Osana Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen toimintaa on selvitetty yhteiskunnallisissa yrityksissä tapahtuvaa täsmätyökykyisten työntekijöiden osaamisen kehittämistä. Asiaa on selvitetty yrityksille sekä työpajatoimijoille suunnatuilla kyselyillä, julkisesti saatavilla olevien osaamisen kehittämisen mallien keräämisellä sekä oppilaitostoimijoiden haastatteluilla. Kyselyihin vastausprosentti oli hyvin alhainen, mikä oli mielenkiintoista ja saattaa kertoa monesta asiasta. Tulkinnan tekemiselle asiaan liittyen ei kuitenkaan ole tarpeeksi vahvaa pohjaa, joskin jatkotutkimuksena aihe on mielenkiintoinen.
Täsmätyökykyisen henkilön osaamisen kehittäminen yrityksissä
Tekemämme työ on tuonut esille sen, että täsmätyökykyisten henkilöiden osaamisen kehittäminen on luonnollinen osa yrityksen koko henkilöstön osaamisen kehittämisen kokonaisuutta. Osaamisen kehittäminen on yrityksille tarpeellista oman toiminnan jatkuvuuden sekä kilpailukyvyn kannalta, mutta myös henkilöstön hyvinvoinnin ja sitoutumisen näkökulmasta. Täsmätyökykyinen henkilö on osa monimuotoista henkilöstöä. Täsmätyökykyisyys voi syntyä moninaisista syistä ja olla olemassa palkkauksen vaiheessa tai syntyä työsuhteen aikana.
Osaamisen kehittäminen rakentuu työntekijän ja yrityksen tarpeiden ympärille. Kyselymme mukaan täsmätyökykyisellä henkilöllä on yrityksessä käytössä samat osaamisen kehittämisen mahdollisuudet kuin muilla työntekijöillä. Näihin palveluihin saattaa olla tarpeen lisätä tukitoimia riippuen henkilön tarpeista. Tukitoimet koostuvat niin yrityksen sisäisistä resursseista kuin myös julkisesti eri lakeihin ja rahoituksiin nojaavista palveluista. Näiden palveluiden hyödyntäminen osana osaamisen kehittämistä vaatii usein moniammatillista ohjauksellista tukea.
Täsmätyökykyisen henkilön osaamisen kehittäminen välityömarkkinoilla
On olemassa myös yhteiskunnallisia yrityksiä, joiden toiminnan tarkoitus on tukea täsmätyökykyisiä henkilöitä eteenpäin urallaan osaamisen kehittämisen avulla. Näitä yrityksiä kutsutaan työhön integroiviksi yhteiskunnallisiksi yrityksiksi. Tällaisia toimijoita löytyy esimerkiksi työpaja-kentältä. Täsmätyökykyinen henkilö voi olla työntekijän tai kuntoutuvan asiakkaan roolissa. Osaamisen kehittämistä tuetaan kokonaisvaltaisella työllä yhdistämällä kuntoutus, osaamisen kehittäminen ja valmennus. Näissä yrityksissä osaamisen kehittämisen malleissa valmennuksen tuottama lisäarvo sekä työtoiminnan opinnollistaminen korostui.
Opinnollistamisen tueksi on kehitetty malleja, joissa kokonaisvaltainen valmennuksellinen tuki mahdollistaa työtoiminnan opinnollistamisen ja opintojen suorittamisen. Opinnollistamisesta on olemassa malli missä työntekijä saa osaamisestaan organisaation kirjoittaman osaamistodistuksen sekä malli, missä työntekijä saa osaamisestaan oppilaitoksen kirjoittaman tutkinto- tai tutkinnonosatodistuksen. Molemmat mallit edistävät työntekijän osaamisen näkyväksi tekemistä, opiskelumotivaation syntymistä sekä urakehitystä.
