Yhteiskunnallisten yritysten toimintatavat ja painotukset vaihtelevat. Olennaista kuitenkin on, millaista yhteiskunnallista muutosta ne saavat aikaan. Yhteiskunnallisten yritysten tavoittelema vaikuttavuus näkyy usein vasta pitkällä aikavälillä, ja sen edellytyksiä rakennetaan osana päivittäistä toimintaa. Vaikuttavuudesta kertovan näytön tulisi kuvata myös sitä, mikä mahdollisti muutoksen.
Yhteiskunnallisten yritysten vaikuttavuus
Missiolähtöisyys erottaa yhteiskunnalliset yritykset monesta muusta toimijasta. Kun tavoitteena on yhteiskunnallisen hyvän tuottaminen, on olennaista ymmärtää myös niitä muutoksen varhaisia vaiheita, joista vaikuttavuus alkaa rakentua. Pelkkien lopputulosten tarkastelu näyttää vain vaikutusketjun viimeisen lenkin, ei sitä, miten siihen on päästy ja miten tehdä muutoksesta pysyvää.
Vaikuttavuus lähtee palvelutarpeiden ymmärryksestä. Se auttaa ymmärtämään, mitä vaikuttavan muutoksen tekeminen edellyttää. Jos ymmärrys jää liian kapeaksi, erinomaisestikaan toteutettu toiminta ei välttämättä johda pysyvään muutokseen.
Yhteiskunnallisten yritysten vaikuttavuutta tarkasteltaessa tulisi huomioida myös niiden kyky rakentaa edellytyksiä myöhemmälle muutokselle. Esimerkiksi työllistyminen tai koulutukseen pääsy ovat yhteiskunnallisesti merkittäviä muutoksia. Mutta siirtymät työhön tai koulutukseen voivat jäädä väliaikaisiksi ilman riittäviä voimavaroja ja arjen edellytyksiä.
Ennen koulutukseen tai työelämäpolulle siirtymistä ihmisen täytyy usein vahvistaa toimintakykyään, harjoitella työelämätaitoja tai rakentaa uudelleen luottamusta itseensä ja muihin ihmisiin. Nämä muutokset eivät useinkaan näy tyypillisissä tulosmittareissa.
Pysyvä muutos rakennetaan yhdessä
Monimutkaiset yhteiskunnalliset haasteet ratkeavat harvoin yhden toimijan avulla, ja työn lopullinen tulos voi näkyä vasta vuosien kuluttua. Ihmisen muutospolkua voivat tukea yhteiskunnallisten yritysten lisäksi, järjestöt, hyvinvointialueet, oppilaitokset, työvoimapalvelut ja työnantajat. Jokainen toimija osallistuu muutokseen omalla erityisosaamisellaan.
Vaikuttavuuden kannalta on olennaista, että eri toimijoiden työ muodostaa oikea-aikaisen, tarkoituksenmukaisen ja ihmiselle itselleen mielekkään palvelukokonaisuuden. Tällaista usean toimijan yhdessä aikaansaamaa vaikuttavuutta kutsutaan yhteisövaikuttavuudeksi. Sen toteutuminen edellyttää, että lopputulosten lisäksi tunnistetaan ne mekanismit ja toimenpiteiden yhteisvaikutukset, joilla eri toimijat yhdessä rakentavat edellytyksiä muutokselle.
Yhteiskunnallisesti vaikuttavassa työssä eri toimijat sitoutuvat yhteiseen muutokseen ja ihmisen rinnalla pysymiseen sen sijaan, että vastuu palveluihin kiinnittymisestä jäisi yksin ihmiselle. Juuri tällaisissa tilanteissa yhteiskunnallisten yritysten merkitys usein korostuu.
Muutoksen mekanismit näkyviin
Vaikuttavuuden syntymisessä ratkaisevaa on ymmärtää niitä mekanismeja, jotka tekevät muutoksen mahdolliseksi. Valitut mittarit suuntaavat aina toimijoiden huomiota. Jos seuranta rajataan pelkästään lopputuloksiin kuten työllistymiseen tai koulutukseen pääsyyn, itse muutoksen synnyttävät mekanismit jäävät pimentoon. Tällöin vaarana on, ettei ymmärretä, miten tulos todellisuudessa saavutettiin tai miksi se jää joskus toteutumatta.
Kun muutoksen mekanismit ja niiden pohjalta syntyvät välietapit mitataan ja tuodaan näkyviksi, koko muutospolusta tulee ymmärrettävä. Tämä tekee myös yhteiskunnallisten yritysten päivittäistä työtä näkyväksi.
Yhteiskunnallisten yritysten näkökulmasta vaikuttavuus ei ole vain saavutettu lopputulos vaan prosessi, jossa rakennetaan edellytyksiä myönteiselle muutokselle. Siksi huomio tulisi kiinnittää myös niihin varhaisiin muutoksiin, joiden varaan myöhempi hyvinvointi, osallisuus tai työllistyminen rakentuvat. Juuri näissä vaiheissa yhteiskunnallisten yritysten missiolähtöinen toiminta tuottaa merkittävää arvoa.
Henna Harju (YTM, tohtoriopiskelija) työskentelee asiantuntijana Diakonia-ammattikorkeakoulussa ja vastaa Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksessa Arviointi ja vaikuttavuus -työpaketista. Henna on työskennellyt yli 20 vuotta mittaamiseen, arviointiin ja vaikuttavuuteen liittyvän koulutuksen, kehittämisen ja tutkimuksen parissa.
Piritta Pietilä-Litendahl (FT, KM, TaK) työskentelee palvelupäällikkönä Oulun Diakonissalaitoksen Säätiössä, joka on yhteiskunnallinen yritys. Työssään hän vastaa osallisuutta ja hyvinvointia vahvistavista palveluista. Pirittaa kiinnostavat erityisesti ihmislähtöiset toimintamallit ja vaikuttavien palvelujen yhteiskehittäminen.