Osaamiskeskuksessa on onnistuttu edistämään yhteiskunnallisten yritysten toimintaympäristön kehitystä laaja-alaisesti. Kokemukset ja keskuksen toiminnasta saatu palaute ovat olleet myönteisiä. Verkostoyhteistyöhön perustuvasta suomalaisesta osaamiskeskusmallista voidaan olla ylpeitä myös kansainvälisesti.
Osaamiskeskus toimi vuosina 2021–2023 työ- ja elinkeinoministeriön rahoituksella. Työtä jatketaan vuonna 2023 käynnistyneen ESR+ -koordinaatiohankkeen puitteissa. Merkittävän laajennuksen osaamiskeskuksen toimintaan tuo aluetyön käynnistyminen, jonka kautta yhteiskunnallisia yrityksiä tuetaan erityisesti kumppanuuksien luomisessa ja uusien hankkeiden käynnistämisessä.
Tukea yrittäjyyden polulla yli 200 yritykselle
Yhteiskunnallisilla yrityksillä on erityispiirteitä- ja tarpeita, joita ei tunnisteta yleisissä yritys- ja työllisyyspalveluissa. Osaamiskeskus on neuvonut yhteiskunnallisia yrityksiä ja sellaisiksi aikovia esimerkiksi uusien yritysideoiden ja sosiaalisten innovaatioiden kehittämisessä, vaikuttavuuden mittaamisessa, rahoituksen pohtimisessa ja osatyökykyisten työllistämisessä.
Neuvontaa ja ohjausta tarvitsevia yhteiskunnallisia yrityksiä on tavoitettu kahden vuoden aikana noin 200 ohjaus- ja neuvontapalveluiden sekä hautomotoiminnan kautta. Lisäksi eri tapahtumissa on tavoitettu arviolta noin 2 000 yrittäjää tai yrityksen edustajaa. Palvelut ovat olleet avoimia kaikille yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneille.
Jatkossa yritysneuvontaa tarjotaan edelleen myös suoraan osaamiskeskuksen kautta, mutta painopiste siirtyy taustatuen antamiseen yleisille yritysten neuvontapalveluille.
Yritysten suoran neuvonnan lisäksi osaamiskeskuksen tavoitteet ovat liittyneet yrityspalveluiden osaamisen kehittämiseen. Yhteistyötä on tehty laajasti neuvontaorganisaatioiden ja oppilaitosten kanssa. Yritysneuvontaorganisaatiot ovat osoittaneet kiinnostusta teemaan, mikä luo hyvän maaperän toiminnan juurtumiselle palvelujärjestelmään.
Osaamiskeskus tarjosi valmennusta ja koulutusta yli 180 yritysneuvojalle ja kouluttajalle ja tavoitti lähes 600 henkilöä neuvontaorganisaatioille suunnatuissa infotilaisuuksissa. Osallistujille suunnattujen kyselyiden perusteella yhteiskunnallisten yritysten ohjaamisen edellytykset ovat parantuneet.
Työllistymisen mallien levittäminen vaatii pitkäjänteistä työtä
Osaamiskeskuksella on merkittävä rooli osatyökykyisten henkilöiden työllistymisen edistämisessä. Se kokosi kahden vuoden aikana yli 100 Suomessa käytössä ollutta työllistymisen mallia ja arvioi niiden toimivuutta edistäviä elementtejä. Tarkemmassa arviossa oli 68 mallia, joissa yhdistyivät eri tavoin yksilöllinen työllistymisen tuki, osallisuuden lisääminen, työ- ja toimintakyvyn tuki sekä osaamisen kehittäminen.
Mallien kokoaminen on koettu tärkeäksi ja teemaa käsittelevät webinaarit onnistuivat tavoittamaan yli 700 aiheesta kiinnostunutta henkilöä. Osallistujista 90 % koki, että voi hyödyntää malleja omassa organisaatiossaan.
Osatyökykyisten työllistymisen mallien levittäminen ja käyttöönotto vaatii pitkäjänteistä työtä, jossa on päästy hyvään alkuun. Työ jatkuu ESR+ -hankkeessa. Mallien levittämistä tukee myös vuonna 2023 käynnistetyn työhön integroivien yhteiskunnallisten yritysten verkoston toiminta sekä kansainvälinen verkostoituminen, jota jatketaan osana osaamiskeskuksen toimintaa.
Tietoa yhteiskunnallista yritystoimintaa koskevan päätöksenteon tueksi
Hankkeessa tunnistettiin noin 3 000 toimivaa yhteiskunnallista yritystä eri rekistereistä. Yritykset koottiin osaamiskeskuksen datasivustolle, jossa tieto on tutkijoiden ja aiheesta kiinnostuneiden käytettävissä. Yhteiskunnallisten yritysten tunnistaminen helpottaa jatkossa yhä paremmin niille kohdennettujen toimenpiteiden suunnittelua sekä tuen tarpeiden kartoittamista.