Täsmätyökykyisen henkilön palvelut oppilaitoksissa
Osaamisen kehittämisessä on myös oppilaitosten palvelukehittämisellä merkittävä rooli. Oppimisen tuen tarpeet ovat ammatillisessa toisen asteen koulutuksessa lisääntyneet. Uusia täsmätyökykyisiä palvelevia tukimuotoja on kehitetty ammatillisen koulutuksen yhteyteen esimerkiksi uraohjauksen sekä tuetun oppisopimuksen muodossa.
Ammatillisessa oppilaitoksessa opiskelu perustuu henkilökohtaiseen osaamisen kehittämisen suunnitelmaan, hoks:iin. Lisäksi voidaan tehdä erityisen tuen suunnitelma ja käytössä on moniammatillisen opiskeluhuollon palvelut. Näiden lisäksi on ollut mahdollista yhdistää opiskelun tueksi erilaisia kuntoutuksen palveluita, kuten Kelan matalan kynnyksen kuntouttava Nuotti-valmennus, mikä on todettu hyväksi ja toimivaksi malliksi.
Oppilaitosten kanssa tehtävä sujuva yhteistyö on tärkeää myös yhteiskunnallisissa yrityksissä tapahtuvassa osaamisen kehittämisessä. Oppilaitoksen kanssa tehtävät yhteistyön muodot ovat opinnollistaminen, oppisopimusopiskelu, koulutussopimusopiskelu sekä nivelvaiheissa tehtävä moniammatillinen ohjaus. Yhteiskunnallisen yrityksen valmentajien ja ohjaajien on hyvä käyttää hyödykseen myös oppilaitoksen hakeutumisen ja ohjauksen palveluita ajantasaisen tiedon saamiseksi.
Osaamisen kehittämisen hyvät elementit ja skaalautuvuus
Tekemämme työ nosti esille yhteneväisiä onnistumisen elementtejä osaamisen kehittämisen malleista:
- Täsmätyökykyisen henkilön osaamisen ja työkyvyn kartoittaminen, tuen tarpeen tunnistaminen sekä uraohjaus.
- Osaamisen kehittämisen polun onnistunut suunnittelu sekä palvelut, jotka muokkaantuvat henkilökohtaisen tarpeen mukaan tukemaan oppimista.
- Ohjaus ja valmennus osaamisen kehittämisen sekä palveluiden yhdistämisen tukena.
- Onnistunut moniammatillinen yhteistyö (esim. opetushenkilöstö, avustajat, taloudelliset asiat, vammaispalvelut).
Osaamisen kehittämisen palveluita tuottavan yhteiskunnallisen yrityksen näkökannalta on huomioon otettavaa, että osaamisen kehittäminen rakentuu paikallisesti osaksi olemassa olevaa ekosysteemiä sekä rahoituskenttää. Keräämämme mallit ilmensivät paikallisesti saatavilla olevaa rahoitusta.
Saatavilla oleva julkinen rahoitus ohjaa toimijoita tuottamaan rahoituskriteerit täyttäviä palveluita. Tämä on rahoituksella ohjattua palvelukehittämistä, jonka taustalla on usein paikalliset tai valtakunnalliset strategisesti toimintaa ohjaavat ohjelmat.
Palvelumuotoilun viitekehyksestä katsottuna kohtaantoa palveleva toimiva malli yhdistää asiakkaan, yrityksen ja yhteiskunnalliset tarpeet sekä sille löydetään sopiva rahoituslähde yhteistyössä paikallisten toimijoiden kanssa. Malli hyödyntää verkostoyhteistyöllä jo saatavilla olevia palveluita ja tuottaa lisäarvoa näille sekä henkilöasiakkaalle.
Anne Erkinheimo-Kyllönen toimii Silta-Valmennusyhdistyksessä kehittämispäällikkönä. Hänellä on asiantuntemusta liittyen osaamisen kehittämiseen, oppimiseen, opettamiseen, ohjaukseen sekä erilaisten oppimisympäristöjen kehittämiseen. Erityisesti hän on kiinnostunut eri toimijoiden yhteistyön ja sujuvien palveluiden kehittämisestä.