Yhteiskunnallisen yrittäjyyden asema yrittäjyyskasvatuksessa on ajankohtainen. Sen kasvavaa merkitystä pystyi aistimaan tämän vuoden Yrittäjyyskasvatuspäivillä. Ne järjestettiin syyskuussa Tampereella teemalla Muutosten tekijät yrittäjyyskasvatuksessa. Yhteiskunnallinen yrittäjyys kiinnostaa, mutta se ei ole vielä saavuttanut vakiintunutta asemaa osana yrittäjyyskasvatuksen valtavirtaa.
Käsitteet hämmentävät
Perinteisesti yrittäjyyden opetus on korostanut liiketoimintasuunnitelmien laatimista, innovaatioita ja tuotekehitystä sekä markkinointia ja taloudellista kannattavuutta. Laaja-alaiset yrittäjyyskasvatuksen osaamistavoitteet (OPS 2016) ovat luoneet opetuksessa tilaa myös yhteiskunnallisiin näkökulmiin. Ne tukevat hyvin yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyviä tavoitteita, kuten aktiivista kansalaisuutta, arvolähtöistä toimintaa, kestävää kehitystä ja eettistä päätöksentekoa.
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden saamista osaksi yrittäjyyden opetusta laajemmin ei helpota käsitteen moniulotteisuus ja yleinen väärinymmärrys siitä, mitä yhteiskunnallinen yrittäjyys tarkoittaa. Sitä ei välttämättä nähdä liiketoimintana ja yhteiskunnallinen yrittäjyys sekoitetaan hyvin usein voittoa tavoittelemattomaan yleishyödylliseen toimintaan – mitä se ei ole.
Yhteiskunnallinen yrittäjyys (social entrepreneurship) tarkoittaa yritystoimintaa, jossa ensisijainen tavoite on yhteiskunnallisen tai ympäristöllisen ongelman ratkaiseminen kestävällä tavalla. Voittoa voidaan tehdä, ja suurin osa siitä ohjataan takaisin toiminnan kehittämiseen.
Uudenlaista ajattelua ja kiinnostavia esimerkkejä
Hyvän tekeminen ja voiton tekeminen samaan aikaan lienee yksi syy, miksi toimintamallia on vaikea ymmärtää. Voi tuntua ristiriitaiselta ajatukselta, että hyvän tekeminen on kannattavaa, tai että rahan tekeminen on eettistä. Yhteiskunnallinen yrittäminen asettuu ääripäiden välimaastoon ja sisällyttää itseensä parhaat palat: mitä enemmän saadaan tuloja, sitä enemmän voidaan myös luoda hyvää.
Liiketoiminnan harjoittaminen ja kestävyyshaasteiden ratkaiseminen tulevat lähemmäksi toisiaan tulevaisuudessa. Yrittäjyys voi myös olla enenevässä määrin työllistymisvaihtoehto sellaisilla aloilla, jotka aiemmin on nähty pelkkinä palkkatöinä. Yrittäjyyskasvatuspäivillä kultiin esimerkkejä koulutusratkaisuista näihin kehityskulkuihin.
Hämeen ammattikorkeakoulun pioneerikoulutusohjelma on yhdistänyt sairaanhoitajaopintoihin liiketoimintaosaamisen. Yrittäjyyspainotteinen sairaanhoitajakoulutus vastaa tarpeeseen vahvistaa uudenlaista osaamista sote-alalla, jossa on käynnissä rakenteellisia uudistuksia ja työntekijäpulaa. Sairaanhoitaja voi luoda uraa myös yrittäjänä.
Humak ammattikorkeakoulun hanke CreaCoop panostaa luovan alan ammattilaisten yrittäjyystaitojen kehittämiseen. Osuuskuntamuotoinen yrittäjyys on yleistä kulttuurialalla, jossa kaupallisuus voi olla vierasta. Yritysmuodon joustavuus ja kustannustehokkuus tarjoaa hyvän vaihtoehdon liiketoiminnan harjoittamiseen.
