Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus (YYO) kokoaa valtakunnallista tilannekuvaa yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristöstä keräten havaintoja kehittämistoiminnan työpajoista, sidosryhmätyöstä ja monista monipuolisista keskusteluista alueen toimijoiden kanssa. Tarkastelun keskiössä ovat olleet yhteiskunnallisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden tunnettuus, alueiden kehittämistoiminnan aktiivisuus, paikalliset yhteiskunnallista yrittäjyyttä tukevat rakenteet ja verkostot.
Kansallinen näkymä kehittyy
Suomessa on vahva järjestö- ja osuustoimintahistoria, minkä vuoksi yhteisötalous on kattokäsitteenä tunnettu. Sen sijaan uudempi termi yhteiskunnallinen yritys on vieraampi.
ESEM-raportin (Social Enterprise Monitor, 2024) mukaan suomalainen yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemi koetaan yleisesti heikoksi, mutta alueiden välillä on suuria eroja. Osassa Suomea yhteiskunnallinen yrittäjyys on jo linkitetty aluekehittämisen strategioihin, kun taas toisaalla kehitystä vetävät yksittäiset aktiiviset toimijat.
Tuoreet tutkimukset korostavat yhteiskunnallisten yritysten roolia erityisesti maaseudun elinvoimassa (Karjalainen & Kostilainen, 2025) ja heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämisessä (Elo & Pöllänen, 2025).
Vaikka ymmärrys kentän tilanteesta on lisääntynyt, on tieto vielä usein pirstaleista eikä se välity päätöksenteon tueksi tarpeeksi vahvasti.
Kuva 1. Yhteiskunnallisten yritysten ekosysteemin tilannekuva (YYO, 2025, ei julkisesti saatavilla). Vihreän tummuusaste kertoo maakuntatasolla ekosysteemien kehitystilanteesta. Harmaita alueita ei ole kartoitettu ollenkaan tai riittävästi.
Keski-Suomi: vahvat yhteistyön ja kehittämisen perinteet
Keski-Suomessa järjestöillä on pitkät ja vahvat yhteistyöperinteet toistensa sekä julkisten toimijoiden kanssa, mutta yhteiskunnallisilla yrityksillä ei vielä ole omia selkeitä verkostoja. Monet alueen verkostot kuitenkin sivuavat teemaa, ja YYO:n tuoma tieto on otettu niissä kiinnostuneesti vastaan. Alueella nähdään potentiaalia yhteiskunnallisen yrittäjyyden valtavirtaistumiselle, mutta toiminta on yhä riippuvaista avainhenkilöistä. Kehittämisen jatkuvuus nojaa yksittäisiin toimijoihin, ja YYO pyrkii vaikuttamaan pysyvämpiin rakenteisiin, kuten maakuntastrategiaan sekä Jyväskylän työllisyys- ja yrittäjyysmalliin.
Päijät-Häme: yhteistyöllä kestävyysmurroksen kimppuun
Päijät-Hämeessä yhteistyöhalukkuus on vahvaa. Päijät-Hämeen liitto ja alueen oppilaitokset toimivat aktiivisina vetureina ja yhteisötalous sekä yhteiskunnallinen yrittäjyys ovat yleisesti käytettyjä käsitteitä. Merkitysyrittäjyys-termi on arkikielistänyt ilmiötä ja alueella toimivat vahvat yhteiskunnalliset yritykset pitävät teemaa näkyvillä.
Päijät-Hämeen maakuntastrategia tavoittelee kestävää elämää, luovaa yhteisöllisyyttä ja monipuolisia mahdollisuuksia ja vihreän siirtymän ohjelma tarkentaa suuntaa kohti hiilineutraalia ja kiertotalouteen nojaavaa taloutta. Tämä luo hyvät edellytykset arvolähtöiselle yritystoiminnalle ja ekosysteemin vahvistumiselle.
Lappi: yhteiskunnallinen yrittäjyys keskiössä paikallisten haasteiden ratkaisuissa
Lapin toimintaympäristö on poikkeuksellinen harvan asutuksen vuoksi, mikä korostaa yhteisöjen roolia palvelujen, elinvoiman ja hyvinvoinnin tuottajina. Maakunnan strategioissa painottuvat kestävä paikallistalous ja yhteisöllisyys, sisältäen useita yhteiskunnallista yrittäjyyttä tukevia elementtejä. Oppilaitoksilla on vahva yhteistyön kulttuuri maakunnan toimijoiden kanssa, ja ne ovat aktiivisia aluekehittämisen vetureita. Työllisyyden kehittämistä haastavat kohtaanto-ongelmat vaativat laajempaa yhteistyötä. Näitä ratkaisee Sosiaalinen kädenjälki -hankeperhe, jonka hankkeet toteuttavat yhteisiä toimenpiteitä päämäärän saavuttamiseksi.
