Yhteiskunnallinen yritys voi olla myös konserni. Diakon on yhteiskunnallinen konserni, joka tarjoaa paikallisia palveluita Satakunnassa Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiön ja Diakon Palvelut Oy:n toimintana.
Palveluihin kuuluvat mm. asumispalvelut ikäihmisille, kotihoito- ja ateriapalvelut, kuntoutus- ja terveyspalvelut sekä hautauspalvelut. Yhteiskunnallisena toimijana Diakon myös seuraa ajassa olevia ilmiöitä sosiaali- ja terveysalalla. Olennainen osa toimintaa onkin kehittämis- ja hanketyö, joissa on luotu tai jalkautettu sosiaalisia innovaatioita.
Diakon esimerkiksi perusti Satakunnan ensimmäisen saattohoitoyksikön. Yksikön avulla palliatiivista hoitoa kehitettiin yhteistyössä alueen julkisen sektorin kanssa. Diakonilla oli mm. lääkäreiden koulutusoikeudet palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden koulutuspaikkana.
Diakonin saattohoitoyksikön toiminta loppui vuonna 2020, koska kaupunki siirsi palliatiivisen hoidon lopulta osaksi julkisia palveluita.
– On hyvä, että alueelle saatiin lisää palliatiivisen hoidon asiantuntijoita, mutta saattohoitokotia täällä ei vieläkään ole, kertoo Diakonin sosiaali- ja terveyspalveluiden toimialajohtaja Sanna-Mari Pudas-Tähkä.
Lähimmäisen arvostaminen
Diakonin perusarvona on lähimmäisen arvostaminen. Diakon ei tavoittele taloudellista voittoa, vaan tavoitteena on tehdä kannattavaa liiketoimintaa, joka mahdollistaa toimijan tekemän arvolupauksen täyttämisen.
– Teemme koko ajan jo lähtökohtaisesti sellaista toimintaa, mitä muut eivät halua tehdä. Autamme erilaisia asiakasryhmiä, joita muut eivät syystä tai toisesta auta, vaikka se ei välttämättä olisi taloudellisesti kannattavaa, kertoo Pudas-Tähkä.
– Olemme luvanneet hoitaa mm. sotainvalidit Satakunnassa loppuun asti. Se tulee olemaan taloudellisesti haastavaa, mutta on arvolupaus, josta haluamme pitää kiinni, painottaa Diakonin toimitusjohtaja Heikki Arikka.
Toiminnan oltava kannattavaa
Vaikka toiminta on yhteiskunnallisessa yrityksessä arvopohjaista, sitä ei voi tehdä tappiollisesti.
– Kannattamaton toiminta olisi väärin konsernin koko olemassaolon tarkoitusta, työntekijöitä ja yhteistyökumppaneita kohtaan, huomauttaa Arikka ja jatkaa: – Taloudellisen lähtökohtien ja arvojen yhdistäminen on tullut kuitenkin yhä haasteellisemmaksi. Kuntien palvelujen kilpailutuksen hinnoittelu laskee ja samaan aikaan välilliset kulut nousevat.
Tämä näkyy esimerkiksi kunnissa, joissa on käytössä palvelusetelit. Työntekijöiden tekemisen moodi on vilpitön auttaminen, jopa niin paljon, että työstä voi tulla taloudellisesti kannattamatonta eli työntekijä ei laskuta koko aikaa.
Heikki Arikka toivoo, että uudet hyvinvointialueet näkevät yhteiskunnalliset yritykset tasavertaisina kumppaneina. Hän nostaa esiin esimerkiksi Diakonin ketteryyden ja matalan hallintorakenteen, minkä takia palvelujen kustannukset voidaan pitää mahdollisimman alhaisina.
– Miellämme oman toimintamme yhteiskunnalliseksi ja haluamme tuottaa julkista palvelua osana hyvinvointiyhteiskuntaa jatkossakin. Me emme kilpaile julkisen hallinnon kanssa vaan täydennämme julkisia palveluita, painottaa toimitusjohtaja Arikka.
Arvot sitouttavat henkilöstöä
Länsi-Suomen Diakonialaitoksen säätiö on perustettu vuonna 1942 ja toiminta on alkanut vuonna 1949 Satakunnassa, mutta Diakonissalaitosten alku ulottuu aina 150 vuoden taakse, kun Suomessa olivat suuret nälkävuodet. Alusta lähtien toiminnan ytimenä on ollut kaikkein hädänalaisempien auttaminen.
Perustamisen jälkeen toiminta toi Suomeen lastenkodit, kotisairaanhoidon, sairaanhoidon opetuksen, kehitysvammaisten ja vanhusten hoitolaitokset, asumispalvelut vaikeassa asemassa oleville, HIV-narkomaanien palvelut jne.
– Olemme vastuullinen työnantaja, joka näkyy työn tekemisen arjessa. Meillä on sosiaali- ja terveyspalvelujen toiminnallemme laatusertifikaatti, joten meillä on käynyt myös ulkopuoliset ihmiset arvioimassa toimintamme. On ollut tärkeää kuulla, että myös heidän havaintojen mukaan, arvot näkyvät käytännössä. Meillä on Diakonin omat arvot ja lisäksi yksiköissä on täsmennetyt arvot, sanoo Pudas-Tähkä.
– Toimin kuntoutuskeskuksessa, missä henkilöstö on itse halunnut nostaa esiin arvokeskustelun. Henkilöstö on ollut pitkään hyvin arvositoutuneita, hän jatkaa.
Toimitusjohtaja Heikki Arikkan mukaan toiminnan arvopohjaisuus on ollut merkittävä tekijä myös esimiehille työpaikan valinnassa ja pysymisessä.
Teksti ja kuva: Tiina Jäppinen