Tampereen korkeakouluyhteisön (Tampereen yliopisto ja ammattikorkeakoulu) yrittäjyysopintojen keskittymä HUBS on taas mielenkiintoinen esimerkki yrittäjyyskasvatuksen keskittymisestä nimenomaan yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen. Osaamista ja sparrausta tarjoava hubi tukee uusia yritysideoita vuosittain myös apurahalla.
Oppimateriaaleja tarvitaan lisää
Uusi sukupolvi etsii merkityksellisyyttä: Nuoret ja nuoret aikuiset arvostavat toimintaa, jossa voi vaikuttaa yhteiskuntaan positiivisesti. Yhä useampi opiskelija tai työntekijä haluaa tehdä työtä, joka edistää sosiaalista tai ekologista kestävyyttä, eikä tavoittele ainoastaan voittoa. Sen vuoksi yhteiskunnallinen yrittäminen tulisi huomioida yrittäjyyskasvatuksessa aiempaa vahvemmin yhtenä vaihtoehtona vastata nuorten tavoitteisiin.
Valmiit oppimateriaalit, työpajat ja digitaaliset simulaatiot helpottavat opettajien työtä. Yhteiskunnallisen yrittäjyyden opettamiseen niitä on tarjolla vielä rajallisesti. Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus on tuottanut erilaisia materiaaleja opetuksen hyödynnettäväksi.
Elina Pöllänen toimii TKI-asiantuntijana Diakonia-ammattikorkeakoulussa. Erityisesti hän on kiinnostunut kestävästä yrittäjyydestä sekä yhteiskunnallisesti vaikuttavien ratkaisujen edistämisestä.
Jari Karjalainen on Diakin TKI-asiantuntija, joka on suuntautunut yritysten kehittämiseen.
Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus esitteli Yrittäjyyskasvatuspäivillä toimintaansa ja aiheesta tuotettuja opiskelu- ja opetusmateriaaleja:
Vaikuttavuuden itseopiskelumateriaalin koostuu lyhyistä asiantuntijavideoista ja oheismateriaalista. Itseopiskelumateriaalin avulla voi perehtyä vaikuttavuuteen yhteiskunnallisessa yritystoiminnassa sekä sen suunnitteluun, arviointiin ja viestintään.
Materiaali on koostettu osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta Euroopan sosiaalirahaston tuella.
Ensimmäinen suomenkielinen yhteiskunnallisen yrittäjyyden oppikirja julkaistiin vuonna 2023. Kirja on saatavilla sekä digitaalisesti että painettuna.
Muutoksentekijän työkirja on käytännönläheinen opas yritysidean tai muun yhteiskunnallisesti merkittävän hankkeen suunnitteluun. Työkirja sisältää useita tehtäviä ja työkaluja, joita voi hyödyntää myös opetuksessa.
YYO:n datasivustolta löytyy ajantasaista tietoa yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä ja siellä voi tehdä erilaisia hakuja. Datasivustoa voi hyödyntää myös esimerkiksi opinnäytteissä.
Materiaalit ovat koostettu osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta Työ- ja elinkeinoministeriön tuella vuosina 2022–2024.
Kymmenestä MOOC-kurssista koostuva kokonaisuus on suunniteltu korkeakouluopiskelijoille ja jo työelämässä oleville, jotka haluavat edetä johtotehtäviin tai perustaa (yhteiskunnallisen) yrityksen. Kurssit käsittelevät monialaisesti erilaisia yhteiskunnallisen yrityksen johtamisessa ja kehittämisessä tarvittavia taitoja. MOOC-kurssit ovat itsenäisiä kokonaisuuksia, eli opiskelija voi vapaasti valita haluamansa kurssit opiskeltaviksi.
Yhteiskunnallisen yrittäjyyden MOOC-kurssit on tuotettu osana Open Business for Community Development (OBCD) -hanketta (2022-2025), jota rahoitti Euroopan unioni (Erasmus+).