Niin EU- kuin muunkin rahoituksen hakeminen kannattaa aloittaa pohtimalla, mitä haastetta toiminnalla halutaan ratkaista. Tämän jälkeen konkretisoidaan, millä tavoilla toiminta vastaa haasteeseen ja samalla varmistetaan myös toiminnan uutuusarvo. Siten kirkastetaan se, millaista muutosta tavoitellaan ja mitä tehdään toisin kuin ennen muutoksen aikaansaamiseksi. Myös muut keskeiset tavoitteet ja lähiteemat kannattaa yhdistää osaksi kokonaisuutta jo suunnitteluvaiheessa. Näin saadaan muodostettua selkeä kokonaiskuva siitä, mitä toiminnalla halutaan saavuttaa ja millaisia keinoja, resursseja ja kumppanuuksia onnistuminen edellyttää. Hankesuunnittelussa kannattaa hyödyntää alusta lähtien ideapaperipohjaa ja vaikuttavuusketjua.
Tunne rahastojen tavoitteet
Kun tarve ja tavoitteet ovat kirkastuneet, seuraava vaihe on sopivan rahoitusmahdollisuuden tunnistaminen. EU-rahoituksia hakevan on hyvä arvioida jo alkuvaiheessa, miten hankkeen tavoite liittyy EU:n painopisteisiin ja tavoitteisiin. Eri rahoitusohjelmilla on erilaiset strategiset päämäärät, joita hankkeiden tulee edistää. EU-rahoituksiin kannattaa perehtyä esimerkiksi EU Funding Toolkitin avustuksella, jotta omille tavoitteille voidaan löytää mahdollisimman sopiva rahoitus. Tärkeää on, että omat tavoitteet ovat samassa linjassa rahoitusinstrumentin tavoitteiden kanssa.
Kun rahasto on valittu tavoitteiden perusteella, on aika seurata sopivien rahoitusmahdollisuuksien avautumista. Käytännössä rahoitusmahdollisuuksia kannattaa seurata aktiivisesti esimerkiksi Rakennerahastot-sivustolla sekä EU:n Funding & Tenders Portalissa, jossa julkaistaan komission suoraan hallinnoimien EU:n rahoitusohjelmien avoimia ja tulevia hakuilmoituksia. Osa EU-rahoituksesta on jäsenmaiden, alueellisten viranomaisten tai muiden toteutuskumppaneiden hallinnoimaa, jolloin haku tapahtuu kansallisen, alueellisen tai ohjelmakohtaisen järjestelmän kautta. Esimerkiksi Interreg-ohjelmilla ja osalla Erasmus+-hauista on omat hakumenettelynsä. Yhteisötaloustoimijoiden oma portaali EU Social Economy Gateway toimii hyvänä apuna rahoituksiin perehtymisessä.
Säännöllinen seuranta auttaa tunnistamaan oman hankkeen tavoitteisiin ja teemoihin sopivia hakukierroksia sekä valmistautumaan hakemiseen riittävän ajoissa. Rahoituskelpoisessa hankkeessa tarve, tavoite, toimenpiteet ja tulokset on määritelty ja vaikuttavuus kohdentuu rahaston tavoitteisiin. Hanke on resursoitu tavoitteiden mukaisesti ja toteuttajilla on omat roolinsa, joista jokaista tarvitaan.
- Lue hankkeistamisen vinkit sparraajiltamme: YYO:n vinkit hanketoimijalle: Muista nämä!
Monissa EU-hankkeissa onnistuminen edellyttää toimivaa konsortiota ja muita yhteistyökumppanuuksia. Siksi kumppaneiden valintaan kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Usein EU-hankkeissa konsortiolta edellytetään monipuolisuutta ja sektorit ylittävää yhteistyötä, eli kumppaneita täytyy olla eri EU-maista ja joskus jopa EU:n ulkopuolelta, sekä niiden täytyy olla erilaisia toimijoita, esimerkiksi yritykset, SESOt/tukiorganisaatiot, korkeakoulut, ammatilliset oppilaitokset, julkishallinto, paikalliset toimijat.
Lähtökohtaisesti tulee pohtia, mitä osaamista ja lisäarvoa kukin kumppani tuo hankkeeseen. Käytännön toimien lisäksi kumppanien valinnassa on hyvä huomioida myös muut vahvuudet, kuten viestintä, mittaaminen ja arviointi, kehittämistyö, koordinointi ja hallinnointi. Hyvin suunnitellussa konsortiossa osaaminen on toisiaan täydentävää. Kumppanuuksia voi löytää esimerkiksi omista verkostoista, verkostoitumistapahtumista ja Euroopan komission ylläpitämästä Funding & Tenders -portaalin partnerinhakutoiminnosta.
Avoimien ja avautuvien hakujen lisäksi katse kannattaa suunnata myös tulevaisuuteen. EU:n seuraavaa monivuotista rahoituskehystä (2028–2034) valmistellaan parhaillaan. Tuleva kehys vaikuttaa siihen, mihin rahoitusta tulevina vuosina kohdennetaan.
