Hankehaussa menestyy tavoitteellinen ja innovatiivinen hakemus

– Rahoitusasiantuntijoihin saa ja kannattaa olla yhteydessä jo varhaisessa vaiheessa hakuprosessia, rohkaisi Keski-Suomen ELY-keskuksen rahoitusasiantuntija Anna Jaurakkajärvi Tampereella 29.11. pidetyssä hankepajassa.

Hankepajaan kokoontuivat työllistymisen ja osaamisen teeman toimijat pohtimaan ESR+ -rahoituksen mahdollisuuksia. Keväällä avautuvalla ESR+ -rahoituskierroksella teemana on työllistävä, osaava ja osallistava Suomi. Iltapäivän aikana jaettiin tietoa uuden ohjelmakauden käytännöistä ja kuultiin hyvistä toimintamalleista. Vilkas keskustelu syntyi niistä haasteista ja tarpeista, joita ratkaisemaan tarvitaan kehittämistoimintaa ja uusia toimintamalleja.

Osallisuus ja laadukas ohjaus auttaa täsmätyökykyisiä työllistymään

Työ- ja uravalmennuksen asiantuntija Paula Vuorinen Silta-Valmennusyhdistyksestä esitteli Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskuksen ja koordinaatiohankkeen toimintaa. Yksi osaamiskeskuksen tehtävistä on edistää työllistymistä keräämällä, arvioimalla ja levittämällä täsmätyökykyisten ja muiden vaikeasti työllistettävien henkilöiden työllistämiseen liittyviä hyviä toimintamalleja. Pohjustuksena ideoinnille Vuorinen kuvasi keskeisiä havaintoja osaamiskeskuksen tähän mennessä keräämistä ja arvioimista toimintamalleista.

– Hyvässä toimintamallissa näkyy työnantajien ja täsmätyökykyisten henkilöiden osallisuus koko toiminnan kaaren ajan jo suunnittelusta lähtien, toteaa Vuorinen. Yhtä tärkeiksi elementeiksi hän nostaa monialaisen yhteistyön sekä laadukkaan ohjauksen asiakastyössä.

Tapahtumassa esiteltiin yksi tähän mennessä kerätyistä toimintamalleista. Janiika Saarinen Valo-valmennusyhdistyksestä kertoi opinnollistamisen muodostavan Valo-valmennusmallin ytimen. Malli mahdollistaa tutkinnon perusteisiin pohjaavan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen epämuodollisessa oppimisympäristössä. Näytöt ja tutkinnon osat suoritetaan sovitusti oppilaitoksen kanssa. Saarisen esittely teki samalla näkyväksi pitkäjänteisen kehittämistyön merkityksen: alkuperäisen idean jälkeen mallia on kehitetty vuosien mittaan useissa eri hankkeissa. Tätä nykyä malli on levinnyt ja vakiintunut käyttöön valtakunnallisesti. Valo-valmennusmalli onkin hyvä esimerkki miten hyvää toimintatapaa voidaan skaalata erilaisiin tarpeisin ja levittää eli käyttää muuallakin.

– Osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ovat mallissa keskeisiä. Ennen kaikkea ne ovat asiakkaalle todella tärkeitä ja isoja asioita, kuvasi Saarinen. Konkreettinen ja selkeä esittely sai Tampereen hankepajan osallistujat pohtimaan opinnollistamisen mahdollisuuksia omissa organisaatioissaan.

Idean ytimessä on muutos

Rahoitusasiantuntija Anna Jaurakkajärvi Keski-Suomen ELY-keskuksesta kuvasi tiiviisti hyvän hankehakemuksen perusteet sekä hakemuksen yleisimmät kompastuskivet. Hän korosti, että ESR+ -kehittämistoiminnassa keskeisiä menestymisen elementtejä ovat hanketoiminnan tavoitteellisuus ja innovatiivisuus. Hän kehotti miettimään erityisesti muutosta, jota hankkeella halutaan saada aikaan. Jaurakkajärvi esitteli uudella ohjelmakaudella tuettavia työllisyyteen, osaamiseen ja osallisuuteen liittyviä toimintalinjan 4 kehittämistoimia ja valintaperusteita sekä erityistavoitteita, joihin hankesuunnitelmaa tulee kohdentaa ja peilata. Vinkiksi ESR+ -hankeideaa pohtiville hän toi esille, että ohjelma-asiakirjan lisäksi tietoa saa perehtymällä rakennerahastot-sivuston materiaaliin.

Hän rohkaisi myös olemaan yhteydessä ELY:n rahoitusasiantuntijoihin.
– Tällaiset ideapajan tapaiset kohtaamiset madaltavat ja parhaimmillaan tekevät yhteydenoton kynnyksen olemattomaksi, Jaurakkajärvi arvioi. Hän muistutti, että rahoitusasiantuntijoihin saa ja kannattaa olla yhteydessä jo varhaisessa vaiheessa hakuprosessia.

Ideapajassa treenattiin suunnitelmallista hankkeistamista

Ideapajassa osallistujat pääsivät ideoimaan yhdessä toimintalinjan 4 erityistavoitteisiin sopivia hankeideoita. Moni läsnäolijoista oli ensimmäistä kertaa tekemisissä ESR+ -rahaston kanssa, ja kokeneita hankkeistajia puolestaan mietityttivät uuteen ohjelmakauteen liittyvät muutokset. Leikkimielinen testi paljasti, että vaikka niin yhteiskunnallinen yrittäjyys kuin uuden ohjelmakauden sisällöt vaativat vielä tutustumista, kaikki osallistujat tunnistivat työssään ja yhteisössään tarpeita ja haasteita, joihin tarvittaisiin uusia toimintamalleja. Tältä pohjalta osallistujat kehittivät pienryhmissä todelliseen tarpeeseen perustuvia luovia ja lennokkaita ideoita.


Ideoilta edellytettiin kuitenkin suunnitelmallisuutta ideapaperin muodossa. Rahoittajan puheenvuoron ohjeistusten pohjalta suunnittelussa keskityttiinkin erityisesti tarpeeseen ja muutokseen. Lopuksi ryhmät esittelivät hankkeensa muille osallistujille.

Jatkoa luvassa keväällä

– Ideapajalle tuli jatkotoiveita ja ehdotuksia seuraavan kerran sisällöistä jo tilaisuuden aikana, kertoo hankekoordinaattori Marika Kokko Silta-Valmennusyhdistyksestä. Työpajoille onkin suunniteltu jatkoa keväällä, kertovat konkreettisista ehdotuksista ja osallistujien kiinnostuksesta ilahtuneet järjestäjät Marika Kokko ja Paula Vuorinen.