Prosessi hankkeen ideoinnista hakemuksen jättämiseen voi joskus tuntua monimutkaiselta, mutta onneksi tukea on saatavilla. YYO:n toimintaan kuuluu tukea hanketoimijaa hankeideoinnin ja -suunnittelun polulla. Tekstissä esitettyä prosessia ja vinkkejä soveltamalla voi kehittyä hankevalmistelijana ja lisätä omien hankehakemustensa menestymisen mahdollisuuksia.
Hankeideoinnin jatkuva vaihe
Hyvä hanke pohjaa aina todelliseen tarpeeseen. Tarkkaile siis toimintaympäristöäsi ja käy verkostoissasi vuoropuhelua havaituista tarpeista, joita eri kohderyhmillä on. Osallista myös omia asiakkaitasi, kokemusasiantuntijoita tai muuta suunniteltua kohderyhmää hankeaihioiden ideointiin esimerkiksi haastatellen, kyselyin tai työpajatyöskentelyn avulla.
Tee tarpeiden havainnoinnista ja yhteisestä vuoropuhelusta itsellesi rutiini. Kirjaa tarpeita ja aihioita ylös oman työsi ja muistisi tueksi. Kartoita organisaatiollesi sopivia rahoitusinstrumentteja ja seuraa niiden hakuaikoja sekä painotuksia.
Tarkista ja varmista organisaation taloudellinen tilanne hankkeen omarahoitusosuutta silmällä pitäen. Jos tarvitset omarahoitusosuuden kattamiseen ulkopuolista rahoitusta, lähde selvittelemään asiaa ja mahdollisuuksia jo hyvissä ajoin. Jokainen rahoittaja ratkaisee itse, voiko rahoitusosuutta käyttää esimerkiksi ESR+-hankkeen vastinparina.
Omarahoitusosuuden kattamisen vaihtoehtoja
• Kartoita tilanne kunnan tai kaupungin, hyvinvointialueen, työllisyysalueen sekä maakuntaliiton osalta.
• Tarkista STEA:n hankeavustusten hakuajat. Esimerkiksi vuodelle 2026 oli haettavissa avustusta EU-rahoitteisten ESR+-, CERV-, AMIF- ja ISF-rakennerahastohankkeiden omarahoitusosuuden kattamiseen.
• Tutki, mikä muu taho voisi jakaa teille sopivia apurahoja ja avustuksia. Esimerkiksi Olvi-säätiö tukee paikallista toimintaa ja hankkeita yhteiseksi hyväksi Itä-Suomessa.
• Tartu rohkeasti yrityskumppanien ja sponsorien tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tukeeko hankeideanne jonkin paikallisen yrityksen arvoja? Kiinnostaisiko yritystä pitkäaikainen näkyvyys osana hankeviestintäänne?
• Kokeile laajemman ihmisjoukon aktivointia. Sopisiko teille joukkorahoituskampanja, rahankeräys tai pienkeräys?
• Ajatelkaa verkostossa laatikon ulkopuolelta: Jos hankkeen aihe on yhteinen ja hanketyöntekijät voivat esimerkiksi jalkautua eri toimijoiden tiloihin, voisiko jokainen tästä hyötyvä organisaatio laittaa tietyn summan pottiin?
Tiedon hankkiminen hankehausta ja hakuun valmistautuminen
Osallistu rahoittajan hakuinfoihin. Tutustu avoinna olevan haun painopisteisiin ja valintaperusteisiin tarkasti. Hyödynnä lisäksi erilaisia taustamateriaaleja, kuten kansallisia ja alueellisia strategioita, tutkimuksia sekä tilastoja. Tutki esimerkiksi hallitusohjelmaa, kunnan ja maakunnan strategioita sekä erilaisia barometreja.
Lisäksi kannattaa hyödyntää muuta tarjolla olevaa tukea, kuten YYO:n maksuttomia hankeklinikoita ja -työpajoja sekä materiaaleja. Täytä hankkeen ideapaperi mahdollisimman tarkasti ja käytännönläheisellä tasolla. Voit hyödyntää esimerkiksi YYO:n ideapaperipohjaa.
