Osaamisen kehittäminen edellyttää yksilöllisiä ja joustavia ratkaisuja. Osaaminen, taidot ja kyvykkyydet voivat kehittyä sekä muodollisissa että epämuodollisissa oppimisympäristöissä, ja niiden tunnistaminen ja tunnustaminen on keskeistä.
Menetelminä voidaan hyödyntää esimerkiksi opinnollistamista, jossa työssä tai arjessa kertynyt osaaminen muotoillaan tutkintojen perusteiden mukaiseksi ja tunnustetaan virallisesti. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä oppilaitosten ja muiden asiantuntijoiden kanssa. Osaamisen kehittäminen voi koskea myös ammattilaisia ja mallin käyttäjiä, joiden rooli on tärkeä yksilöllisen tuen suunnittelussa ja toteutuksessa.
Yhteiskunnallinen koruyritys työllistää maahanmuuttaneita ja pakolaistaustaisia naisia avaten heille väylän suomalaiseen työelämään.
Belgiassa kehitetty mentoriohjelma tukee nuoria maahanmuuttajia työnhaussa.
Heidenspass tarjoaa merkityksellistä työtä itsenäistyville NEET-nuorille Itävallassa.
Toimintamallilla edistetään mielenterveyden häiriöihin sairastuneiden henkilöiden työmarkkinoille pääsyä, paluuta ja siellä pysymistä.
Malli edistää rikos- ja päihdetaustaisten kokemusasiantuntijuutta ja -toimintaa.
KIERTO-hankkeissa vastattiin kiertotalousalan työvoimatarpeisiin kouluttamalla heikossa työmarkkina-asemassa olevia kiertotalouden työtehtäviin.
Työnantajien tarpeiden tunnistaminen ja lyhytkoulutukset ratkaisevat kohtaanto-ongelmaa Ylä-Karjalassa.
Kolmiresurssi on pitkäaikaistyöttömien turvattu vuokratyömalli, jossa pääsee näyttämään osaamistaan yrityksessä työskennellen.
Mallissa kehitetään työllisyysratkaisuja pitkäaikaistyöttömille yhteistyössä alueellisten toimijoiden kanssa.
Kiertotalousympäristön toimintamalli yhdistää työnantajien tarpeet ja osatyökykyisten osaamisen.
Osuuskuntapohjainen yritys kokoaa yhteiskunnallisten yritysten resurssit yhteen ja toimii keskitettynä myyntikanavana.
Valtakunnallinen osaamisen tunnistamisen järjestelmä sujuvoittaa opinnollistamista ympäristöissä, joissa järjestetään ohjattua toimintaa.