Aineistosta työhön integroivia yhteiskunnallisia yrityksiä, eli heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymistä tavoittelevia ja työosuuskuntia, on lähes 500. Osakeyhtiömuotoisia yhteiskunnallisia yrityksiä on aineistossa vähän ja niiden tunnistamista tulee edelleen kehittää.
Sosiaalisten innovaatioiden sektorilla on tapahtunut viime vuosina paljon sekä kansainvälisellä että kansallisella tasolla. Osaamiskeskuksessa on tehty useita kansallisia ja kansainvälisiä selvityksiä sosiaalisten innovaatioiden rahoituksesta ja skaalaamisesta. Selvityksissä rahoituksen haasteiksi tunnistettiin muun muassa vahvat sektorien väliset raja-aidat ja sosiaalisten innovaatioiden kaupallistamiseen liittyvät esteet.
Yhtenä osaamiskeskuksen tavoitteena on ollut yhteiskunnallista yritystoimintaa koskevan tutkimuksen edistäminen. Tähän on pyritty vahvistamalla tutkimusverkostoa ja nostamalla yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusta esille tutkimusseminaarien ja opinnäytetyökilpailuden avulla. Tiedekorkeakoulujen kanssa tehtävää yhteistyötä ja tutkimusverkoston toimintaa kehitetään edelleen ESR+ -hankkeessa.
Yhteistyöllä vaikuttavuutta ja näkyvyyttä
Osaamiskeskus rakennettiin kuuden organisaation muodostamaksi verkostoksi, jotta eri toimijoiden osaaminen ja olemassa olevat verkostot saataisiin mahdollisimman hyvin käyttöön. Toiminnan onnistumisen kannalta keskeistä on ollut vahva yhteistyö ja sidosryhmien osallistaminen.
Osaamiskeskus on toiminut yli 100 sidosryhmän kanssa. Korkeakouluverkoston kanssa on toteutettu aloittavien yritysten hautomotoimintaa, rakennettu ylempää ammattikorkeakoulututkintoa ja rakennettu tutkimuksen tiekarttaa. Julkisen sektorin kanssa on selvitetty työllistymistä edistävien hankintojen käyttöä, jaettu tietoa osatyökykyisten työllistämisestä ja koulutettu yritysneuvojia. Yhdessä sidosryhmien kanssa järjestetyissä tapahtumissa on tavoitettu yli 10 000 henkilöä.
Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnettuutta on kasvatettu sidosryhmätyön lisäksi viestinnän ja markkinoinnin keinoin. Viestinnän painopisteenä on ollut tunnettuuden lisääminen erityisesti julkisen sektorin, oppilaitosten ja eri järjestöjen keskuudessa. Vuonna 2022 toteutetussa tunnettuuskyselyssä yhteiskunnallisen yritystoiminnan käsitteen kertoi tuntevansa noin 60 % vastaajista, mutta vain 32 % tunsi toimintaa melko tai erittäin hyvin. Töitä tunnettuuden edistämisessä riittää siis jatkossakin.
Osaamiskeskuksen brändin ja viestintäkanavien käyttöä jatketaan ja kehitetään ESR+ -hankkeessa. Yyo.fi -sivusto toimii jatkossakin yhteiskunnallisen yritystoiminnan tietopankkina. Kohdennettua, käyttäjälähtöistä viestintää tarvitaan myös jatkossa yhteiskunnallisen yritystoiminnan tunnettuuden kasvattamiseksi eri sidosryhmien keskuudessa.
Teksti: Katja Anoschkin
Katja Anoschkin on ARVO ry:n kehittämisjohtaja, joka on vastannut Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen hankehallinnosta vuosina 2021–2023.
Yhteiskunnallisen yritysten osaamiskeskuksen toiminta oli osa Työkykyohjelmaa (2019–2023). Ohjelman tavoitteena oli purkaa osatyökykyisten työllistämisen esteitä ja kehittää osatyökykyisten työkyvyn tuen palveluita.
Vuosina 2023–2027 osaamiskeskus toimii ESR+ -rahoitteisen Yhteiskunnallisten yritysten liiketoimintaedellytysten parantaminen –koordinaatiohankkeen alla. Osaamiskeskuksen taustalla olevan konsortion muodostavat Silta-Valmennusyhdistys, Valo-Valmennusyhdistys, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL), Vates-säätiö, Diakonia-ammattikorkeakoulu, Osuuskuntien Keskusjärjestö Pellervo, Live-säätiö, Pääkaupunkiseudun kierrätyskeskus, Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto LUT, ARVO ry sekä Kuntoutussäätiö.
Tutustu osaamiskeskuksen politiikkasuosituksiin:
Uusi työpaikka 100 000 ihmiselle yhteiskunnallisten yritysten voimalla >>
Kolme tekoa vauhdittamaan yhteiskunnan uudistumista >>
Yhteiskunnalliset yritykset vahvistamaan elinkeinoelämää >>
Opi lisää yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta:
Yrittäjän materiaalipankki >>
Muutoksentekijän työkirja – työkaluja yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen >>