Yritysneuvoja Anu Oksanen toimii Helsingin kaupungin yritysneuvontapalveluissa osana Business Helsingin laaja yritys-, innovaatio-, matkailu- ja työllisyyspalveluita. Hän tapaa vuosittain satoja alkutaipaleellaan olevia yrittäjiä.
Viime vuonna hän osallistui YYO:n järjestämään yhteiskunnallisen yrittäjyyden valmennukseen. Koulutus toteutettiin kahden päivän Teams-tilaisuuksina, joiden välissä oli ohjattu itsenäinen oppimistehtävä.
– Tulin töihin Helsinkiin Keski-Suomesta, jossa toimin kahden kunnan elinkeinoasiamiehenä. Toinen kunta omisti yrityksen, joka lähti kehittämään alueen osatyökykyisten henkilöiden työllistämispalveluita. He saivat myös yhteiskunnallisen yrityksen merkin. Sitä kautta tutustuin aiheeseen, sanoo Oksanen.
Valmennus tarjosi myös uutta tietoa. Hän esimerkiksi ymmärsi, että yhteiskunnallinen yrittäjyys ei edellytä merkkiä.
– Valmennuksessa saimme kaikki omaan työkalupakettiin tulostettuna perustiedot, joita voi antaa asiakkaalle. Koulutus oli aikansa väärtti. Siellä myös puhuttiin, miten nuoret ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä, koska he haluavat saada asioita muuttumaan ja vaikuttaa tekemällä arvojensa mukaista työtä. Esimerkit herättivät, kehuu Oksanen.
Business Helsingin yritysneuvontapalvelut tarjoaa aloittaville ja enintään viisi vuotta toimineille yrityksille perustietoa yrittäjyydestä, koulutuksia, tapahtumia ja henkilökohtaista valmennusta liiketoiminnan kehittämiseen. Asiakkaista yli 40 prosenttia on maahanmuuttajataustaisia.
– Kerran minulla oli asiakas, joka pohti yhteiskunnallista yrittäjyyttä. Hän oli englanninkielinen ja käytti sanaa social enterprise, joten ymmärsin aluksi, että hän puhuu sosiaalisesta yrityksestä ja nämä kaksihan eivät ole aina sama asia. Kesti hetken, että pääsimme samalle kartalle.
– Parasta koulutuksessa on se, että voi tarvittaessa erityiskysymysten kohdalla ohjata asiakkaan YYO:n neuvontapalveluun. Tätä olenkin jo tehnyt ja asiakkaat olivat erittäin tyytyväisiä, kertoo Oksanen.
Y-yrityksille rahoitusinstrumentti?
Anu Oksasen mukaan yhteiskunnallisesta yrittämisestä kysytään ehkä hieman enemmän kuin aiemmin, mutta edelleen harvoin. Hän pitää yhtenä syynä sitä, että asiakkaat toimivat aloilla, joilla se ei ole yleistä.
– Tunnistan silti, että osassa liiketoimintoja yhteiskunnallinen yrittäjyys voisi olla mahdollista. Liikeideaan voi liittyä esimerkiksi ekologisuus. Mutta kun voitosta puolet pitäisi ohjautua määritellyn asian edistämiseen, voi se tuntua haastavalta. Esimerkiksi ravintoalalla katteet ovat pienet, uskoo Oksanen.
– Yhteiskunnallista yrittäjyyttä rajoittaa se, että sille ei ole omia tukimuotoja. Uskon, että yrityksiä perustettaisiin enemmän, jos sille olisi jonkinlainen rahoituksellinen instrumentti, pohtii Oksanen.
Business Helsingissä moni yritysneuvoja suoritti syksyllä myös Vihreän innovaatiovalmentajan sertifikaatin.
– Aloimme miettiä sen jälkeen, pitäisikö liiketoimintasuunnitelmapohjaamme muokata niin, että siellä olisi oma kohtansa myös kestävästä kehityksestä. Silloin asiaa voisi herätellä. Sama koskee yhteiskunnallista yrittäjyyttä, pohtii Oksanen.
Nuoret hyödyntävät alustataloutta
– Yritysneuvonnassa on yhä enemmän nuoria, jotka näkevät yrittäjyyden varteenotettavana vaihtoehtona työllistymiselle. Vuosien mittaan liiketoimintamallit ovat muuttuneet. On erilaisia some-sisällöntuottajia, jotka saavat siitä elantonsa, mutta tarvitsevat yrityksen, jotta voivat laskuttaa yhteistyökumppaneita, kertoo Oksanen.
Alustatalous on keskeinen asia etenkin nuorilla yrittäjillä.
– Nuoret osaavat hyödyntää kansainvälisiä alustoja, joilla he pystyvät myymään omaa osaamistaan. Esimerkiksi eräs graafikko katsoi aamuisin 10 suosituinta hakusanaa ja teki sovelluksella nopeasti niihin perustuvia teoksia, joista sai paljon tilauksia, kuvaa Oksanen.
Vanhemmat keventävät työtahtia
Toisaalta yritysneuvontaa hakevat yhä useammin ihmiset, joilla on takana jo pitkä työura.
– Moni asiakas, joka lähestyy 60 vuoden ikää, alkaa miettiä, että työtahtia olisi jo aika keventää. Heillä on osaamista, kokemusta ja ehkä jokin haave. On taloudellista resurssia jäädä pois töistä yrittäjäksi ja mahdollisuus määritellä omat asiakkaansa, hintansa ja työaikansa, mikä houkuttaa. Moni voisi tehdä työtä yrittäjänä myös eläkkeellä, kertoo Oksanen.
– Kevytyrittäjyyttä käytetään paljon, mutta kun toiminta kasvaa, aletaan miettiä, olisiko toiminimi tai osakeyhtiö kannattavampi. Toiminimi on edelleen yleisin yritysmuoto aloittavilla yrityksillä.
Tutustu YYO:n toimintaan: Palvelut yritysneuvojille ja Tapahtumat ja koulutukset
Teksti: Tiina Jäppinen
Kuva: Sanna Wallenius
