Tuoreet ratkaisut uusiin yhteiskunnallisiin pulmiin
Yhteiskunnalliset yritykset ratkaisevat yhteiskunnallisia pulmia. Tuoreita ongelmanratkaisutapoja tarvitaan mm. työelämän murrokseen, vihreään siirtymään, väestön ikääntymiseen ja maaseudun elinvoimaisuuden ylläpitämiseen. Yhteiskunnalliset yritykset ovat tärkeä keino edistää hyvinvoivan yhteiskunnan kolmea peruspilaria: sosiaalista, ekologista ja taloudellista kestävyyttä. Näihin peruspilareihin tukeutuva tasavertainen yhteiskunta varmistaa hyvän elämän edellytykset myös tuleville sukupolville.
Yhteiskunnalliset yritykset edistävät ihmisten ja yhteisöjen hyvinvointia. Ne uudistavat ja täydentävät palvelurakenteita inhimillisesti ja taloudellisesti kestävällä tavalla, tarvittaessa yhteistyössä kuntien ja kaupunkien kanssa. Myös kuluttajat odottavat yrityksiltä kestäviä ratkaisuja ja haluavat kannattaa yhteistä hyvää tuottavia yrityksiä. Kuluttajat ovat tottuneet äänestämään lompakollaan ja kokevat kulutustottumusten olevan yksi vaikuttamiskeino muiden joukossa.
Yhteiskunnallisten yritysten kehittämät paremmat uudet tavat vastata pulmiin sujuvoittavat jo monen ihmisen elämää. Sosiaaliset innovaatiot luodaan olemassa olevan tarpeen pohjalta ja ne hiotaan kohderyhmälle sopivaksi arkiympäristössä.
Toiminnan ytimessä on yhteiskunnallinen päämäärä
Yhteiskunnallinen yritys on yksityinen tai kolmannen sektorin toimija, jonka liiketoiminnan päämääränä on tuottaa yhteiskunnallista hyvää. Yritys sanelee itse oman päämääränsä. Usein päämäärä edistää ihmisten tai yhteisöjen hyvinvointia, tasavertaisuutta ja osallisuutta tai ympäristön tilaa, joten kiikarissa ei ole pelkästään rahallisen tuoton tavoittelu.
Voitosta pääosa sijoitetaan takaisin toiminnan edistämiseen. Yritys toimii avoimesti ja on sitoutunut edistämään pitkäjänteisesti yhteiskunnan ja asiakaskuntansa hyvinvointia. Yrityksen yhteiskunnallinen tavoite kirjataan yhtiöjärjestykseen, jotta siitä on myös mustaa valkoisella.
Usein päämäärä edistää ihmisten tai yhteisöjen hyvinvointia, tasavertaisuutta ja osallisuutta tai ympäristön tilaa, joten kiikarissa ei ole pelkästään rahallisen tuoton tavoittelu.
Yhteiskunnallisen liiketoiminnan täytyy olla taloudellisesti kannattavaa, jotta sitä pystytään kehittämään kestävästi. Siten toiminnan jatkuvuus, kehittäminen, juurruttaminen ja skaalaus onnistuu jatkossakin. Asiakkaiden lisäksi sidosryhmät, sijoittajat ja henkilöstö arvostavat nykyään yhä enemmän vastuullisuutta ja yritystoimintaa, joka etsii liiketoiminnallaan ratkaisuja yhteiskunnallisiin ongelmiin. Yhteiskunnallisen yrityksen asema saattaakin poikia jo itsessään uusia verkostoja ja rahoitusmahdollisuuksia.
Ovatko yhteiskunnalliset yritykset muita parempia? Eivät. Yhteiskunnallinen yrittäminen on yksi tapa, ja myös muunlaista yritystoimintaa tarvitaan.
