Yhteiskunnalliseen yrittämiseen liittyy vielä paljon virheellistä tietoa, joka vaatii oikaisua. Ensiksi: Yhteiskunnallinen yrittäminen ei ole hyväntekeväisyyttä. Yhteiskunnallinen yrittäminen on normaalia liiketoimintaa, joka eroaa muusta siten, että yritys on merkinnyt yhteiskunnallisen tavoitteen yhtiöjärjestykseensä kuten myös sen, että valtaosa voitoista käytetään tämän tavoitteen saavuttamiseen. Toiseksi: Yhteiskunnalliset yritykset toimivat samoilla markkinaehdoilla kuin muutkin yritykset. Niillä ei ole minkäänlaista erityisasemaa.
Vastuullisuus on valinta
Yhteiskunnallisen yritystoiminnan vastuullisuus näkyy siinä, että bisnes on eettisesti, ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävää. Näin yritys voi taata kannattavuuden ja kilpailukyvyn säilymisen myös pitkällä tähtäimellä. Yhteiskunnallisen yrittämisen tavoitteena on aina se, että onnistutaan sekä yhteiskunnallisen päämäärän että taloudellisen tuoton yhdistämisessä.
Vastuullisuudella tarkoitetaan myös kokonaisvaltaista näkemystä siitä, miten yritys toimii oikein sidosryhmiään ja yhteiskuntaa kohtaan. Millaisia vaikutuksia liiketoiminnalla on muihin? Millaisen jäljen se jättää ympäristöönsä? Vastuullinen yritys ottaa huomioon laajan joukon näkökulmia ja toimii niiden mukaisesti tavoitteidensa suuntaan. Kyse on valinnoista. Se, miten nämä valinnat vaikuttavat, tehdään käytännön yritystoiminnassa.
Voitontavoittelua yhteiskunnan parhaaksi
Yhteiskunnalliselle yritykselle liiketoiminta on väline yhteiskunnallisen tavoitteen saavuttamiseen. Liiketoiminnan kautta ratkaistaan yhteiskunnallisia ongelmia.
Onnistumisen keskeisin mittari ei ole omistajien saama maksimaalinen taloudellinen hyöty vaan liiketoiminnan avulla aikaansaatu yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintamallin ajureita ovat ennen kaikkea taloudellinen, sosiaalinen ja ekologinen kestävyys.
Koko talousjärjestelmämme on murroksessa
Suomalaista yhteiskuntaamme kohtaavat monenlaiset haasteet. Jos haluamme aidosti vaikuttaa meitä ympäröiviin ongelmiin, on meidän otettava yritykset mukaan niitä ratkaisemaan.
Väestö ikääntyy. Ilmastonmuutos on tosiasia, mitä ei voida enää torjua, mutta sen vaikutuksia voimme kukin osaltamme hidastaa. Koronapandemia on osoittanut, kuinka haavoittuvia olemme yksilöinä ja yhteiskuntina.
Monilla aloilla kärsitään työvoimapulasta. Toisaalta ihmiset, joilla on halua ja osaamista, eivät pääse töihin.
Yhteiskunnalliset yritykset haluavat ratkaista näitä haasteita. Käytännössä ne voivat toiminnallaan vähentää ympäristökuormitusta, ratkaista asunnottomuutta tai työllistää ihmisiä, jotka ovat syrjäytymisvaarassa.
Kun yritys tarjoaa merkityksellistä työtä osatyökykyisille, vammaisille tai pitkäaikaissairaille henkilöille, se luo liiketoimintaa ja edistää jonkin osiaan suuremman ongelman ratkaisua. Samalla yritys saa osaavaa työvoimaa.
Sosiaalisilla innovaatioilla voidaan sekä parantaa maailmaa että tehdä kannattavaa bisnestä. Taloudellisen hyödyn rinnalla ovat myönteiset vaikutukset ihmisille ja yhteiskunnalle.
Rakennetaan yhdessä tulevaisuuden yhteiskuntaa
Kiinnostus yhteiskunnallista yrittäjyyttä kohtaan on kasvanut. Yhä useampi yrittäjä kokee tärkeäksi tehdä arvojensa mukaista, merkityksellistä liiketoimintaa. Nuori sukupolvi haluaa olla ratkaisemassa yhteiskunnallisia ongelmia ja vaikuttaa oman työnsä kautta laajemmin.
Vasta perustettu Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus auttaa yhteiskunnallisia yrityksiä yritysmuodosta tai toimialasta riippumatta. Tukea voi saada yritystoiminnan eri elinkaaren vaiheissa ja eri tarpeissa. Mukana on huippuosaajia, jotka tarjoavat asiantuntemuksensa koko Suomen käyttöön.
Työ on alussa, ja kutsummekin verkostoon kaikki asiasta kiinnostuneet, yhteiskunnallisissa yrityksissä toimivat tai sellaisen perustamista suunnittelevat. Mukana on myös yritysneuvojia, koulutuksen kentällä työskenteleviä, tutkijoita ja monia muita. – Tule sinäkin ja kerro, kuinka voisimme yhdessä tehdä Suomesta yhteiskunnallisen yrittämisen mallimaan. Ollaan osa ratkaisua, yhdessä.
Ulla Nord
toimitusjohtaja
Yhteiskunnallisten yritysten liitto ARVO ry
ulla.nord@arvoliitto.fi
Artikkeli on julkaistu 31.1.2022 myös Arvoliiton sivuilla.