Rakennerahastoista vauhtia kasvuun, elinvoimaan ja työllisyyden, osaamisen ja osallisuuden vahvistamiseen
EU:n alue- ja rakennepolitiikka pyrkii vahvistamaan jäsenvaltioiden keskinäistä yhteenkuuluvuutta ja tasaamaan alueiden välisiä kehityseroja. Jokainen jäsenmaa laatii ohjelman, jossa kuvataan ohjelmakauden kehittämistoiminnan lähtökohdat, tavoitteet, toimet ja rahoitus. Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelma tukee elinkeino-, energia-, ilmasto-, innovaatio-, koulutus- ja työllisyyspolitiikkaa sekä syrjäytymisen ja köyhyyden vastaista työtä. Ohjelma sisältää yhdeksän toimintalinjaa, joiden rahoitus tulee kolmesta toisiaan tukevasta rahastosta.
Euroopan sosiaalirahasto (ESR+) tukee Suomessa erityisesti työllisyyttä, osaamista ja osallisuutta kehittäviä hankkeita. Yhteisötalouden toimijoille rahasto on keskeinen, sillä rahaston kolmessa toimintalinjoissa painotetaan työllisyyttä, osaamista, työelämän kehittämistä, jatkuvaa oppimista, lastensuojelun yhteiskunnallisia innovaatioita ja aineellisen puutteen torjuntaa – teemoja, joissa yhteisötaloustoimijoilla on paljon annettavaa.
Euroopan koheesiopolitiikan aluekehitysrahaston (EAKR) tavoitteena on tasoittaa maiden ja alueiden välisiä kehityseroja, luoda elinvoimaa, parantaa työllisyyttä, tukea kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä. Suomen ohjelmassa on viisi EAKR-toimintalinjaa erilaisine erityistavoitteineen. Yhteisötalouden näkökulmasta erityisen olennaisia ovat pk-yritysten kasvun ja kilpailukyvyn parantaminen, innovaatiot ja digitalisaatio sekä vihreä siirtymä ja kiertotalous.
Oikeudenmukaisen siirtymän rahaston eli JTF:n (Just Transition Fund) tavoitteena on lieventää ilmastosiirtymästä aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia. Suomessa rahaston toimintalinjalla kompensoidaan turpeen energiakäytön vähentämisestä koituvia sosiaalisia, ekonomisia ja ympäristöllisiä haittavaikutuksia. Rahasto toimeenpannaan 14 maakunnassa alueellisten siirtymäsuunnitelmien kautta. Yhteisötalouden toimijoille uuden liiketoiminnan, elinkeinojen monipuolistamisen, työllisyyden ja osaamisen kehittäminen voi tarkoittaa esimerkiksi uudenlaisten palvelujen, työllistämisen ja paikallisen elinkeinotoiminnan ratkaisujen kehittämistä siirtymästä kärsivillä alueilla.
- Lue lisää EAKR:stä ja JTF:stä: Rahoitusta kasvuun, uudistumiseen ja elinvoimaan – EAKR ja JTF
Tutustu myös muihin artikkelisarjassa esiteltyihin rahoitusratkaisuihin:
- Jotpa – Osaavaa työvoimaa jatkuvan oppimisen kautta
- Leader – rahoitusta maaseudun kasvuun ja kehittämiseen
- Interreg Aurora & Horisontti – Rajat ylittävää yhteistyötä
- Kv-hankkeet avaavat uusia mahdollisuuksia – kokemuksia kentältä
YYO palvelee kaikkialla Suomessa
Oletko tunnistanut kentältä yhteiskunnallisen haasteen, johon tarvitaan uusia ratkaisuja? Onko sinulla jo idea, mutta kaipaat tukea idean kirkastamiseen tai toteutukseen? Tai oletko liiketoiminnallistamassa toimivaa ratkaisua ja kaipaat apua liiketoiminnan vahvistamiseen tai yhteiskunnallisen yrityksen perustamiseen? Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus auttaa eteenpäin. Saat meiltä maksuttomasti tietoa, neuvontaa ja ohjausta sekä mahdollisuuksia vahvistaa verkostojasi.
Materiaaleja, työkaluja ja sparrausta
- Tutustu työllisyyden hyviin malleihin meiltä ja muualta: Työllisyyden edistämisen mallit
- Tutustu hanketuen materiaalipankkiin: Tukea hanketoimijoille
- Tutustu yhteiskunnallisen yrittäjyyden materiaalipankkiin: Tukea ja työkaluja yhteiskunnallisille yrityksille
- Kysy hankkeistamisesta tai varaa hankesparraus oman alueesi työntekijältä: Yhteystiedot
- Ota yhteyttä ohjaus- ja neuvontapalveluun: Ota yhteyttä