Vaikka yhteiskunnallinen yrittäjyys ei ole vielä valtavirtaa, sen toimintatavat ovat laajasti käytössä. Tunnettuutta ovat lisänneet Valo-Valmennusyhdistyksen koordinoima Lapin yhteiskunnalliset yritykset työllisyyttä edistämässä -selvitys ja Lapin yliopiston koordinoima Rakenteet yhteiskunnalliselle yrittäjyydelle Lappiin- hanke. Reinforce regional social economy ecosystems and stakeholders’ capacity -hanke edistää yhteisötalouden laajempaa kehitystä. Lapissa toimii myös useita poikkisektoriaalisia verkostoja, joista yksi, alun perin järjestöhankkeena syntynyt, on kasvanut maakunnan kattavaksi pysyväksi yhteistyökanavaksi viranomaisille ja järjestöille.
Ekosysteemien kehityksen haasteet ja mahdollisuudet
Alueilla, joissa yhteiskunnalliset yritykset ovat vielä kehitysvaiheessa, niiden kasvuun vaikuttavat monet eri tekijät. Useissa maakunnissa ymmärretään arvopohjaisen yrittäjyyden ja yhteisötalouden tärkeys, mutta yhteiskunnallinen yrittäjyys terminä on vieras, eikä se näy arjen työssä ja kehittämisverkostojen toiminnassa.
Osalla alueista puuttuvat myös selkeät veturitoimijat – henkilöt, organisaatiot tai yritykset, jotka aktiivisesti edistäisivät ilmiötä ja toisivat sitä näkyväksi. Yhteisen vision puute vaikeuttaa kokonaisuuden hahmottamista ja sitä kautta strategisten askelten ottamista. Yhteisötalouden toimijat eivät kaikilla alueilla ole vielä verkostoituneet riittävästi, jolloin yhteistyö näyttäytyy hajanaisena tai jopa siiloutuneena. Tämä heikentää mahdollisuuksia luoda kumppanuuksia ja ylittää perinteisiä toimintarajoja. Ilman vahvaa yhteistyön pohjaa pitkäjänteisen kehittämisen toteuttaminen on hankalampaa.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus tukee alueita jakamalla tietoa, vahvistamalla verkostoja ja kokoamalla hajanaista tietoa yhteen. Kun kokonaiskuva selkiytyy, toimijat löytävät kumppaneita ja voivat luoda pitkäjänteisiä rakenteita. Yhteiskunnalliset yritykset tarvitsevat erityisesti liiketoimintaosaamisen vahvistamista – tuotteistamista, hinnoittelua, markkinointia, myyntiä ja rahoitusosaamista – jotta potentiaali voidaan muuttaa konkreettisiksi vaikutuksiksi paikallistasolla ja valtakunnallisesti.
Sandra Englund työskentelee Valo-Valmennusyhdistyksessä johtajana ja vastaa aluetyöstä Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen -koordinaatiohankkeessa (ESR+).
Lue lisää!
Asilainen T. (24.11.2025). Yhteiskunnalliset yritykset Lapin elinvoiman tukena. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. https://yyo.fi/ajankohtaista/yhteiskunnalliset-yritykset-lapin-elinvoiman-tukena/
Elo, T. & Pöllänen, E. (2025). Työllisyyttä edistävät yhteisötalouden toimijat. Raportti nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus. https://yyo.fi/wp-content/uploads/2025/11/WISE-raportti-2025.pdf
Kostilainen, H. & Karjalainen, J. (8.10.2025). Yhteiskunnalliset yritykset voivat kääntää maaseudun suunnan. Dialogi. https://dialogi.diak.fi/2025/10/08/yhteiskunnalliset-yritykset-voivat-kaantaa-maaseudun-suunnan/
Puumalainen, K., Karjalainen, J., Kostilainen, H., Kotiranta, A., & Laakso, M. (2024). Social Enterprise Monitor. Raportti Suomen kyselyn tuloksista 2023–2024. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen. https://yyo.fi/wp-content/uploads/2025/02/ESEM-raportti_04022025.pdf
Päijät-Hämeen liitto. (2025). Päijät-Hämeen maakuntastrategia 2050+. Luonnos. https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2025/04/Luonnos-Maakuntastrategia2050.pdf
Päijät-Hämeen liitto. (2023). Päijät-Hämeen vihreän siirtymän ohjelma. https://paijat-hame.fi/wp-content/uploads/2024/03/Vihrean_siirtyman_ohjelma_2024.pdf
Valo-Valmennusyhdistys. (2025). Lapin yhteiskunnalliset yritykset työllisyyttä edistämässä-hanke (ESR+). https://valo-valmennus.fi/wp-content/uploads/2025/09/Lappi-tyollistavat-yhteiskunnalliset-yritykset.pdf
Sosiaalinen kädenjälki- hanke. https://www.sosiaalinenkadenjalki.fi/