On tärkeää ottaa yhteyttä rahoittajaan etukäteen, että rahoittaja saa käsityksen hankeaihiostasi. Kirkasta ja kasvata ideaasi rahoittajalta saamiesi ohjeiden mukaan. Hyödynnä halutessasi YYO:n yksilöllistä ja matalan kynnyksen hankesparrausta, josta saa tukea yhteiskunnalliseen yritystoimintaan, täsmätyökykyisten henkilöiden osaamisen kehittämiseen ja työllistämiseen tai yhteiskunnallisiin innovaatioihin liittyviin hankkeisiin.
Muotoile viimeistään kirkastetun idean pohjalta kiinnostusta herättävä yhteistyökutsu tarvittaville tahoille. Painota, miten yhteistyökumppani hyötyisi hankkeesta ja mitä toivotte heiltä. Toiveenne saattavat liittyä esimerkiksi omarahoitusosuuteen, asiakasohjaukseen tai yhteiskehittämiseen. Muista lopuksi myös tarvittavat sitoumukset ja aiesopimukset.
Miten hyödyntää tekoälyä hankkeen ideoinnissa ja taustatyössä? SaavutaÄly-hankkeen Promptikirjasto sisältää kymmeniä valmiita tekoälylle annettavia ohjeita eli prompteja, jotka on laadittu erityisesti järjestöjen tarpeisiin.Hankehakemuksen työstäminen ja jättäminen hakuun
Kirjoita hankehakemus noudattaen rahoittajan ja hakujärjestelmän ohjeita. Muotoile tekstisi niin, että myös ulkopuolinen lukija ymmärtää ongelmitta, mitä hankkeessa tavoitellaan, millä toimenpiteillä ja mitä saadaan tulokseksi. Jos työstön edetessä ilmenee kysymyksiä, ota yhteyttä rahoittajaan ja pyydä ohjeita.
Erityisesti EU-rahoitusten hakemuslomakkeilla täytyy ottaa kantaa sukupuolten tasa-arvoon, EU:n perusoikeusasiakirjaan ja kestävän kehityksen osa-alueisiin (ns. horisontaaliset periaatteet). Muista vastata myös näihin kohtiin. Perustele vastauksesi oman hankkeesi toiminnan näkökulmasta – ei siis oman taustaorganisaatiosi näkökulmasta. Kirjoita perustelut myös siinä tapauksessa, vaikkei hankkeellanne olisikaan myönteistä vaikutusta kaikkiin kestävän kehityksen osa-alueisiin.
Tuottavatko horisontaaliset periaatteet päänvaivaa? Tutustu YYO:n tukimateriaaliin!Suunnittele hankkeen henkilöstökustannukset niin, että budjetti on perusteltu ja kohtuullinen hankkeen tavoitteisiin ja toimenpiteisiin peilaten. Henkilöstökustannusten suunnittelu on oikeastaan hankkeen työtehtävien suunnittelua. Pohdi realistisesti: Mitä toimenkuvia tarvitaan hankkeen toteuttamiseksi? Mitä konkreettisia tehtäviä kukin tekee eri työpaketeissa? Kuinka paljon työaikaa kullekin tarvitaan?
Tarkista lopuksi, että hakemuksesi rakenne ja kieli on selkeää ja konkreettista – turhia rönsyjä ja korulauseita ei tarvita. Punaisen langan tulee näkyä läpi koko hakemuksen. Jätä hakemus hyvissä ajoin rahoittajan järjestelmässä. Pyri ennakoimaan, sillä järjestelmät saattavat olla haun viimeisinä hetkinä kuormittuneita suuren käyttäjäpiikin takia.
Tarkistuslista toimii muistin tukena, kun ideoit ja valmistelet hanketta. Tulosta se vaikka työhuoneesi seinälle!Muista, että YYO:n tuki on käytettävissä myös käynnissä olevalle hankkeelle. Mikäli hankeenne saa myönteisen rahoituspäätöksen, voit kysyä meiltä esimerkiksi edustajaa ohjausryhmään. Lisäksi voimme antaa vinkkejä esimerkiksi hankkeen vaikuttavuuden arviointiin ja juurruttamiseen.
Jetta Virtanen (YTM) työskentelee Live-säätiössä aluekoordinaattorina osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta. Hänen vastuualueenaan on Keski-Suomi ja hän tarjoaa paikallisille toimijoille tukea esimerkiksi kehittämishankehakuihin.
Heidi Similä (FM) työskentelee Live-säätiössä aluesuunnittelijana osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskusta. Hänen vastuualueenaan on Pohjois-Pohjanmaa ja hän tarjoaa paikallisille toimijoille tukea esimerkiksi kehittämishankehakuihin.