Sosiaali- ja terveydenhuollon kenttä on laaja ja moninainen
Sote-toimiala on valtava kokonaisuus, ja sen kokonaismenot vastaavat noin 40 prosenttia valtion menoista. Sote-palvelut jaetaan karkeasti kolmeen alaluokkaan: terveyspalvelut, sosiaalihuollon laitospalvelut sekä sosiaalihuollon avopalvelut. Sote-alan palvelutuottajilla on moninaisia taustoja. Palveluntarjoajina on sekä järjestöjä että yksityisiä toimijoita ja osaltaan myös julkisia palvelutuottajia. Joissakin sote-palveluissa ei välttämättä ole julkisia toimijoita. Toisaalta on myös olemassa joitakin tehtäviä, joita yritykset eivät saa hoitaa.
On ehdottomasti rikkaus, että Suomessa on monenlaisia palvelutuottajia. Organisaatiomuoto ei saa olla ratkaiseva asiakkaille tarjottavien sote-palveluiden kannalta, vaikka organisaatiomuoto vaikuttaisikin palvelutoiminnan tehokkuuteen ja tuottavuuteen.
Yhteiskunnallisten yritysten etuna missiolähtöisyys
Kokoamamme datan mukaan terveys- ja sosiaalipalveluita tarjoaa tällä hetkellä noin 900 yhteiskunnallista yritystä, mikä vastaa kolmannesta kaikista dataamme kootuista yhteiskunnallisista yrityksistä. Myös yhdistys- ja säätiömuotoiset toimijat voivat olla yhteiskunnallisia yrityksiä, jos niillä on liiketoimintaa.
Palveluiden käyttäjät voivat arvostaa yhteiskunnallisen yrityksen yhteiskunnallista perustehtävää. Niiden tavoitteena ei ole tuottaa voittoa omistajilleen, vaan edistää yhteiskunnallisia päämääriä ja parantaa omien asiakkaidensa asemaa yhteiskunnassa.
Oikeilla mittareilla palvelun hyödyt näkyväksi
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluilla tuetaan ihmisten hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta. Mittareita sote-sektorilla on valtavasti, ja niitä listaavat esimerkiksi Sotkanet ja TOIMIA-tietokanta. Sote-sektorilla käytetään paljon myös tuottavuus- ja tehokkuusmittareita. Usein kilpailutuksissa ratkaisevaa on hinta. Julkiset hankkijat eivät vielä ole painottaneet laajamittaisesti toiminnan vaikuttavuutta arviointikriteereissään. Palveluiden tuottamaa rahallista hyötyä voi kuitenkin arvioida SROI-menetelmällä. Julkisten hankkijoiden tulisi kehittää hankintaansa edelleen laatu- ja vaikutusperustaiseksi. Lisäksi on tärkeää ottaa asiakkaat mukaan hankintaprosessiin. Hankintakeino listaa tapausesimerkkejä.
Kilpailun koveneminen ja kilpailutusten keskittyminen hintaan ja yksikköhintojen aleneminen ovat voineet ajaa palvelutuottajia ahtaalle ja moni toimija on luopunut palvelutoiminnastaan. Näin on tapahtunut esimerkiksi ammatillisessa kuntoutuksessa, josta on jäänyt monia toimijoita pois ja jossa toisaalta isot toimijat ovat hankkineet lisää palvelutuotantoa fuusioiden ja yrityskauppojen avulla.
Palvelun vaikuttavuus näkyy kohderyhmän pitkäjänteisenä hyvinvointina, terveytenä ja osallisuutena. Monet erilaiset toimenpiteet ja palvelut vaikuttavat yhdessä ihmisten hyvinvointiin, terveyteen ja osallisuuteen, joten vaikuttavuuden arvioinnissa on tärkeää selvittää myös näiden yhteisvaikutuksia. Vaikuttavuuden todellinen saavuttaminen vaatiikin tiivistä yhteistyötä ja jatkuvaa dialogia julkisen sektorin ja palveluiden tuottajien välillä. Yhteiskunnalliset yritykset ovat missiolähtöisyytensä vuoksi erinomaisia kumppaneita erilaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisemiseen.
Lue lisää
Haluatko perehtyä vaikuttavuuden arviointiin? Nappaa materiaalipankistamme täytettävä Vaikuttavuusketju-pohja (pdf).
Voiko yhdistys olla yhteiskunnallinen yritys?
Mitä eroa on yrityksen yhteiskuntavastuulla ja yhteiskunnallisella yritystoiminnalla?
Yhteiskunnallinen yritys tekee kannattavaa bisnestä