Tasavertainen työllistäminen tuottaa yhteiskunnalle taloudellisia ja inhimillisiä hyötyjä
Marinin hallitus pyrkii 75 prosentin työllisyysasteeseen muun muassa tukemalla työkykyä ja työelämässä pysymistä sekä vahvistamalla yhteiskunnallisten yritysten toimintaedellytyksiä. Suomessa toimii tällä hetkellä noin 1700 yhteiskunnallista yritystä eri toimialoilla ja ne työllistävät yli 50 000 henkeä, mukaan lukien osatyökykyisiä. Työikäisestä väestöstä 55 prosentilla on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma. Työikäisistä kuudesosa arvioi, että sairaus tai vamma vaikuttaa heidän työmahdollisuuksiinsa. Heidän tukemisensa on siis erittäin tärkeää tasavertaisen työelämän varmistamiseksi ja työllisyysasteen kohottamiseksi.
Osatyökykyisten ja täsmätyökykyisten työkyvyn ja työllistymisen edistämisellä on yhteiskunnalle sekä huomattavia taloudellisia että inhimillisiä hyötyjä. Kun työntekijöistä yli 30 prosenttia on osatyökykyisiä, voidaan puhua sosiaalisesta yrityksestä.
Tasavertaiseen työllistämiseen tähtäävät yhteiskunnalliset yritykset voivat palkata osatyökykyisiä, vahvistaa heidän työelämävalmiuksiaan tai sekä että. Työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys palkkaa, kouluttaa, valmentaa ja tukee työntekijöitään. Silloin työntekijä pääsee työn kautta tiiviimmin osaksi yhteiskuntaa ja työpaikalla on pitkällä tähtäimellä laajaa vaikuttavuutta häneen, hänen lähipiiriinsä ja yhteisöihinsä, yhteiskunnallisesta hyödystä puhumattakaan. Työntekijöiden kouluttaminen ja valmentaminen vastaa myös kohtaanto-ongelmaan eli siihen, työpaikkojen osaajatarve ja työnhakijoiden koulutustaso eivät kohtaa.
Erityisesti hyvinvointipalvelut ja kiertotalous työllistävät tulevaisuudessa työntekijöitä eri koulutusasteilta. Hyvinvointialan työntekijöiden tarve kasvaa väestön ikääntyessä. Reilu kiertotalous vaatii sekä korkeasti koulutettuja asiantuntijoita että suorittavaa työtä tekeviä työntekijöitä. Työhön integroiva yhteiskunnallinen yritys pystyy vastaamaan kohtaanto-ongelmaan yhdistämällä toisiinsa osaavaa työntekijää kaipaavan työtehtävän ja uuden oppimiseen valmiin työntekijän.
Yhteiskunnallisia yrityksiä ei rajaa tietty toimiala tai yhtiömuoto
Yhteiskunnalliset yritykset voivat toimia millä tahansa toimialalla missä tahansa yhtiömuodossa. Tyypillisimmin suomalaiset yhteiskunnalliset yritykset toimivat sosiaali- ja terveysalalla, koulutuksessa, hyvinvointipalveluissa ja kiertotaloudessa. Yhteiskunnallisia yrityksiä on perustettu esimerkiksi osatyökykyisten työllistämiseen ja paikallisyhteisöjen kehittämiseen.
Kolmannen sektorin toiminta ei aina ole yhteiskunnallista yritystoimintaa. Jos järjestöllä tai säätiöllä on liiketoimintaa, voidaan sitä kutsua yhteiskunnalliseksi yritykseksi.
Yhteiskunnallisella yrityksellä ei ole tiukkoja rajoja, muttei myöskään erityisasemaa. Ne eivät siis saa erityishelpotuksia muihin yrityksiin verrattuna.
Lue lisää
Onko sinulla yhteiskunnallinen yritys?
Mitä eroa on yrityksen yhteiskuntavastuulla ja yhteiskunnallisella yritystoiminnalla?
Voiko yhdistys olla yhteiskunnallinen yritys?
Hae yhteiskunnallisten yritysten perustamis- ja kehittämisneuvontaan
