Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen tehtävänä on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyttä. Tämän vuoksi osaamiskeskus muun muassa kerää, arvioi ja levittää työllistymiseen liittyviä hyviä käytänteitä ja malleja. Keruutyötä tehdään Suomessa sekä Euroopassa.
Tälle sivustolle on koottu osaamiskeskuksen arviointityön sekä tutkimuskirjallisuuden pohjalta teemoja, jotka ovat keskeisiä työllisyyden edistämisessä. Teemat ovat:
Lisäksi sivustolla on tietoa hyvien käytänteiden levittämisestä ja skaalaamisesta.
Heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllisyyden edistämiseen liittyviä hyviä malleja kehitetään usein hankerahoituksella, jolloin tulokset saattavat jäädä täysimääräisesti hyödyntämättä. Tämän sivuston tavoite on myös rohkaista hanketoimijoita hyödyntämään aiemmin kehitettyjä malleja ja jalostamaan niitä eteenpäin.
Osaamiskeskuksen aluetyöntekijät tukevat paikallista kehitystyötä ja heiltä saa tukea mallien jatkokehitykseen esimerkiksi ESR+ -hankkeissa.
Työllisyyden edistämisessä tarvitaan monia tahoja, joista keskeisiä ovat julkiset ja yhteisötalouden toimijat sekä oppilaitokset. Työllisyyttä edistävien mallien kehitystyössä on hyvä ottaa huomioon myös työnantajien tarpeet ja tavoitteet, palveluihin osallistuvien kokemukset sekä kansainvälisten kumppaneiden ideat ja näkökulmat.
Hyvän yhteistyön lisäksi kehitystyössä tarvitaan vahvoja verkostoja ja ekosysteemiajattelua. Ekosysteemi tarjoaa yhteiskunnallisille yrityksille tukea, resursseja ja mahdollisuuksia työllisyyttä edistävän toiminnan kehittämiseen ja kasvuun.
Lue myös:
Yhteistyöstä ekosysteemeihin >>
Yhteiskehittämällä kestäviä ratkaisuja työllisyyteen >>
Yksilöllinen tuki ja ohjaus tarkoittaa lähestymistapaa, jossa työllistymispalvelut ja ohjaus räätälöidään vastamaan yksilöllisiä tarpeita. Tavoitteet asetetaan yhdessä henkilön kanssa, ottaen huomioon hänen toiveensa, tavoitteensa ja kykynsä. Tavoitteet voivat liittyä työllistymiseen, koulutukseen tai ammatilliseen kehitykseen.
Parhaisiin tuloksiin työllistämisen tukitoimissa päästään, kun eri toimenpiteitä yhdistetään: tarjotaan riittävästi yksilöllistä tukea ja tehdään moniammatillista yhteistyötä, joka yhdistää sopivat palvelut oikea-aikaisesti unohtamatta tiivistä yhteistyötä työnantajien kanssa.
Lue myös:
Tuloksia yksilöllisellä ohjauksella >>
Työnantajien valmiudet täsmätyökykyisten työllistymiseen vahvistuvat tiedolla ja tuella >>
Myös täsmätyökykyisten osaamisen kehittämiseen tarvitaan yksilöllisiä ja räätälöityjä ratkaisuja. Osaamisen kertymiseen vaikuttaa erityisen paljon kolme taustatekijää: miten työnantajat arvioivat osaamista rekrytoidessaan osatyökykyistä henkilöä, millä menetelmillä kertynyt osaaminen voidaan todentaa sekä miten osaamisen kasvua voidaan havainnoida arjessa, työtehtävien lomassa.
Osaamisen todentamisen välineistä opinnollistaminen on yksi käytetyimmistä. Osaaminen tunnistetaan omassa työ- tai oppimisympäristössä ja se muotoillaan tutkintojen perusteiden mukaiseksi, jolloin se voidaan virallisesti tunnustaa esimerkiksi näyttöjen avulla. Tämä edellyttää hyvää ja tiivistä yhteistyötä oppilaitosten kanssa.
Opinnollistamisen ja siihen kytkeytyvän yksilöllisen tuen menetelmiä on kehitetty useissa eri kehittämishankkeissa. Yksilöllinen tuki voi koostua esimerkiksi mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvästä kuntoutuksellisesta tuesta, arjen rytmien ja taitojen tukemisesta tai oppimiseen liittyvien asioiden yhteisestä suunnittelusta ja toteutuksesta.
Lue myös:
Osatyökykyiset ja osaamisen kehittäminen >>
Osaamisen kehittämisen monimuotoisuus >>
Monet työllistymismallit ovat sosiaalisia innovaatioita, joiden skaalaamisella tarkoitetaan vaikuttavuuden kasvattamista tai innovaation levittämistä.
Sosiaalisten innovaatioiden skaalaamisessa on tunnistettu selkeitä pullonkauloja. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita rahoitus: vaikka enenevissä määrin hankesuunnitelmiin pyydetään kirjaamaan, kuinka toimintaa aiotaan juurruttaa ja levittää hankkeen jälkeen, vain harvoissa työllistämismalleja kehittävissä hankkeissa on sisäänrakennettuna suunnitelma sen varalle, että jokin toimii.
Työllistymismallin levittäminen ja skaalaaminen tulee ottaa huomioon kehitystyön eri vaiheissa. Paikallista mallia kehitettäessä tulee varmistaa mitkä tahot mallia käyttävät hankkeen jälkeen, ja tarvitaanko siihen lisärahoitusta. Valtakunnallisesti tai jopa kansainvälisesti levitettävän mallin osalta tulee pohtia millä edellytyksillä mallia voi laajentaa valtakunnallisesti, mukaan tarvitaan todennäköisesti uusia toimijoita ja uusia rahoituksia.
Lue myös:
Skaalaamalla lisää työllisyyttä – toimivat mallit hukkuvat jatkuvassa kehitystyössä
