertoi, miten urheiluharrastus on tuonut elämään merkityksellisyyttä ja mahdollistanut hienoja kokemuksia. Atrila kertoi saaneensa sekä valmiuksia, konkreettisia mahdollisuuksia että itseluottamusta työuralleen. Atrilan esimerkki havainnollisti, että kyvykkyydet eivät aina tule näkyviin perinteisten koulutus- tai työllistymispolkujen kautta. Tarvitaan mahdollisuuksia kokeilla, oppia ja osoittaa osaamista käytännössä.
Työllisyysvastuumalli auttaa katkaisemaan työttömyyskierteen
YYO ja SOSTE ovat nostaneet esiin työllisyysvastuumallin, jonka tavoitteena on vahvistaa työnantajien roolia työllistämisessä. SOSTE:n elinkeino- ja työllisyyspolitiikan erityisasiantuntija Tatu Raittiin mukaan tarvitaan ripeästi uusia keinoja, jotta vältetään massasyrjäytyminen työmarkkinoilta ja suhdannetyöttömyyden muuttuminen rakenteelliseksi. Yhdeksi ratkaisuksi SOSTE esittää rahastoperusteista työllisyysvastuumallia.
Ehdotuksen mukaan Työllisyysrahaston vastuulle siirrettäisiin työnantajille suunnatut työllistämistuet. Pääosa rahoituksesta tulisi työnantajien tekemistä kompensaatiosijoituksista. Mallissa työnantaja voi täyttää vastuunsa työllistämällä itse, kompensoimalla muiden tekemää työllistämistä tai alihankkimalla työpanoksen.
Työllisyyspolitiikassa tarvitaan yhteistyökykyä – haasteista ollaan yksimielisiä, keinovalikoimassa nähdään eroja
Puolueiden työllisyyspoliittiset asiantuntijat keskustelivat paneelissa puolueiden ratkaisuehdotuksista työllistymiseen. Eriävistä näkökulmista huolimatta yksimielisyyttä löytyi sen suhteen, että työllisyyskysymys ei ratkea yhden ministeriön tai puolueen sisällä. Työmarkkinoilla tunnistettiin haasteita eri ryhmien, erityisesti sekä nuorten että ikääntyneiden työllistymisessä. Ratkaisuja etsittiin niin työkulttuurin muutoksesta, työhyvinvoinnista ja työkyvyn ylläpidosta kuin työkokeiluista ja työaikalainsäädännöstä. Samalla muistutettiin, että ihmisten yksilölliset tilanteet ja osaamiset on otettava huomioon.
Tilaisuudessa esitelty työllisyysvastuumalli jakoi näkemyksiä. Vasemmiston Juho Orjala ja vihreiden Heikki Aarnilinna näkivät ajatuksessa kannatettavia piirteitä. Varauksellisemmin ajatukseen suhtautuivat keskustan Auli Piiparinen ja RKP:n Johanna Mantere. Kokoomuksen Akseli Lehtonen puolestaan arvioi, että vapaat markkinat jo nykyisellään voivat toimia tähän suuntaan. Paneelissa tunnistettiin, ettei rakenteelliseen ja pitkittyneeseen työttömyyteen ole yhtä yksittäistä ratkaisua, vaan tarvitaan aidosti kokonaisvaltaista ajattelua ja yhteistyötä.